Aihe: CCCP - 105 (hätkähdyttäviä uusia näkemyksiä)
CCCP - 105
Tässä numerossa:
o J.K. Paasikivi
o Juri Žukovin haastattelu - osa 8/23
o Latvian SNT: sivistyselämä
o vuoden 1967 aakkoset:
o korkeimman ylipäällikön päiväkäsky
Hei,
Lähtiessäni tätä sarjaa toimittamaan kirjoitin "lähtöasenteeni on neutraali. Annan hänen [Stalin] itse puhua. Englantilaiset sanovat "give 'em enough rope" eli antakaa heille tarpeeksi köyttä, niin he hirttävät sillä itse itsensä. Katsotaan, puhuuko hän itsensä pussiin."
Eipä ole toistaiseksi ollut nokan koputtamista. Sanaakaan en vaihtaisi, ja saattaisinpa monet huomiot ja ohjeet allekirjoittaa itsekin. Jos ensimmäiset sata osaa olisi yksi satsi nyrkkeilykehässä, sanoisin - "kaikin tuomariäänin erä Stalinille".
YLEINEN HUOMIO
Tietyssä mielessä maailmanpolitiikan suurin ongelma ei ole ne ihmiset ja ryhmät, jotka ajavat jatkuvaa sotaa (USA), vaan ne, jotka pyrkivät hyvään (EU), mutta antavat johdattaa itsensä pahojen avuksi hyvän nimessä (vapaus, ihmisoikeudet). Tästä syystä kiistakirjoitukseni eivät koskaan kohdistu Yhdysvaltoja vastaan (se olisi liiankin helppoa) vaan Euroopan Unionin jäsenmaiden ja kansalaisten itsepetoksen paljastamiseen.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Paasikivi
Pankkimiehen merkintöjä vuosilta 1922 - 1934
Vuoden 1917 tapahtumat [kirjoitettu vuoden 1922 alussa]
Mutta asiat eivät menneet tähän sillä Saksan poliittinen hallitus ei hyväksynyt sisäisten syiden vuoksi sotilashallituksen ehdotusta bolševikkien kukistamisesta, vaan päinvastoin rupesi bolševikkien kanssa neuvotteluihin, vieläpä huomioonottamatta meidän etujamme. Karjalan asiassa katso Saksan ja bolševikkien sopimus elokuussa 1918 Berliinissä.
Vuoden 1918 hallitus voi [saattoi] välttää sekaantumisen sotaan ja säilyttää puolueettomuutensa. Englannille ilmoitettiin Karjalan asiassa nimenomaan, että ei haluta joutua sotaan Ententen [Ranskan ja Englannin] kanssa ja vedetään pois sotajoukot Repolasta, jos Entente tahtoo ja ottaa vastatakseen järjestyksestä Karjalassa.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
UUSI KUVA STALINISTA - JURI ŽUKOVIN HAASTATTELU (8/23)
Tähän asti olen kuullut, että vainot päästi valloilleen vainoharhainen Stalin, joka halusi hävittää kaikki ja kaiken.
- Tällaista puhuvat yhteiskunnallista tilausta toteuttamaan pyydetyt. On olemassa asiakirjoja ja olen tuonut niitä esille eräässä kirjassani todisteeksi siitä, kuka itse asiassa päästi joukkovainot valloilleen. Sama Nikita Hruštšov, osoittautuu maan toiseksi verenhimoisimmaksi. Ensimmäinen on Robert Indrikovitš Eiche. Hän pyysi joka vuosi politbyroolta lupaa antaa hänelle mahdollisuus allekirjoittaa kuolemanrangaistuksia viljatoimitusten täyttämättä jättämisestä. Hän ei pyytänyt niitä nimeltä vaan numeroilla, valtavan määrän, kymmeniä tuhansia siperialaisia: kuinka paljon hän voi hän tuhota ampumalla ja kuinka paljon lähettää leireille. Hruštšov itse onnistui kesällä 1937 löytämään useita tuhansia kulakkeja Moskovan alueelta!
Kulakeista ei täällä ollut tietoakaan, varsinkaan vuonna 1937, jolloin kaikki mahdollinen oli jo kollektivisoitu. Mutta Nikita Sergejevitš löysi niitä. Arvaan, mitä hän ymmärsi sanalla kulakki. Kun perustuslakia valmisteltiin vuonna 1936, Stalin ja Vyšinski tekivät erittäin ovelan tempun ( Vyšinski esitti politbyroossa, ja Stalin hankki hyväksynnän). He vapauttivat kaikki niin sanotun ”kolmen tähkän” jutun takia istumassa olleet talonpojat, noin miljoona ihmistä. Lisäksi heiltä poistettiin rikosrekisteri, palautettiin äänioikeus ja oikeus tulla valituiksi! Ja "meidän kallis Nikita Sergejevitš" ymmärsi liiankin hyvin, että nämä ihmiset eivät koskaan äänestä häntä, hänen byrokraattiuraansa ja neljän luokan koulutustaan (kaksi vuotta seurakunta koulussa ja kaksi puolueen johtotehtävissä teollisuusakatemiassa) joka päättyi, koska hän ei osannut eikä tiennyt mitään. Hänelle oli edessään tie hanttihommiin lapiomieheksi. Mutta kukapa niihin menisi? Niinpä he päästivät vainot valloilleen.
Miksi tästä ei haluta puhua? Ja kenen täytyisi puhua? Sen saman byrokraattien luokanko, jolla vielä oli rajoittamaton valta? Hekö tulisivat moittimaan itse itseään? Loppujen lopuksihan kaikki nämä hruštšovit, eichet, postyševit ja muut, eivät olleet vain partokraatteja, he olivat yksinkertaisesti byrokraatteja.
Tämä byrokraattiluokka on sama luokka, jota Djilas nimittää "uudeksi", muistatteko hänen "Totalirismin kasvot" teoksensa? Stalin ymmärsi ennen Djilasta, mikä tämä meidän "uusi luokka" oli. Juuri siitä syystä Molotov, Malenkov, Stalin vuonna 1944 esittivät politbyroolle keskuskomitean päätöslauselmaesityksen hyväksymistä, jonka mukaan puolueelta olisi kielletty puuttuminen talouden, teollisuuden, maatalouden, rakentamisen, sotilaallisiin, kulttuurin ja neuvostorakentamisen kysymyksiin.
Tämän esityksen mukaan puolueelle olisi jäänyt ideologinen agitaatio ja propaganda ja osallistuminen kaadereiden valintaan. Tämä on sama käytäntö, jota katolinen kirkko harjoittaa tänään esimerkiksi Irlannissa. Se ei hallitse, vaan se vaikuttaa ihmisiin henkisesti. Suunnitelma äänestettiin kumoon.
T. Auer: Tätä voisi kutsua hätkähdyttäväksi uudeksi näkökulmaksi. Oma vaikutelmani on, että puoluejohto tarvitsi vuonna 1956 syntipukin, miehen jonka tilille kaikki ikävät jutut laitetaan, jotta järjestelmä saisi uuden alun. Omana aikanaan Stalin löi Trotskia ja teki hänestä syntipukin hieman samassa hengessä. Kuolleena Stalin suoritti Neuvostoliitolle viimeisen palveluksensa. Hänestä tuli eräänlainen moraalinen kärpästen pyydystämiseen tehty myrkkytarra. Blame it on me, boys!
Käyttäjätunnus: Roberts Eihe (12 elokuu 1890 - 02 helmikuu 1940), enimmäkseen tunnetaan venäläistyneelle nimellä Robert Eikhe, (Robert Indrikoviš Eikhe, Venäjä : Эйхе , Роберт Индрикович ), oli Latvian Bolshevik , korkea toimihenkilön nkommunistisen puolueen Neuvostoliitto , useita kertoja valittiin sen keskuskomitean ja oli politbyroon ehdokas (1934).Holding sijoitukseen Siperian komitean puolueen, hän otti aktiivisesti yhteisomistukseen , dekulakization ja Stalinin vainot . Vuonna 1937 hänet nimitettiin Narkom (ministeri) maatalouden Neuvostoliiton. Vuonna 1938 hänet pidätettiin ja syytettiin luominen "Latvian fasisti organisaatio", ja teloitettiin vuonna 1940.
T. Auer: Valtataistelua käytiin nähtävästi sangen irvokkailla syytöksillä: Latvian fasistinen järjestö! herra Jumala! Eli siis Eiche olisi ollut oikeasti koko ajan oikeistolainen! Syytös on tarkoituksella järjetön, jotta puolustautuminen olisi mahdotonta. Ai-jai-jai, rumaa peliä, hyvin rumaa.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
VUODEN 1967 AAKKOSET
Latvian SNT - sivistyselämä 5/18
Vuonna 1962 toimi Latviassa kymmenen ammattimaista ja 12 kansanteatteria, 13 kansanlaulukuoroa ja 12 kansantanssiryhmää, yli 3000 amatööritaiteellista yhdistystä.
Neuvosto-Latvian sivistyselämän huomattavimmat edustajat ovat säveltäjät A. Kalninš, M. Zārinš, J. Ivanov, E. Melngailis, A. Liepinš, A. Žilinskis ja A. Skulte.
Taidemaalarit O. Skulme, E. Kalninš, V. Kalnrose ja E. Iltners. Kuvaveistäjät L. Bukovski ja L. Davydova-Medene. Ohjaajat ja näyttelijät A. Amtman-Briedítis, E. Smilgis, L. Berzinš ja J. Osis, K. Liepa.
Laulajat A. Frinbergs, E. Pakulš, R. Berzinš, A. Daškov, Ž. Heine-Wagners ja A. Viljumanis. Balettitanssijat V. Vilcina ja M. Liepa sekä orkesterinjohtajat L. Vigners ja A. Jansons.
Tunnettuja ovat taideteollisuuden mestarien omaperäiset tuotteet (puunleikkaukset, kultasepäntyöt, keramiikka, koruompelukset ja kudonnaiset). Vuonna 1965 Latviassa oli 1353 elokuvakoneistoa (1940 niitä oli 77) ja elokuvastudio.
VUODEN 1967 AAKKOSET
Ammattiopistot
Teknikumit, sairaanhoitokoulut, opettaja-, musiikki- ja taideopistot kouluttavat ammattitaitoisia työntekijöitä teollisuuden ja maatalouden sekä kulttuuri-, opetus- ja terveydenhoitolaitosten palvelukseen.
Oppilaat saavat keskikoulun oppimäärää vastaavat yleissivistävät tiedot ja lisäksi heidän erikoisalansa kannalta välttämättömän teoreettisen ja käytännöllisen koulutuksen. Teknisissä ja maatalousoppilaitoksissa he omaksuvat myös jonkin käytännöllisen ammatin.
Ammattiopistoihin otetaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet kahdeksannen luokan oppimäärän. Joihinkin erityisalan opistoihin vaaditaan koko keskikoulun oppimäärä. Opiskeluaika on 2 - 4 vuotta.
Koulutus on maksuton. Oppilaat saavat valtion stipendejä. Opiston päättäneille järjestetään heidän koulutustaan vastaava työpaikka ja he saavat oikeuden päästä korkeakouluihin.
Vuonna 1914 Venäjän ammattiopistoissa opiskeli 54 000 henkeä ja vuonna 1966 Neuvostoliiton ammattiopistoissa 3 659 000. Ammattiopistoja oli 3820 kappaletta.
T. Auer: Tästä me voimme vain uneksia. Valtio piti huolta siitä, että kaikki saavat sopivan koulutuksen, opistot ei kouluta järjettömiä määriä ammatteihin, joissa ei voi työllistyä ja valtio takaa kaikille koulutustaan vastaavan työpaikan.
Auer: Demokraattisessa kapitalismissa vallitsee viidakon lait. Tuotannon ja koulutuksen välinen suhde on täysin hukassa. Aivan liian monet ovat keinottelijoiden armoilla ja tyhjien lupauksien ja tulonsiirtojen varassa.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
KORKEIMMAN YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY
N:o 16, helmikuun 23 pnä 1944 Moskova
Toverit puna-armeijalaiset ja punalaivastolaiset, kersantit, upseerit ja kenraalit, sissitaistelijat - miehet sekä naiset!
Tervehtiessäni ja onnitellessani teitä Punaisen Armeijan 26. vuosipäivän johdosta
KÄSKEN:
Koko rivimiehistöä ja kersanttikuntaa - jalkaväen sotilaita, kranaatinheitinmiehiä, tykkimiehiä, lentäjiä, hyökkäysvaunumiehiä, pioneerisotilaita, viestisotilaita ja ratsumiehiä - jatkamaan uupumatta taistelutaitonsa parantamista, käyttämään täydellisesti erinomaisia taisteluvälineitämme, iskemään vihollista siten kuin sitä iskevät mainehikkaat kaartilaisemme, täyttämään täsmällisesti komentajien käskyt, lujittamaan kuria ja järjestystä, kohottamaan järjestyneisyyttä.
jatkuu seuraavassa numerossa
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Helsinki 26.9.2016
Kerttu
Sami Salmela
Silakka
toimituskollektiivi
yonkaspar
