VENEZUELASSA PARLAMENTTIVAALIT JOULUKUUSSA
Venezuelan bolivaarinen tasavalta on amerikkalaiseen tapaan presidenttivaltainen yhteiskunta. Presidentti on valtionpäämies, hallituksen johtaja ja asevoimien päällikkö. Hän nimittää itse hallituksensa jäsenet. Voitettuaan presidentinvaalit nykyinen presidenttiNicolas Maduro vannoi virkavalansa 19.4.2013. Hänen toimikautensa kestää v. 2019 asti.
Vuoden 2010 demokraattisissa vaaleissa bolivaarisen vallankumouksen kannattajat voittivat 98/165 parlamenttipaikkaa. Venezuelan nykyisessä kansalliskokouksessa heillä on selvä enemmistö. Parlamenttivaaleihin osallistui edellisissä vaaleissa 186 puoluetta äänestysprosentin noustessa 66 %. Nämä olivat maan historiassa korkeita lukemia. Noissa vaaleissa oikeisto-oppositio valitsi demokraattisen tien ja sai 65 edustajapaikkaa. Parlamentissa loput kolme paikkaa on varattu alkuperäiskansojen edustajille.
JOULUKUUN PARLAMENTTIVAALIT
Venezuelassa järjestetään joulukuussa 2015 parlamenttivaalit. Maassa käytetään modernia vaalijärjestelmää, jossa äänestäjät käyttävät tietokoneen kosketusnäyttöä valintansa tekemiseksi ja vahvistamiseksi. Tämän jälkeen e-ääni salataan ja tallennetaan laitteen muistiin. Äänestäjät saavat tositteen äänestyksestään tulostettuna kuittina, jonka he pudottavat vaaliuurnaan. Näin äänten laskeminen ja tarkistaminen sujuvat helpommin. Vaalivilpin estämiseksi äänestäjien sormenjäljet skannataan ennen äänestystä äänestyspaikoilla. Etelä-Amerikan kansojen liitto UNASUR lähettää vaalitarkkailijoita seuraamaan tulevien vaalien sujumista.
Joulukuun vaalit käydään vaikeissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Öljyn halpa maailmanmarkkinahinta on vaikeuttanut Venezuelan sosialististen projektien toteuttamista. Lisäksi USA:n tukema oikeisto-oppositio lietsoo epävakautta ja väkivaltaa yhteiskuntaan sekä käy hallitusta vastaan taloudellista sotaa. Oikeisto on edelleen valmis syrjäyttämään maan sosialistisen hallituksen kaikin mahdollisin keinoin.
SUOMALAINEN INFOSOTA JA VENEZUELA
Suomalaiset tiedotusvälineet ovat suhtautuneet sosialismia rakentavaan Venezuelan bolivaariseen tasavaltaan vihamielisesti koko sen olemassaolon ajan. Ne ovat syyttäneet bolivaarista hallintoa mm. diktatuurista, öljyvarojen väärinkäytöstä ja huonosta taloudenpidosta. Suomalainen oikeisto ei pidä siitä, että valtion varoja kohdistetaan kansalaisten perusturvaan, sosiaalihuoltoon ja koulutukseen. Se kokee myös Venezuelassa harjoitettavan talouteen ulottuvan osallistuvan demokratian kyseenalaistavan kapitalismin. Venezuelan vasemmistolainen valtiovalta toimii päinvastoin kuin suomalaiset oikeistokollegansa, joiden tärkein tehtävä on turvata pienituloisiin kohdistuvan kurjistamispolitiikkansa avulla Suomen poliittisen ja taloudellisen eliitin hyvinvointi. Suomesta poiketen leipäjonojen armonpalojen sijasta venezuelalaiset voivat hankkia itselleen kohtuuhintaisia elintarvikkeita valtion ruokajakeluketjun kautta. Sen osuus maan elintarvikejakelusta on 40 %. Valtion kaupoista voi ostaa elintarvikkeita puolet halvemmalla kuin yksityiskaupoista.
Edesmenneen presidentti Hugo Chávezin seuraaja Nicolas Maduro peri edeltäjäänsä kohdistuneen vihan ja panettelun. Hänen kaatumistaan povataan ja toivotaan jatkuvasti länsimaiden vapaassa mediassa. Arvovaltaiset uutislähteet AP, AFP ja Yle Uutiset väittivät 23.6.2015, että ”Mielipidetiedustelujen mukaan jos vaalit pidettäisiin nyt, oppositio veisi voiton ensimmäisen kerran 15 vuoteen.”
KANSAN ENEMMISTÖ TUKEE BOLIVAARISTA HALLITUSTA
On hyvin merkillistä, että eurooppalaiset tiedotusvälineet kuvittelevat tuntevansa paremmin Venezuelan yhteiskunnallisen tilanteen ja sen poliittiset voimasuhteet kuin itse Venezuelan omat asiantuntijat.
Kesäkuussa 2015 mielipiteitä mittaavan Hinterlaces’in mukaan 62 % venezuelalaisista haluaisi vallassa olevan Venezuelan yhdistyneen sosialistipuolueen (PSUV) jatkavan maan hallituksessa. Tiedusteluun osallistui 1 200 ihmistä ympäri Venezuelaa. Tiedusteluun vastanneista vain 33 % kannatti opposition johtamaa hallitusta. Hinterlaces on v. 2004 perustettu yksityinen venezuelalainen yhtiö, joka on erikoistunut mielipidetiedusteluihin ja markkinoiden tilannekohtaisiin analyyseihin sekä niiden strategiseen konsultointiin.
Hinterlacesin elokuussa 2015 suorittamassa mielipidemittauksessa 73 % venezuelalaisista hyväksyi Venezuelan sosialistisen sekatalousmallin, jossa toimii useita eri omistajuuden muotoja (valtiollinen, yhteiskunnallinen, yhteisöllinen ja yksityinen omistus). Vastanneista 1 200 henkilöstä vain 26 % oli asiasta eri mieltä ja 1 % jätti vastaamatta. 59 % venezuelaisista hyväksyi, että valtio ohjaa yksityisektorin sijasta maan taloutta. Saman tutkimuksen mukaan venezuelalaisten enemmistö 73 % suhtautui hyvin vastenmielisesti valtionyhtiöiden kuten valtion öljy-yhtiön (PVDSA) yksityistämiseen. Ainoastaan 24 % vastanneista kannatti sen yksityistämistä. Jälkimmäinen luku kuvastaa hyvin oikeisto-opposition vaikutusvallan todellista merkitystä yleisessä mielipiteessä.
Lokakuussa 2015 Hinterlacesin tekemän mielipidemittauksen mukaan 41 % äänioikeutetuista äänestäisi PSUV:in ehdokkaita ja 24 % oikeisto-oppositiota. Lisäksi 18 % kyselyyn vastaajista ei äänestäisi kumpaakaan osapuolta. Tutkimus suoritettiin syyskuussa Vargasin osavaltiossa. Siihen osallistui 500 aikuista kansalaista.
VENEZUELAN YHDISTYNYT SOSIALISTIPUOLUE NAUTTII KANSAN LUOTTAMUSTA
Venezuelan kansan enemmistön tukea ja luottamusta nauttiva PSUV on Latinalaisen Amerikan suurin poliittinen puolue. Siihen kuuluu yli seitsemän miljoonaa jäsentä. Puolue ilmoittaa puolueohjelmassaan haluavansa edistää kansanvallan neuvostojen valtaan perustuvaa valtiorakennetta, jonka hallintaan työläiset, talonpojat, opiskelijat, kotiäidit, sivistyneistö, taiteilijat, pientuottajat ja -yrittäjät kaupungeissa ja maaseudulla voivat osallistua demokraattisesti ja tasavertaisesti. Puolueen päämääränä on yhteisöllinen valtiososialismi. Suunnitelmana on korvata maan valtio- ja hallintorakenteita yhteisöneuvostojen harjoittamalla alueellisella päätäntä- ja toimintavallalla.
Puolueen 3,1 miljoonaa jäsentä valitsi kesäkuun lopulla 2015 puolueosastojen 1 162 nimeämästä ehdokkaasta 98 edustajaa 6.12.2015 järjestettäviin Venezuelan parlamenttivaaleihin. Nämä osallistuvat vaaleihin 87 vaalipiirissä. Valituista ehdokkaista 30 % oli naisia. Ainostaan 15 % koko porukasta oli yli 50-vuotiaita.
Vastaavasti Venezuelan oikeisto-oppositiota edustavan MUD-koalition ehdokkaista yli 80 % on jo 50 vuotta täyttäneitä henkilöitä. He osallistuvat vaaleihin vain 34 vaalipiirissä.
PSUV:in VAALIKAMPANJA
Vaalien alla presidentti Nicolas Maduro on ilmoittanut tekevänsä useita merkittäviä muutoksia voimassa olevaan Rehtien hintojen –lakiin. Kaikille yksityissektorin tarjoamille tavaroille ja palveluille määritellään enimmäishinnat. Yksityiskauppiaiden liikevoitto kotimaisista tuotteista saa olla korkeintaan 30 % todellisista ja myyntikustannuksista ja vastaavasti tuontituotteista se saa olla vain 20 %. Tällä tavoin ehkäistään hamstraajien hintakeinottelua ja siitä aiheutuvia hintojen nousua sekä piristetään kotimaista tuotantoa.
Suitsemalla voittoja jokaisessa tuotantoketjun portaassa hallitus pyrkii saamaan kuriin keinottelusta johtuvan päivittäistavaroiden hintojen nousun. Inflaatio nakertaa jatkuvasti kansalaisten ostovoimaa. Hintojen valvomiseksi maahan perustetaan myös Venezuelan kansallisen hintavalvontatoimiston alainen uusi Rehtien hintojen –rekisteri. Keinottelusta tullaan myös rankaisemaan ankarammin. Yksityisfirmojen nettotuloja tarkastettaessa huomioiden asetetut hinta- ja voittokatot. Uudelleenhinnoittelu sekä dollariin ja bolivariin perustuva rinnakkaishinnoittelu saattaa johtaa vankeustuomioon, koska niitä pidetään rikoksina. Maan kauppa- ja teollisuusministerit tulevat työskentelemään tehokkaammin yhteistyössä keinottelun nujertamiseksi ja olennaisten päivittäistuotteiden häiriöttömän jaon turvaamiseksi.
Julkisen sektorin työntekijöiden ja armeijan palveluksessa olevien palkkaa nostetaan 30 %. Venezuelalaisten vähimmäispalkkaa korotettiin lokakuun puolivälissä myös 30 %. Kansallisen eläkejärjestelmän piiriin pääsi vastikään 110 000 uutta kansalaista.
SOSIOLOGIN VAALIARVIO
Venezuelan keskusyliopiston sosiologian professori Javier Biardeaun mukaan bolivaarinen vallankumousprosessi käy parhaillaan läpi historiansa pahinta kriisiä. Tähän liittyvät kriisit johtajuudessa, julkisessa politiikassa, hyvin ikävät muutokset kansainvälisessä tilanteessa sekä puute vallankumouksen poliittisesta ja ideologisesta johtotähdestä, jota Chávez epäilemättä aikoinaan edusti. Nämä tekijät ovat muodostuneet hitaasti ja asteittain v. 2007 lähtien. Professorin mielestä maan johtamisen ongelmana on se, että uudet ihmiset yrittivät jatkaa Chávezin vanhalla tyylillä. Tämä on mahdotonta, koska Chávezin johtamistapa liittyi hänen karismaansa ja tapaan, jolla hän oli yhteydessä kansaan. Hän oli kansan suosima, mikä oli hänen tärkein poliittinen pääomansa. Chávezin aikana maan johtoon ei syntynyt kollektiivisen johtamisen kulttuuria. Jopa hänen sairastumisensa aikana tähän ei osattu valmistautua.
Professori Biardeau arvioi tulevia vaaleja. ”Voin todeta viitaten eräiden chavistajohtajien arvioon, että ’on toivotonta olettaa, että oppositio voittaa vaalit’, koska opposition on hyvin vaikea voittaa 60 % paikoista. Seuraavan kahden kuukauden aikana on paljon pelissä. Jos oppositio ei voita 60 % edustajapaikoista, sitä on mahdoton kääntää poliittiseksi voitoksi. Minä totean tämän suhteessa niihin odotuksiin, joita oppositiolla on ollut Chávezin jälkeisen ajan siirtymäprosessin suhteen. Vastakohtana tälle on se, että chavistat voittavat 85 paikkaa, joka on vähimmäismäärä enemmistöaseman saavuttamiseksi parlamentissa. Tällöin he julistavat voittaneensa vaalit: Me kykenimme voittamaan vaalit taitavasti navigoiden taloussodan vallitessa, öljyn hinnan laskiessa sekä monenlaisten sisäisten uhkien ja horjutuksen olosuhteissa.”
UUSLIBERALISMILLE ON OLEMASSA VAIHTOEHTO
Venezuelan bolivaarinen tasavalta on osoitus siitä, että kapitalistisissa maissa harjoitetulle uusliberalismille on olemassa realistinen vaihtoehto, jonka keskiössä ovat kansan enemmistön hyvinvointi ja heidän ihmis- ja perusoikeuksiensa kunnioittaminen.
Venezuelassa kansa ja armeija yhdistyivät v. 1998 omassa maassaan puolustamaan omia kansallisia etujaan. Tämä johti Hugo Chávezin valintaan maan presidentiksi v. 1999–2013. Tapahtumaketju alkoi ensin uusliberalismin ja sitten kansallisen kapitalismin kyseenalaistamisena sekä suuntautui tavoitteissaan tämän jälkeen osallistuvaan demokratiaan perustuvan 21. vuosisadan sosialismin toteuttamiseen. Bolivaarisen vallankumousprosessin synnyttämät ajatukset levisivät Venezuelasta sittemmin omina kansallisina sovellutuksinaan naapurimaihin. Prosesseille on ollut ominaista laajan demokraattisen rintaman ja presidentin perustuslaillisen aseman hyödyntäminen rauhanomaisesti tapahtuvassa yhteiskunnan muutostyössä.
YK:n peruskirjan mukaan “Millään valtiolla tai valtioiden ryhmällä ei ole oikeutta puuttua suoraan tai epäsuorasti, mistään syystä, minkään toisen valtion sisäisiin tai ulkoisiin asioihin. Näin ollen aseellinen väliintulo ja kaikki muut häirinnän muodot tai tehdyt uhkaukset yksityistä valtiota ja sen poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia elementtejä vastaan ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia”. (YK, A/RES/25/2625)
Matti Laitinen
Lähteet: TeleSur, Green Left Weekly, Venezuelanalysis.com, Hinterlaces jawww.avn.info.ve ja ML:n omat lehtiartikkelit.
KOMINFORMhttp://www.kominform.eu
