Neuvostoliiton historia - osa 107

Tässä numerossa:

o vasemmiston kirjopyykki

o J.K. Paasikivi

o Juri Žukovin haastattelu - osa 10/23

o Latvian SNT - sivistyselämä

o vuoden 1967 aakkoset: Amu-Darja

o korkeimman ylipäällikön päiväkäsky

Hei,

Sallinette, että jaan vasemmistolaiset ryhmiin sen mukaan, minkä he kukin katsoivat politiikassa mahdolliseksi. Aloitan oikeistodemareista. He ovat isänmaan asialla ja mielellään yhteistyössä porvariston kanssa. Hätätilanteessa he olivat valmiita liittymään Saksan kanssa. Heitä kutsuttiin myös asevelisosialisteiksi.

Heidän kanssaan läheisessä yhteistyössä olivat ne maltilliset sosialistit, joiden mielestä liike on tärkeämpää kuin päämäärä. Siitä lähtien, kun Neuvostoliitto lakkasi vaikuttamasta, lakkasi myös tuo - ah niin ihana - liike eikä maltillisia ole enää helppo erottaa oikeistodemareista.

Vasemmistodemarit kaipasivat radikaalimpia otteita ja he tunsivat lukkarinrakkautta kommunisteihin. Heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat kuitenkin vähäiset.

Kommunistien oikealla laidalla viihtyneet kielsivät myöhemmin mitään kommunisteja koskaan olleensakaan. Eräät kielsivät sosialisminkin.

Jos hyppäämme itärajan yli ja 1920-luvulle löydämme sieltä vakaumuksellista porukkaa - niin kutsuttuja kovia kommunisteja. Täällä jakolinja kulki hieman samalla akselilla kuin 1980-luvun vihreillä Suomessa ja Saksassa, realistien ja idealistien välillä. Jälkimmäisiä kutsutaan myös kiihkoilijoiksi. Trotski oli heidän johtajansa.

Trotskia piirun maltillisempia olivat Buharin ja Zinovjev. Kaikki kolme uskoivat maailmanvallankumoukseen. Realistit sen sijaan eivät uskoneet, että maailmanvallankumous on mahdollinen heidän elinaikanaan. Jälkimmäinen ryhmä voidaan jakaa kahteen: paikallistason realistit ja valtiolliset realistit.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluivat Nikita Hruštšov ja Roberts Eihe, venäläinen ja latvialainen. He tiesivät, mikä on mahdollista puolueen kenttätyön tasolla. He edustivat puoluevaltaa ja hallintokoneistoa. Toiseen realistiryhmään kuuluivat Stalin, Malenkov ja Molotov. He katsoivat asioita valtiolliselta näkökannalta. Nämä ryhmät tarvitsivat toisiansa.

Kaikki mainitut, Trotskista Molotoviin, olivat valmiita koviin otteisiin. Yksikään heistä ei ollut maltillinen siinä mielessä kuin Suomessa demarit olivat. Kaikki olivat kunnon miehiä, mutta vain yhtä linjaa on mahdollista kulkea kerrallaan. Buharin, Zinovjev ja Eihe joutuivat omiensa uhreiksi.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Paasikivi

10/2 1922

Olin Varkaudessa uusien tehtaiden vihkiäisissä. Siellä [oli] m.m. Hannes Wasastjerna Yhdyspankista [hän] puhui ja huomautti, että samället sätter ej värde på sådant arbete, som Walter Ahlström m.m.: stor industriel verksamhet. Tämä oli tosi sana. Meillä ei huomata, että työ jonka kautta saadaan aikaan esimerkiksi sellainen suuri tehdaskompleksi kuin Varkauden, on maalle paljon tärkeämpää kuin useimman poliitikon [toiminta] y.m.s.

W. Ahlström ei tarvitse Varkautta ansaitakseen rahaa itseään varten, hän voisi hyvin elää koroillaan mukavaa ja ylellistä elämää. Varkaus tuottaa hänelle paljon huolia, myös nykyisen työväenliikkeen vuoksi. Lisää työmiehiä, kommunisteja, joiden kanssa [on] vaikeuksia.

W. Ahlströmin terveys, hermot ei [eivät ole] hyvät, vaan pilaantuvat ja rasittuvat tällaisten uusien liikkeiden kautta. Mutta W. Ahlström on oikea liikemies ja suurikatseinen; halu toimia, saada aikaan uutta ja suurta, jättää jälkeensä tuloksia, merkkejä toiminnastaan.

Tällainen on oikea liikemies ja sellainen toimintahalu vie maailmaa ja kehitystä eteenpäin. Tätä meillä ei ymmärretä, vaan epäillään ainoana tarkoituksena olevan persoonallisen rahanhimon.

T. Auer: Tässä on jälleen mainio ajankuva. Paasikivi tekee hyviä huomioita. Kommunistien puolesta täytyy kuitenkin todeta, että kyllä Neuvostoliitossa tehtaita saatiin pystyyn. Kyse ei ole siitä, ettei osata arvostaa suurikatseisuutta ja kehitystä vaan siitä, kuka päättää mitä tehdään ja mihin tarkoitukseen. Nostan hattua Walter Ahlströmille. Hän oli toiminnan mies. Ilman kapitalismia ja teollisuutta ei olisi myöskään kommunismia. Ei työväenliikettä saada vauhtiin syrjäkylillä tai pelloilla.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

UUSI KUVA STALINISTA - JURI ŽUKOVIN HAASTATTELU (10/23)

Berijako helvetin sikiö?

- No tietysti - "helvetin sikiö”, jos hän syksystä 1945 työskenteli vain ydinhankkeessa, mihinkään muuhun hän ei tuppautunut. Tein kerran kokeilun ja aloin lukea asiakirjoja yksinkertaisesti ymmärtääkseni kuinka paljon se vie aikaa. Katsoin, milloin ne olivat tulleet Berijalle, milloin ne oli vahvistettu ja kuinka monta tällaista asiakirjaa oli viikossa. Berijanhan ei tarvinnut niitä pelkästään lukea, hän vastasi päällään siitä, että ne olivat päätöslauselmien mukaisesti. Työskennelläkseen näiden asiakirjojen parissa, hän olisi tarvinnut vähintään 30 tuntia vuorokaudessa. Milloin hänellä oli aikaa siihen, miksi hänen kontolleen pannaan erityisesti ne naiset? Hänellä oli turvallisuuspäällikkö Sarkisov. Hän tykkäsi pelehtiä tyttöjen kanssa ja hänellä oli siihen aikaa, mutta myöhemmin kaikki kirjoitettiin Berijan tekemäksi. Aivan samoin kuin aikaisemmin Enukidzen ja Kremlin komendantti Petersonin johtamasta hallituksen vastaisesta salaliitosta ei haluttu kertoa totuutta ja siitä syytettiin Enukidzea samoin kuin Berijaa.

Syytökset salaliitossa, johon oli kytköksissä Tuhatševski ja muita?

- Eivät olleet "kytköksissä" vaan on olemassa asiakirjoja, joiden mukaan Petersonin piti järjestää viisikon Stalin, Molotov, Kaganovitš, Vorošilov ja Ordžonikidze pidätys. Ja väliaikaisesti, kunnes puolueen edustajakokous kokoontuu, maan johtoon piti tulla toveri Tuhatševski. Se on näin. Ja mukana tässä jutussa oli Moskovan sotilaspiirin komentaja Kork ja joukko ihmisiä jotka olivat kaikki mukana juonessa.

Oliko se salaliitto ?

- Tietysti. Siitä on olemassa asiakirjoja. Kunhan FSB:n nykyinen johtaja ottaisi ja määräsi arkistonsa julkaisemaan nämä asiakirjat .

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

Latvian SNT - sivistyselämä

Vuonna 1946 perustettiin Latvian tiedeakatemia. Sillä on merkittävä osuus biologisten periaatteiden selvittelyssä ja hivenaineiden osuuden tutkimisessa ihmisten, eläinten ja kasvien elämässä. Siellä suoritetaan myös puukemian alalla tutkimuksia, joilla on suuri käytännöllinen merkitys.

Huomattavia tuloksia on saavutettu uusien biologisesti aktiivisten ja lääkitsevien aineiden tutkimuksessa. Tiedeakatemiassa tutkitaan menestyksellisesti myös energetiikkaa, kiinteiden kappaleiden fysiikkaa, teknistä kybernetiikkaa, karjan ja maanviljelykasvien tuoton kohottamisen biologisia perusteita, tasavallan talouselämää, historiaa, kirjallisuutta ja latvian kieltä.

Akatemian laitoksissa työskentelevät Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsenet K.K. Plaude (energetiikka), J.V. Peive (maatalouskemia), P.I. Valenskalns, J.M. Berzinš (biologia). S.A. Hillers (fysiologisesti aktiivisten aineiden kemia), A. K. Malmeisters (mekaniikka), I.M. Kirko (fysiikka), A.A. Drizuls (historia) ym.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

Amu-Darja [-u'- -ja'-]

Keski-Aasian pisin joki. Alkaa Hindukuš-vuoriston rinteiltä Afganistanista. Laskee Aral-järveen muodostaen laajan suiston. Pituus yli 2600 km.

Neuvostoliiton alueella se kulkee Tadzhikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:n alueiden kautta. Vesistöalue käsittää vuoristo- ja alanko-osan. Alangolla Amu-Darja virtaa Karakumin ja Kyzylkumin hiekka-aavikoiden halki.

Termezista lähtien joki on purjehduskelpoinen. Sen vesi on hyvin sameaa; laajalla alueella sitä käytetään kasteluun.

Bosagin kylän luona Amu-Darjasta haarautuu Karakumin kanava. Vesivoimalaitoksia on rakennettu Amu-Darjan ja sen sivujokien Perepadnajan, Tsentralnajan ja Golovnajan varrelle. Nurekin vesivoimala on rakenteilla.

Käyttäjätunnus: Amudarja (tadžikiksi Омударё Tai дарёи Ому, Omudarjo Tai darjoi Omu; pers. آمودریا, Âmudaryâ, uzbekiksi Amudaryo; antiikin aikana joki tunnettiin nimellä Oxus) on Keski-Aasian pisin joki. Amudarja muodostuu Kahden latvajoen, Vahšin ja Pandžin yhtymisestä ja on näin mitaten 1 415 km: n pituinen, mutta Pandžin lähteiltä mitaten 2 540 km. Joki on purjehduskelpoinen 1 450 kilometriä: n matkalta alajuoksultaan.

Amudarjan (Pandžin) lähteet ovat Pamirin vuorilla Afganistanissa. Joki muodostaa osaltaan Afganistanin rajan ensin Tadžikistanin, sitten Uzbekistanin ja Turkmenistanin kanssa ja virtaa sen jälkeen läpi Turkmenistanin palatakseen Uzbekistaniin, jossa se laskee Araljärveen.

Amudarjan veden käyttö keinokasteluun on tärkeimpiä syitä Araljärven kuivumiselle. Joki ei saavuttanut Araljärveä vuosina 2008–2009 ollenkaan, vaan se kuivui autiomaahan. Vuonna 2010 Amudarjan vesistön alueella ollut kuivuus hellitti ja lumipeite joen alkulähteillä Pamir-vuoristossa oli normaali. Amudarjaan virtasi riittävästi vettä, jotta virtaama saavutti Araljärven, jonka seurauksena järven itäinen osa kasvoi huomattavasti suuremmaksi, kuin se oli ollut 2009.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

KORKEIMMAN YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

N:o 16, helmikuun 23 pnä 1944 Moskova

[Toverit puna-armeijalaiset ja punalaivastolaiset, kersantit, upseerit ja kenraalit, sissitaistelijat - miehet sekä naiset!]

KÄSKEN:

3. Koko Punaista Armeijaa - yhdistämällä taitavasti tulen ja liikehtimisen murtamaan vihollisen puolustusasemat niiden koko syvyydeltä, olemaan antamatta viholliselle hengähdysaikaa, tekemään ajoissa tyhjäksi vihollisen yritykset pidättää vastarynnäköllä meidän hyökkäystämme, järjestämään taitavasti vihollisen takaa-ajon, estämällä sitä viemästä mukanaan sotakalustoa, saartamaan rohkeilla liikkeillä vihollisjoukkojen sivustat, murtautumaan niiden selustaan, saartamaan vihollisen joukkoja, pirstomaan niitä ja tuhoamaan ne, jos ne kieltäytyvät laskemasta aseitaan.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Helsinki 29.9.2016