SUOMEN ja erityisesti valtiovarainministeriön johto on viime aikoina väittänyt, että Suomi on todellisuudessa elvyttänyt miljardimäärillä, kun sen leikkauspolitiikan epäonnistumisen johdosta maamme on joutunut ottamaan lisävelkaa leikkausten johdettuakin mm. ostovoiman heikentymiseen, lisääntyvään työttömyyteen ja laskettua alempiin verotuloihin.
Tämän lisäksi velkaongelma on syventynyt veropohjan rapautumisen takia. Yrityksille annetut helpotukset (Kela-maksu, yhtiöveron kuuden prosentin helpotus ja aggressiivinen verosuunnittelu) ovat lisänneet velkaa
miljardikaupalla, koska helpotuksilla ei ole investoitu eikä luotu työpaikkoja, vaan annettu omistajille lisääntyviä osinkovirtoja. Samaa on pelättävissä luvatun työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennuksen osalta (noin 850 miljoonaa euroa).
Suomi on palkkakustannuksiltaan kilpailukykyinen
Nykyinen Juha Sipilän johtama hallitus pitää itsepäisesti kiinni siitä, että Suomen viennin heikentyminen johtuu liian korkeasta palkkatasostamme. Nyt hänen mukaansa pitää tehdä viiden prosentin ”loikka”.  No, tämän loikan seuraukset ovat samat kuin aikaisemminkin: ostovoiman heikentyminen, työttömyyden lisääntyminen ja verotulojen aleneminen, ja siis lisää velkaa.
Viime vuosien tilastot kertovat kuitenkin, että Suomi on euromaiden keskitasoa palkkakustannusten osalta, ja itse asiassa kilpailukykymme on parantunut viime vuosien äärimaltillisten palkkaratkaisujen johdosta (0,47 %). Eurostatin joulukuun 2014 tilaston mukaan Suomen työvoimakustannukset olivat 31,4 euroa tunnilta.  Sitä suurempia olivat palkat mm. Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa, Begiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa. Tämän vuoden puolella palkat ovat nousseet noin 3 % esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Myös pelkästään tehdasteollisuudessa Ruotsin ja ja Saksan työvoimakustannukset ovat Suomea korkeampia.
Miksi Suomessa ei luoteta talousnobelisteihin?
Amerikkalaiset talousnobelistit Paul Krugman ja Joseph Stiglitz pitävät Suomen leikkauslinjaa täysin vääränä. Itse asiassa viime vuoden kokemukset Suomen talouskehityksestä tukevat Krugmanin ja Stiglitzin oppeja. Krugmanin mukaan leikkauslinja ei todellisuudessa ole onnistunut vielä missään, mutta Suomen
hallitus haluaa meidän syöksyvän entistä syvemmälle kuiluun.
Venäjä-pakotteiden poisto veisi Suomen kasvun tielle
Kovin hiljaa Suomessa ollaan myös Venäjän kauppamme hiipumisesta. Kun Ukrainan tilanne on rauhoittumassa, Suomen pitäisi olla eturivissä vaatimassa pakotteiden poistamista. Siitä hallituksemme johto ei kuitenkaan sano sanaakaan. Ei hätä ilmeisesti maassamme ole kovin suuri, kun tähänkään ei puututa, tai sitten hallitus haluaa vain ideologisista syistä näyttää Suomen kansalle kaapin paikan. Se näyttö voi kuitenkin koitua kalliiksi niin hallitukselle kuin kansallekin.
Mikko Elo on porilainen valtiopäiväneuvos.