EU perustettiin Rooman sopimuksella vuonna 1957 nimellä ”European Economic Community” (EEC). Sitä oli edeltänyt hiili- ja teräsyhteisön perustaminen. Perustajamaat olivat Ranska, Italia, Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg.
EEC:n tunnuslause oli ”ei koskaan enää sotaa Eurooppaan”, millä tarkoitettiin erityisesti sotaa Ranskan ja Saksan välillä. EEC:n suosio lisääntyi nopeasti, ja vuoteen 1995 mennessä siitä oli muodostunut 12 demokraattisen maan yhteisö. Tähän unioniin liittyivät myös Suomi, Ruotsi ja Itävalta vuonna 1995. Tämän jälkeen EU:n laajentuminen onkin ollut liian nopeaa. Vuonna 2004 unioniin liittyi 10 uutta maata. Suurin osa niistä oli entisiä kommunistimaita, joiden talous, ihmisoikeudet ja demokratia eivät olleet riittävän kehittyneitä. Bulgaria ja Romania tulivat jäseniksi vuonna 2008 ja Kroatia vielä sen jälkeen.
Suomessakin asetettiin suuria toiveita EU:hun. On kuitenkin käynyt toisin kuin toivottiin. Unionista on muodostunut kriisiunioni: velka-, työttömyys- ja räyhäunioni.
Velkaunioni
Rahaliitto EMU:a muodostettaessa asetettiin tiukat säännöt: julkinen velka ei saanut ylittää 60 prosenttia eikä budjettivaje olla yli kolme prosenttia bkt:sta. Alusta lähtien sääntöjä rikottiin. Italian ja Belgian velkasuhde oli noin 100 %, mutta maat otettiin mukaan, kun ne olivat perustajajäseniä.
Tällä hetkellä EU:sta onkin muodostunut velkaunioni, kun sen jäsenmaiden keskimääräinen velka on 92 % bkt:sta. Velkaantuneimpia ovat Kreikka, Italia, Portugali, Irlanti ja Begia, joiden kaikkien velkasuhde ylittää 100 %. Ranska ja Espanja kolkuttelevat 100 prosentin rajaa, ja Saksankin velkasuhde on 79,7 %.
Selvää on, ettei unioni voi kauan elää tuollaisella velkamäärällä, kun inflaatiokaan ei yhtään kevennä velkataakkaa. Monen muunkin maan kuin Kreikan lainoja on leikattava. Myös yhteisvastuu veloista on kiellettyä, mutta niin vain EU on pelastamassa Kreikkaa.
Työttömyysunioni
EU:sta on myös muodostunut työttömyysunioni. Virallinen työttömyysaste on 11,1 %, ja Suomi on suurin piirtein keskikastia. Pahimpia työttömyysmaita ovat Kreikka, Espanja ja Portugali, joissa työttömyys on noin 25 %.
Suurin ongelma on nuorisotyöttömyys. Espanjan ja Kreikan nuorista työttömiä on noin 50 % eli joka toinen. Suomen virallinen työttömyys nuorten osalta on 22,8 %, eli suunnilleen EU:n keskiarvossa. Saksan nuorisotyöttömyys on vain 7,1 %, ja itse uskon, että tämä on pitkälti Saksan tehokkaan ammatillisen koulutuksen tulos. Koulutus Saksassa perustuu lähinnä oppisopimuskoulutukseen, jossa yritykset
ovat vahvasti mukana.
Rauhanunionista räyhäunioniksi
Rauhan tila jatkui Euroopassa 70 vuoden ajan. Nyt EU on yhteisellä ulkopolitiikallaan sotkeutunut pahasti Ukrainan kriisiin Venäjä-vastaisilla pakotteilla. Juuri kukaan ei nyt puhu rauhasta, vaan lähes kaikki EU-maat
vain lisäävät puolustusmäärärahojaan.
Oma käsitykseni on, että EU:n pitäisi päästä irti pakotteista mahdollisimman pian, sillä ensin pitäisi saada Ukrainan sisäinen tilanne jonkinlaiseen hallintaan. Ukraina ei ole koskaan ollut oikeusvaltio, ja todellisuudessa erilaiset klaanit johtavat maata. Ukraina on jo konkurssissa, joten maan sisäiseen kehittämiseen pitäisi nyt kiinnittää päähuomio. Turha sinne on vain kantaa rahaa säkkikaupalla, sillä rahat uppoavat vain oligarkien pohjattomaan pussiin eivätkä koidu kansan hyväksi.
Mikko Elo on porilainen valtiopäiväneuvos.