ENEZUELAN BOLIVAARISEN TASAVALLAN PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ KOKOUS KOKOONTUU HEINÄKUUSSA 2017

 

Venezuelan bolivaarisen tasavallan presidentti Nicolas Maduro teki toukokuun lopussa 2017 aloitteen maansa perustuslakia säätävän kokouksen koolle kutsumiseksi.  Kansallinen vaalineuvosto on ilmoittanut, että kansallisen perustuslakia säätävän kokouksen (ANC) jäsenten vaali järjestetään heinäkuun viimeisellä viikolla kuluvana vuonna. Kokouksen saatua työnsä päätökseen noin vuoden sisällä pidetään kansanäänestys, jossa hyväksytään tai hylätään ANC:n perustuslakiin tekemät muutokset.

 

Kokous kutsutaan koolle, jotta vältyttäisiin sisällissodalta, ratkaisemaan ristiriidat hallituksen ja parlamentin välillä sekä etsimään demokraattinen ratkaisu Venezuelan nykyiseen tilanteeseen. Perustuslakia säätävän kokouksen tavoitteina ovat yhteiskuntarauha, toimet dialogin saavuttamiseksi oikeisto-opposition kanssa; sopimus, joka johtaa uudistettuun perustuslakiin; uusi talousmalli öljyteollisuuteen perustuvan mallin sijalle; nuorison aseman parantaminen; sosiaaliset missiot sekä muut näkökohdat, joita ei ole huomioitu maan nykyisessä perustuslaissa. 

 

Venezuelan oikeisto-oppositio on uhonnut boikotoivansa vaalia, koska sen mielestä vaali on vain tekosyy presidentti Maduron pitämiseksi vallassa. Lähes samaan aikaan presidentti Maduro itse kuitenkin vahvisti, että presidentinvaali järjestetään v. 2018.

 

PERUSTUSLAKI

 

Venezuelan bolivaarisen tasavallan nykyinen perustuslaki perustuu v. 1961 säädettyyn perustuslakiin. Tuolloin presidenttivaltaisen tasavallan päämiehenä toimi sosiaalidemokraatteja edustava (AD) Rómulo Ernesto Betancourt Bello. 

 

Perustuslaki on yksi Venezuelan demokraattisen järjestelmän suojatuista osallistumismuodoista, jonka suomin keinoin yhteiskunta voi tehdä joko osittaisia tai täydellisiä muutoksia tasavallan rakenteisiin. Perustuslain 347. artiklassa todetaan suoran demokratian harjoittamisesta: "Alkuperäinen, peruslaillinen valta kuuluu kansalle". Tätä valtaa voidaan käyttää valtion muuttamiseksi, uuden laillisen järjestelmän luomiseksi ja/tai uuden perustuslain säätämiseksi. Perustuslaki on korkein laki ja oikeusjärjestyksen perusta. Kaikki julkista valtaa harjoittavat henkilöt ja elimet ovat perustuslain alaisia.

 

Nykyisessä v. 1999 perustuslaissa on yhteensä 350 artiklaa. Laki on luonteeltaan edistyksellinen ja yleisdemokraattinen. Sen painopisteinä ovat Venezuelan kansan oikeuksien ja hyvinvoinnin puolustaminen sekä kansallisen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden vaaliminen. Se tunnustaa myös maan alkuperäisväestön yhteisomistuksen omaan maahansa. Valtio on varannut omalle kontolleen öljynjalostusteollisuuden ja muut luonnonvaroihin liittyvät operaatiot, tavarat ja palvelut. Valtio suojelee ja tukee pientä ja keskisuurta teollisuutta, osuuskuntia, säästökassoja, perhe- ja pienyrityksiä sekä kaikkea yhteisöjen kollektiivisessa omistuksessa olevaa työ- ja säästämistoimintaa voimistaakseen maan taloudellista kehitystä.

 

PERUSTUSLAIN MERKITYS BOLIVAARISESSA VALLANKUMOUKSESSA

 

Venezuelan perustuslaki on ollut keskeinen tekijä maan yhteiskunnallisessa muutoksessa v. 1999–2017. Se takaa yhä kaikille kansalaisille maksuttoman koulutuksen ja terveydenhuollon sekä perusturvan. Valtion harjoittama sosiaalipolitiikka on rahoitettu kansallistetun öljyteollisuuden tuottamilla tuloilla.

 

Hugo Chávezin virkakausi presidenttinä alkoi helmikuussa 1999. Saman vuoden maaliskuussa hän ilmoitti suunnitelmistaan uudistaa Venezuelan perustuslakia. Suunnitelma hyväksyttiin huhtikuussa järjestetyssä kansanäänestyksessä. Heinäkuussa kutsuttiin kokoon perustuslakia säätävä kokous. Sen suuri enemmistö oli Chávezin kannattajia. Elokuun lopulla kokous hajotti vastaanhangoittelevan parlamentin. Chavistat saivat ajettua lävitse 40 muutosta perustuslakiin.

 

Uudistuksella muutettiin kaksikamarinen parlamentti yksikamariseksi parlamentiksi, jossa on 165 jäsentä. Suoralla kansanäänestyksellä valittavan presidentin toimikausi piteni viidestä vuodesta kuuteen. Työpäivän pituudeksi määritettiin kahdeksan tuntia ja työviikon pituudeksi 44 tuntia. Äänestysvelvollisuus suotiin 18 vuotta täyttäneille kansalaisille.

 

Seuraavan kerran perustuslakia säätävä kokous kokoontui v. 2007 muuttaman maan perustuslakia. Tuolloin perustuslakiehdotusta puitiin 9 020 julkisessa tilaisuudessa. Sosialistisiin uudistuksiin pyrkinyt perustuslaki ei tullut kuitenkaan hyväksytyksi kansanäänestyksessä 2.12.2007. Venezuelassa 15.2.2009 pidetyssä perustuslakikansaäänestyksessä hyväksyttiin presidentti Hugo Chávezin virkakauden jatkaminen.

 

Vuonna 2010 Venezuelan kansalliskokous täydensi määräenemmistönsä turvin perustuslakia kahdella uudella lailla; laki kansanvallasta sekä laki kansan- ja julkisesta suunnittelusta. Nämä lait ovat osa viidestä kansanvallan laista, jotka tähtäävät valtion suunnittelurakenteisiin siirtymiseen ja päätöksentekoon ruohonjuuriorganisaatioiden tasolla. Lakien tarkoituksena on ollut edistää vallan hajauttamista, kollektiivista omistamista, itsehallintoa ja valtion liittoneuvoston asemaa suunnitteluelimenä. Lakien tavoitteena on suoda paikallisneuvostoille johtava asema maan julkishallinnossa ja korvata porvarillinen edustuksellinen demokratia osallistuvalla demokratialla. Porvarillinen hallintokoneisto korvataan ajallaan bolivaarisella neuvostojärjestelmällä.

 

PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ KOKOUS

 

Kaikki kansalaiset sekä järjestäytyneet että järjestäytymättömät henkilöt, jotka kuuluvat johonkin yhteiskuntaluokkaan tai johonkin instituutioon voivat osallistua perustuslain säätämisprosessiin. Vaalissa harjoitetaan osallistuvaa ja ennakoivaa demokratiaa, jossa itsenäiset ihmiset ratkaisevat rauhassa itse ongelmansa. He edustavat ANC:ssa kansalaisia eivät poliittisia puolueita. Puolueet voivat vaikuttaa tähän prosessiin vaalissa läpimenneiden ehdokkaidensa kautta.

 

Perustuslakia säätävä kokous on kansan valitsema, tilapäinen kollegiaalinen elin. Se on yhteiskunnan toimeenpano-, lainsäädäntö-, tuomio-, vaali- ja kansanvallan yläpuolella, kun muutetaan valtion rakenteita, kun luodaan uusi laillinen yhteiskuntajärjestelmä tai kun laaditaan uusi perustuslakiluonnos. 

 

ANC:n yhteensä 364 jäsentä valitaan julkisesti suoralla ja salaisella vaalitavalla. Poikkeuksena tähän ovat alkuperäiskansat, joiden kahdeksan edustajaa valitaan heidän esi-isiensä tapojen ja käytäntöjen mukaisesti.

Kullekin osavaltiolle on määritelty sen asukasluvun perusteella oma kiintiö perustuslakia säätävään kokoukseen. Heidän määränsä vaihtelee 2–30 edustajaan. Ehdokkaat voivat olla joko alueellisia ehdokkaita tai eri väestöryhmien ja yhteisöjen nimeäminä ehdokkaita. Näitä ovat mm. liiketoiminnan harjoittajien, talonpoikien ja kalastajien, vammaisten, opiskelijoiden, työläisten ja eläkeläisten sekä kommuunien ja yhteisöneuvostojen ehdokkaat.  Alueellisia ehdokkaita äänestetään kansallisilla yleislistoilla. Muilla on omat listansa.

 

Kustakin maan vaalipiiristä valitaan vain eniten ääniä saanut alueellinen ehdokas perustuslakia säätävään kokoukseen. Samoin menetellään eri väestöryhmien ehdokkaiden kohdalla. Kukin äänestäjä voi äänestää vain kerran ja ainoastaan yhtä ehdokasta. Ehdokkaan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja syntyperältään venezuelalainen henkilö, joka on asunut viimeiset viisi vuotta nykyisessä asuinpaikassa. Vaalikelpoinen kansalainen voi hakeutua itsensä tai muiden toimesta ehdokkaaksi omaan ammatilliseen viiteryhmäänsä tai alueelliselle listalle. Hänen pitää rekisteröityä kansallisen vaalineuvoston vaaliluetteloon. Ehdokkuus edellyttää lisäksi nimienkeruuta, jolla todennetaan, että ehdokkaalla 3 % kannatus oman toimialansa tai vaalipiirinsä rekisteröityjen äänestäjien parissa.

 

Vuonna 2014 Venezuelassa oli yli 40 000 rekisteröityä yhteisöneuvostoa. Ne ovat 150–400 perheen muodostamia paikallisneuvostoja. Maassa toimi lisäksi yhteisöneuvostojen yhteistyöeliminä 778 virallistettua alueellista kommuunia. Niiden jäsenet valittiin paikallisista yhteisöneuvostoista. Niiden toimialueeseen kuuluivat laajempien projektien rahoitus ja niistä vastaaminen. Ne voivat esittää ehdokkaita osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja liittovaltion virastoihin.

 

Yhteisöneuvostoihin kuuluu valtava joukko ihmisiä Venezuelassa. Niiden jäsenten äänestyskäyttäytymisellä ja ehdokasasettelulla tulee olemaan olennainen merkitys perustuslakia säätävän kokouksen vaalin lopputulokseen sekä uuden perustuslakiluonnoksen sisältöön.

 

SEURAAVIA JULKISISSA TEHTÄVISSÄ TOIMIVIA HENKILÖITÄ EI HYVÄKSYTÄ ANC:n JÄSENIKSI

 

Tasavallan presidentti, varapresidentti, ministerit, presidentin sihteeri, kuvernöörit, valtiosihteerit, pääkaupunkiseudun korkeat viranomaiset, kansalliskokouksen varajäsenet, lainsäädäntöneuvostojen jäsenet, pormestarit, valtion yritysten ja itsehallinnollisten laitosten johtajat, neuvottelijat, tuomarit, syyttäjät, oikeusasiamies ja alueelliset puolustusasianajajat, tasavallan pääkirjanpitäjä, oikeuskansleri, palveluksessa olevat sotilaat ja kansallisen vaalineuvoston jäsenet eivät voi osallistua ehdokkaina tähän vaaliin.

 

MAHDOLLISUUS BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN ELPYMISEEN

 

Presidentti Nicolas Maduron tekemä ehdotus perustuslakia säätävästä kokouksesta ja sen käytännön toteutuksesta on kerännyt laajaa tukea Venezuelan ruohonjuuritason yhteiskunnallisilta liikkeiltä, jotka kokevat aloitteen mahdollisuutena elvyttää bolivaarinen vallankumous.

 

Useat yhteisötason organisaatiot, yhteisöneuvostojen aktivistit, intiaaniväestön järjestöt, työläisten hallinnoimat osuuskunnat ja yritykset sekä feministit ja kansalaisliikkeet haluaisivat siirtää asteittain poliittisen päätöksenteon ja taloudellisen toiminnan Venezuelassa yhteisöjen hallintaan. He haluaisivat alistaa kaikki hallituksen toimet ja päätökset julkisen tarkastelun alaiseksi. He haluaisivat edistää kulttuurillista ja poliittista uudelleenkoulutusta synnyttääkseen uusia sosialistisia ja humanistisia arvoja. He tukevat tehtaiden, rakennusten, maa-alueiden ja muiden tilojen valtaamista riistäjiltä. He pyrkivät kansanhallintoon ja osallistuvaa demokratiaa toteuttavaan talouteen. He haluaisivat myös muuttaa valtion toimenkuvan.

 

Matti Laitinen

Lähteet: Venezuelanalysis: James Suggettin artikkeli 27.12.2015 ”Potential Paths out of the Economic Crisis” ja Ryan Mallet-Outrimin artikkeli 26.5.2017 ”Venezuela prepares to select candidates for ANC”, Venezuelan bolivaarisen tasavallan ulkoasiainministeriön tiedotteet, Venezuelan perustuslaki sekä kirjoittajan omat artikkelit ja niistä tehdyt johtopäätökset.