Neuvostoliiton-sarjan juhlanumero - 100. osa

 

Tässä numerossa:

o J.K. Paasikivi ja kommunistien määrä Suomessa 1921

o Venezuelan ja Venäjän vertailua

o Juri Žukovin haastattelu - osa 3/23

o Latvian SNT

o vuoden 1967 aakkoset: ammattiliitot

 

Hei,

 

Tervetuloa juhlanumeron pariin! Saattaisi olla hyvä joskus 120. osan paikkeilla koota tästä kirjasarjan ensimmäinen nide. Haluaisiko joku ehdottaa sopivaa kustannusliikettä?

 

Viljo Heikkisen ja Asko Julkusen lähettämä Juri Žukovin haastattelu muuttaa käsityksiä 1930-luvun Neuvostoliitosta. Toisaalta jos suhteeton ja irvokas Stalin-kultti on vasta vuonna 1951 rakennettu ja toisaalta, jos ankaran valtataistelun jälkeen 1938 ryhdyttiin maassa demokratian laajentamiseen, ei ollut ihme, että Saksalla ja Suomella oli niin kiire hyökätä 1941. Saksa ja Suomi ikään kuin laittoivat kaiken yhden kortin varaan.

 

Eikä ole lainkaan yllättävää, että Iso-Britannia ja Yhdysvallat eivät halunneet häiritä natsien suorittamaa kansanmurhaa. Raha- ja siirtomaavallan kannalta onnistunut sosialismi olisi merkinnyt pahinta mahdollista kehityssuuntaa.

 

Tähän samaan voi hyvinkin liittyä ne 1930-luvun valtavat viinitarhaistutukset ja puheet siitä, että elämä sosialismissa on myös hauskaa. Vain suurhyökkäys ja kansanmurha pystyisivät estämään sosialismin nousun, ja me tiedämme kuinka paljon oikeistolaiset punaisia vihasivat.

 

Tämä on uusi työolettamukseni.

Terv. Tauno Auer

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

J.K. PAASIKIVI TUKHOLMASSA

 

Torstaina 27/10 1921 saavuin Tukholmaan. Olin päivällä Svenska Handelsbankenissa Friskin luona. Pitempi yleinen keskustelu. Suomen markan kurssista puhuttiin. Frisk tuntui nyt arvostelevan meidän olojamme huonommiksi kuin ennen. Kertoi syksyllä 1919 olleensa Amerikassa, New Yorkissa. Eräs amerikkalainen pankkimies oli sanonut, että Puolalle ja Suomelle ei Amerikka voi antaa lainaa.

 

Puolalle sen vuoksi, että se on kovin sekava. Siinä on Saksan maita ja Venäjän maita ja on epäiltävä, tuleeko siitä mitään. Saksa ottaa pois Itä-Preussin ja Venäjä omat maansa.

 

Suomi taas ei ole homogeeninen [yhtenäinen] kansa (tarkoitti nähtävästi bolševismia ja sosialismia) ja voi tulevaisuudessa joutua ristiriitaan Venäjän kanssa ja sen vuoksi senkin tulevaisuus on epätietoinen.

 

[...]

 

Frisk oli maininnut, että Suomen markan kurssiin ja suhteisiin Suomen kanssa tietysti vaikuttaa käsitys Suomen valtiollisista oloista. Mm. on Ruotsissa sellainen käsitys kuultu, että Suomen kansasta on 60 % punaisia ja 40 % valkoisia.

 

Punaisista on puolet "aktivisteja" s.o. kommunisteja ja toinen puoli (siis 30 %) "passiivisia". Sen vuoksi porvarillinen moderaatti [maltillinen] hallitus voi olla mahdollinen, koska sitä vastassa on oikeastaan ainoastaan 30 % punaisia "aktivisteja". Selitin asian parhaani mukaan.

 

T. Auer: Tämän mielenkiintoisempaa tietoa tuskin saattaa olla. Luvut vaikuttavat uskottavalta. Kannattaa panna merkille, että jo 1920-luvun alussa suunnitelmissa oli jakaa vasemmisto kahteen ryhmään ja yrittää estää väkivalloin aktiivisten punaisten toiminta.

 

Auer: Punaisten opportunistisen siiven ääriaines rupesi 'asevelisosialisteiksi' ja kannatti vahvasti liittoa Natsi-Saksan kanssa. Väinö Tanner sai vankilatuomion. Norjassa ja Iso-Britanniassa natsien kanssa yhteistyössä olleet tuomittiin kuolemaan.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VENEZUELA JA NEUVOSTOLIITTO

 

15.

 

Sekä Chávezin perustama kansanliike että Venezuelan hallituspuolue on jakautunut erilaisiin poliittisiin ryhmäkuntiin. Asialla on viehättävä puolensa ja laajapohjainen poliittinen liike on tietysti hyvä asia. Ongelmaksi asian tekee se, että puolueen sisäinen keskustelu on koko ajan ollut vaatimatonta luokkaa. Suurten kansanjoukkojen alkuinnostus on hiipunut.

 

PSUV on kuitenkin yhä maan suurin puolue ja sillä on sangen tehokas vaalikoneisto. Peliä ei suinkaan oltu vielä Maduron kauden alussa millään muotoa hävitty. Madurolta odotettiin järkeviä vastauksia keskeisiin talouspoliittisiin kysymyksiin. Tutkija Julia Buxtonin mukaan on hämmästyttävää kuinka heikosti Maduro näihin haasteisiin pystyi vastaamaan.

 

Entä Venäjällä? Pinnallisesta näkökulmasta katsottuna Neuvostoliiton hallinto oli jyrkkää, ankaraa ja joustamatonta. Todellisuudessa tietyt olosuhteet johtavat aina tiettyihin seurauksiin. Neuvostoliitto oli kuitenkin mainettaan parempi. Sekä puolueen sisäinen keskustelu että yleinen yhteiskunnallinen keskustelu olivat hyvää luokkaa. Tähän palaamme myöhemmin.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

UUSI KUVA STALINISTA - JURI ŽUKOVIN HAASTATTELU (3/23)

Miten suhtaudutte television uuteen Stalin-sarjaan?

- Miten voidaan vakavasti puhua "Harry Potterista" tai "Taru sormusten herrasta"? Ne ovat nuorten satuja. Tällainen satu sepitettiin myös NTV:ssä. Säälin ja olen surullinen, että pilattiin suuri tarina Stalinin viimeisten päivien elämästä. Sehän on sartrelaista eksistentialismia, rajatila, jolloin ihminen on todella rehellinen itsensä kanssa. Katsoin sen ensimmäisenä päivänä ja olin järkyttynyt.

Missä on Stalinin henkilökohtainen vartija Kuzmitšev ? Hänestä ei mainita sanaakaan. Missä on pääsuojeluviraston MGB:n päällikkö Novik, joka vaihtoi tässä virassa ollessaan Vlasikin? Missä on valtiollisen turvallisuuden ministeri Ignatjev? Heitä ei ole. Ja miksei ? Hyvin yksinkertaista. Jos sanotaan, että oli Novik, niin on sanottava minne Vlasik katosi. Vlasik vangittiin jo lääkäreiden jutussa, vaikka hän ei ollut lääkäri, eikä juutalainen. Kaikki puheet siitä, että "lääkäreiden juttu" oli Stalinin puhtaasti antisemitistinen kampanja eivät lievästi sanottuna ole totta. Jos otetaan vaikkapa tiedot vangituista, niin puolet vangituista oli venäläisiä ja tavallisia ihmisiä vangittiin enemmän kuin lääkäreitä, koska kyse oli ongelman kahdesta aspektista. Ensinnäkin - kaikki vangittuina olleet vahvistivat kuulusteluissa kahdesti, ettei Ždanovilla ollut sydänkohtausta, vaan hänellä oli kohonnut verenpaine ja hänelle määrättiin vääränlaista hoitoa. Molempia kuulusteluja johti Vlasik, siksi hän yhdessä lääkäreiden kanssa lähti ei niin etäisiin paikkoihin.

Toinen näkökanta. On hyvä syy uskoa, että toinen syy lääkäreiden pidätykseen (ja heistä puhutaan koko ajan ensimmäisissä jaksoissa) oli se, että joidenkin kanavien kautta joku heistä tiedotti länttä, joka oli hyvin kiinnostunut siitä milloin Stalin kuolee. Johtajan terveys on valtiosalaisuus (kuten tänään sanokaamme Fidel Castron terveydentila), mutta se oli vuotanut julkisuuteen.

Lisäksi on tarpeen selittää, mitä maassa yleensä tapahtui. Ja tekijöiden olisi muistutettava mieliinsä, että jo 16. helmikuuta 1951, kaksi vuotta ennen kuolemaansa, Stalin oli syrjäytetty vallasta.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Latvian SNT - sivistyselämä 1/18

 

Latvian vanhimmat kulttuurimuistomerkit ovat miltei kokonaan hävinneet. Saksalaiset valloittajat tuhosivat kaiken 1200-lukuun mennessä kirjoitetun latvialaisen kirjallisuuden. 1100 - 1200 luvun lopulla alkoi kehittyä monumentaalinen rakennustaide (Ikškilen, Valmieran ja Cēsisin kirkot, Ikškilen ja Koknesin linnat) ja uusia kaupunkeja (mm. Riika) perustettiin.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

AMMATTILIITOT - 1/7

 

Ammattiliitot ovat Neuvostoliiton työläisten ja viranhaltioiden suurin yhteiskunnallinen joukkojärjestö, johon liittyminen on vapaaehtoista ja riippumatonta ammatin laadusta, kansallisuudesta, sukupuolesta ja uskonnollisesta vakaumuksesta. Jäsenmäärä on 80 miljoonaa (1966).

 

Neuvostoliiton ammattiliitot on organisoitu tuotantoperiaatteen mukaisesti 24:ksi erikoisalan ammattiliitoksi.

 

Jokaisen erikoisalan ammattiliiton korkeimpana johtoelimenä on liiton edustajakokous, joka valitsee liiton keskuskomitean. Kaikkien ammattiliittojen yhteisenä korkeimpana johtoelimenä on Neuvostoliiton ammattiliittojen edustajakokous.

 

Edustajakokousten istuntojen välisenä aikana ammattiliittojen toimintaa johtaa Yleisliittolainen ammattiliittojen keskusneuvosto. Paikallisia ammattijärjestöjä johtavat tasavaltojen ammattiliittojen neuvostot sekä alue (piiri-) ja kaupunkineuvostot.

 

T. Auer: Läntisessä kritiikissä kaikki toiminta on epädemokraattista, jos se oli samansuuntaista kommunistisen puolueen ohjelman kanssa. Tällä tavalla järjestelmän myönteiset puolet ja sisäinen keskustelu jäivät meillä vaille tarvittavaa huomiota.

 

Auer: Toinen Neuvostoliiton ammattijärjestöjä koskeva arvostelu koski niiden riippuvaisuutta maan ja tasavaltojen hallituksista. Itsekin pidin niitä aikoinaan tämän vuoksi täysin merkityksettöminä. Tämä kritiikki jättää täysin huomiotta ay-järjestöjen myönteisen roolin työelämän säätelyssä sekä sosialistisen järjestelmän ja kansankulttuurin rakentamisessa.

 

Auer: Kolmanneksi kannatta kiinnittää huomio siihen kuinka länsimaiset ammattijärjestöt ovat jääneet oikeistolaista politiikkaa ajavien puolueiden pauloihin. Lieneekö tässäkin asiassa niin että joudumme vielä jonain päivänä ottamaan mallia Neuvostoliitosta. Vallankumouksen jälkeen ay-liikkeen roolissa tapahtui merkittävä muutos, vastarinnasta siirryttiin rakennustyöhön. Ehkä se olikin hyvä asia?

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Helsinki 12.9.2016