Neuvostoliiton historia - osa 98 (hätkähdyttäviä tietoja)

Neuvostoliiton historia - osa 98

 

Tässä numerossa:

o Juri Žukovin haastattelu - osa 1/23

o vertailu Venezuelan kanssa jatkuu

o Latvian SNT

 

Hei,

 

Olen saanut Viljo Heikkiseltä ja Asko Julkuselta hätkähdyttävän kirjoituksen. Kyse on Venäjän tiedeakatemian tutkijan ja historioitsijan Juri Žukovin haastattelun suomennoksesta. Žukov kyseenalaistaa monet vakiintuneet käsitykset Neuvostoliiton historiasta. Sen pituus on 23 sivua. Jaan sen osiin ja kommentoin kutakin erikseen.

 

Moskovan arkaluontoisimmat neuvostoajan arkistot ovat edelleen suljettuja, mutta vuonna 1938 syntynyt Žukov on pitkän työuransa aikana epäilemättä tehnyt monia mielenkiintoisia löytöjä. Eräät hänen huomionsa ovat kerta kaikkiaan hämmästyttäviä ja niiden osalta täytyy jättää asia avoimeksi, kunnes aiheesta paljastuu lisää luotettavaa tietoa.

 

Lukiessani hänen arvioitaan voin ensimmäistä kertaa kuvitella näkeväni sellaisen kuvan ihmisestä - Stalinista, joka on elävä, moniulotteinen ja poliittisten ristiriitojen repimä. Yhdestä graniitinlohkareesta veistetty, monoliittinen kuva Stalinista on aina tuntunut epäuskottavalta.

 

Tämän myötä toimittamani Neuvostoliiton historia -sarja nousee uudelle tasolle. Muistakaa lukea tätä tutkijan silmin, uteliaana ja avoimin mielin. Yrittäkää suhteuttaa uudet tiedot vanhoihin sellaisella tavalla, joka avaa uusia maailmoja. Ennen muuta on tarpeen kyseenalaistaa kaikki tähän mennessä kuultu ja opittu. Tällaisia mahdollisuuksia on elämässä harvoin.

 

Terv. Tauno Auer

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

UUSI KUVA STALINISTA - JURI ŽUKOVIN HAASTATTELU (1/23)

Viime vuosina televisiossa on yhä useammin käsitelty neuvostoajan poliittisia johtajia. Yksi toisensa jälkeen on ilmestynyt dokumenttielokuvia ja sarjoja Brežnevistä, Hruštšovista, Trotskista. Mutta suurin mielenkiinto kohdistuu Stalinin persoonaan. Yli 20 vuotta valtavaa maata johtaneesta henkilöstä, keskustelee kirjeenvaihtaja Alexander Kondrašov historiallisten tieteiden tohtorin, Venäjän Tiedeakatemian Venäjän historian Akatemian vanhemman tutkijan ja 'Toisenlainen Stalin' -kirjan kirjoittajan Juri Nikolajevitš Žukovin kanssa.

Kysyjä: Juri Nikolajevitš, ilman Stalinin henkilökulttia, tätä henkilöhahmoa ei ole meillä loppuun saakka luultavasti ymmärretty. Mikä ilmiö tämä oli historiassamme?

Žukov: Ensiksi lopettakaamme henkilöhahmosta puhuminen, kuten te sanotte. Meidän pitäisi ylipäänsä lopettaa hänestä puhuminen vuoden 1951 helmikuusta lähtien, jolloin politbyroon päätöksellä Stalin tosiasiallisesti syrjäytettiin vallasta. Ei ole vielä tiedossa, tapahtuiko tämä hänen suostumuksellaan vai ilman. Edellisenä vuonna 1950, hän sai kolmannen halvauskohtauksensa. Hän oli puoli vuotta täysin työkyvyttömänä. Käsiala oli muuttunut dramaattisesti arsinan kokoisiksi kulmikkaiksi kirjaimiksi vasemman käden tukiessa oikeaa. Täsmälleen tähän aikaan partokratia [puoluevalta] ryhtyi paisuttelemaan Stalinin 'henkilönpalvontaa' peittääkseen hänen poissaolonsa.

T. Auer: Aloitetaan tämä näin lyhyellä pätkällä, jotta saatte hieman tuntumaa siitä, millä tavalla Žukov aihetta lähestyy.

 

Auer: Puolue on aina suurempi kuin sen johtajien persoonat, jos ei muuten ainakin silloin, kun vahvat pomot sairastuvat ja kuolevat. Neuvostoliitolla oli useita onnistuneita vallansiirtoja: Lenin > Stalin, - Stalin > Hrutshev, - Hruštšhov > Brežnev, Brežnev > Andropov. Myös siirtyminen Gorbatšovin aikaan sujui kivuttomasti. - Toisaalta sitten kommunistinen Kiina on tässä suhteessa ihan ylivertainen.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VENEZUELA JA NEUVOSTOLIITTO

 

Kansallistettujen yritysten koot Venezuelassa vaihtelivat. Osa niistä oli vain yksittäisiä tuotantolaitoksia. Useimmiten hallitus ryhtyi toimeen vasta kun enemmän tai vähemmän hataralla pohjalla olleiden yritysten työntekijät sitä vaativat. Kansallistamisen jälkeen hallitus ei kuitenkaan pystynyt sijoittamaan uuteen yritykseen varoja ja siksi monet niistä kaatuivat. Eräät kansallistetut yritykset muutettiin osuuskunniksi, mutta niiden uusilta johtajilta puuttui kokemusta yritysten pyörien pyörittämisestä.

 

Toinen iso ongelma syntyi siitä, kun hallitus ei pystynyt rakentamaan jakeluverkostoja. Venezuelassa on erittäin huono tieverkosto ja kuljetusliikkeitä hallitsivat vanhat valtaperheet. Lisäksi Venezuelan uudelta hallinnolta puuttuivat insinöörikoulutuksen saaneet kaaderit. Ammattitaitoisen työvoiman puute oli vanhankin hallinnon ongelma.

 

T. Auer: Erot Neuvostoliittoon ovat ilmiselvät. Kommunistit aloittivat välittömästi tarpeelliset toimet. He myös pystyivät pakottamaan maahan jääneet vanhan hallinnon henkilökunnan jäsenet työskentelemään sosialistien puolesta.

 

Lainaan tähän pätkän vuoden 1967 aakkosista, josta saa selkeän kuvan valitusta linjasta: "Kulttuurivallankumous Neuvostoliitossa on ollut sosialistisen vallankumouksen olennainen osa. Se on lopettanut luku- ja kirjoitustaidottomuuden sekä tsaarinajan Venäjältä perinnöksi jääneen sivistyksen takapajuisuuden. Kansan suurten massojen pääseminen osalliseksi kaikista kulttuurin ja tieteen saavutuksista on luonut uuden sosialistisen kulttuurin ja sosialistisen sivistyneistön. Kulttuurivallankumouksen ansiosta lukutaidottomuus on hävinnyt. Neuvostoliitossa on eniten maailmassa korkeakoulusivistyksen saaneita eri alojen spesialisteja. Neuvostoliitto on myös ensimmäisellä sijalla eräillä tärkeillä tieteenaloilla."

 

Auer: Yksi yhtäläisyys kuitenkin löytyy. Gorbatšov teki samalla tavalla kuin Venezuelassa tehtiin. Hän antoi vapaat kädet osuuskunnille ja työpaikkojen esimiehille. Tulos oli sama: firmat menivät vararikkoon. Suora työläisdemokratia ei ole onnistunut vielä missään eikä koskaan.

 

Auer: Monet sanovat, ettei sosialismi toimi ja antavat Neuvostoliiton esimerkiksi. Mihin he viittaavat? 1980-luvun lopun kokemuksiin eli Gorbatšovin vastuuttomiin ja järjettömiin toimiin. Kiina on hyvä esimerkki siitä, että myös toisenlainen vastaus lännen esittämiin haasteisiin on olemassa. Vaan onko se sosialismia, se jää nähtäväksi.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Latvian SNT

 

Talouselämä 2/3

 

Elintarviketeollisuus tuottaa voita, juustoa, kalasäilykkeitä (kuuluisia ovat varsinkin kilohailista valmistetut sardiinit ja anjovikset).

 

Laajalti tunnettuja ovat myös kevyen teollisuuden tuottamat erilaiset kankaat, trikootavarat ja jalkineet.

 

Latviassa on myös huomattavaa selluloosa-, paperi-, huonekalu- ja tulitikkuteollisuutta.

 

Tuotetaan erilaisia rakennusaineita: sementtiä, liuskakiveä, tiiliä, keramiikkalevyjä, linoleumia jne.

 

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Helsinki 2.9.2016