: Neuvostoliiton historiasta - osa 59
Neuvostoliiton historiasta - osa 59
Hei taas,
Kun ryhdyin tähän puuhaan (Stalinin puheiden tutkimiseen), oletin löytäväni kaavamaista ajattelua ja vanhentunutta kieltä. Olin väärässä. Käännöstyö on tehty huolella. Kaunista suomenkieltä. Ei tarvitse sanaakaan muuttaa. Ainoastaan muutamissa sanamuodoissa kieli on aavistuksen verran kehittynyt (esimerkiksi vajavaista on kirjoitettu ennen vajaavaista). Tarkkaa ja oivaltavaa ajattelua sekä suoraa kommunikointia. En keksi tästä suurempaa moitteen sijaa.
tässä numerossa:
Korkeimman ylipäällikön päiväkäsky (osa 12)
Vuoden 1943 rintamatapahtumat (osa 12)
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
KORKEIMMAN YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY
N:o 95, helmikuun 23 pnä 1943 Moskova
"Saksalaisilla ei tässä suhteessa ole läheskään kaikki kunnossa. Heidän strategiansa on vajavaista, koska se tavallisesti aliarvioi vihollisen voimat ja yliarvioi omat voimansa. Heidän taktiikkansa on kaavamaista, koska se pyrkii mukauttamaan tapahtumat rintamalla jonkin määrätyn ohjesäännön pykälän mukaiseksi."
"Saksalaiset ovat toimissaan täsmällisiä ja tarkkoja silloin, kun tilanne antaa mahdollisuuden täyttää ohjesääntöjen vaatimukset. Siinä heidän voimansa. Saksalaisista tulee avuttomia silloin, kun tilanne käy pulmalliseksi eikä enää vastaa jotain määrättyä ohjesääntöjen pykälää, vaan vaatii sellaista itsenäistä ratkaisua, jota ohjesäännöissä ei ole otettu huomioon. Siinä on heidän perusheikkoutensa."
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
VUODEN 1943 RINTAMATAPAHTUMAT
Jälleen Dneprillä
Sodan aalto alkoi vyöryä länteen
Kurskin voittoon liittyen toteutettiin useita operaatioita. Ensimmäinen oli Donetskin laakion vapauttaminen. Zitadellen kuivuessa kasaan, miettivät saksalaiset, miten pitää hallussa Donetskin laakion kaivos-, teollisuus- ja vilja-alueet. Puna-armeijan pysäyttämiseksi saksalaiset linnoittautuivat Mius-joelle.
Neuvostoliiton sodanjohto päätti jo Kurskin taistelujen aikana sodan jatkotoimista: saksalaiset murskataan rintaman eteläkaistalla, vapautetaan Donetskin laakio, Dneprin itäpuolinen Ukraina sekä Krim ja vallataan sillanpääasemia Dneprin länsirannalta. Lounais- ja etelärintaman tuli edetä Dneprin alajuoksulle, keskusrintaman sekä Voronežin ja Aron rintaman tuli edetä Dneprin keskijuoksulle.
Pohjoisempana länsirintaman ja Kalininin rintaman tuli ottaa haltuunsa Dneprin yläjuoksun alueella Duhovštšina, Smolensk ja Roslavl. Päämaja painotti, että Dnepr ja Molotšnaja-joki tulee ylittää pikaisesti, ettei vihollinen ehdi tehdä Donetsin laakiosta ja vasemman rannan Ukrainasta autiomaata eikä linnoittaa linjalle Narvajoki - Pihkova- Vitebks – Orsa – Sož-joki – Dnepr – Molotsnaja-joki suunnittelemaansa itävallia.
Donetskin laakion vapauttaminen oli merkittävä operaatio
Lounaisrintaman komentaja Rodion Malinovski ja yleisesikunnan päällikkö Aleksandr Vasiljevski koordinoivat operaation, jossa Harkovan operaation kanssa lounais- ja etelärintama toteuttavat Donetskin laakion vapauttamisen. Pääisku annetaan Donetskin länsirannan sillanpäistä Ižumin eteläpuolitse Barvenkovon kautta kohti Pavlogradia. Päävoimina olisivat 6. armeija (I.T. Šlemin), 12. armeija (A.I. Denilov) ja 8. kaartin armeija (V.I. Tsuikov). Samalla tuli katkaista Donetskin laakion saksalaisryhmien perääntymistiet länteen.
Hyökkäyksen alkamiskohdaksi suunniteltiin 16.8.1943. Harkovan eteläpuolelta 46. armeija (V.V. Glagolev) tuli siirtää Stalinon luokse saksalaisryhmien tuhoamistehtävään. Sitä ennen sen tuli yhdessä 1. kaartin armeijan ja 57. armeijan kanssa iskeä Zmijevin suuntaan auttaakseen Aron rintamaa kiertämään Harkova etelästä ja lounaasta.
Etelärintaman tuli hyökätä idästä Mius-joelta - murtaa siellä fasistien vahva torjuntarintama - Amvrosijevkan kautta Volnovahan ja Pologin suuntaan ja kiertää Stalino etelästä lounaisrintaman joukkoja vastaan. Tähän varattiin mm. 5. iskuarmeija, 2. kaartin armeija ja 28. armeija sekä etelärintaman ilmavoimat.
Murtokohta Mius-joella Kuibysevon kohdalla suunniteltiin vain 12 kilometriä leveäksi ja sinne varustettiin 120 tykkiä rintamakilometrille. Hyökkäys suunniteltiin alkavaksi 18. elokuuta.
Vihollinen oli valmistautunut pitämään Donetskin laakion
Lounaisrintaman hyökkäyksen 16.8. Ižumin kohdalla käynnistyttyä alkoivat ankarat taistelut. Joukot saivat ”kyynärtuntuman” oikealla Aron rintaman kanssa ja Zmijev vallattiin. Neuvostojoukot kiilautuivat vihollisen puolustukseen, mutta eivät kyenneet läpimurtoon.
Uusi yritys 19.8. ei myöskään tuottanut tuloksia. Vihollinen irrotti uhatuille alueille voimia viereisiltä kaistoilta, jolloin ne jäivät vaille suojausta. Päätettiin ryhmittää hyökkäys uudelleen suojaamattomalle kaistalle. Päämaja hyväksyi uuden hyökkäyksen alkamisajaksi 27.8.
Etelärintaman 18.8. alkanut hyökkäys Mius-joella sujui menestyksellisesti. Vihollisjoukot pirstottiin kahteen osaan ja samaan aikaan Harkovan vapautuksen kanssa puhdistettiin Amvrosijevkan alue miehittäjistä.
Harkovan vapautuksen jälkeen Voronežin rintaman ja Aron rintaman hyökkäys sujui kaupungin eteläpuolella nihkeästi. Vihollisjoukot tekivät kovaa vastarintaa pelastaakseen Donetskin laakiolla uhatut joukkonsa. Etelärintaman joukot kuitenkin etenivät. 2. kaartin armeija ja 28. armeija käänsivät iskun etelään 44. armeijan edessä olevan vihollisen tuhoamiseksi ja Asovanmeren rantakaupungin Taganrogin valtaamiseksi. Asovanmeren sotalaivasto ja 8. ilma-armeija ym. tukivat 44. armeijan hyökkäystä Taganrogiin, joka vallattiinkin 30.8. Mius-joella vihollisjoukkojen rippeet tuhottiin Taganrogin luoteispuolella.
Hyökkäystä jatkettiin länteen ja luoteeseen. 5. iskuarmeija hyökkäsi Debaltsevoon. Päämaja siirsi etelärintamalle XX panssariarmeijakunnan ja XI panssariarmeijan tukemaan hyökkäystä Volnovaha kiertäen Stalinon länsipuolelle, jossa niiden tuli yhtyä lounaisrintaman kanssa.
Vihollisen suuri tulivoima ja panssareiden käyttö torjuntataistelussa estivät kuitenkin lounaisrintaman 6. armeijan ja 8. panssariarmeijan etenemisen, mutta etelärintamalla 51. armeija ja 5. iskuarmeija valtasivat Debaltsevon ja jatkoivat etenemistään länteen.
Saksalaiset vetävät etelässä joukkonsa Dneprin tuntumaan
Sotavankien tietojen mukaan natsijohto pyrki pysäyttämään lounaisrintaman etenemisen linjalle Slavjansk – Kramatorsk – Konstantinovka - Donetskin laakion keskiosa. Mutta 6. syyskuuta lounais- ja etelärintamat tekivät nämä aikomukset tyhjiksi vapauttamalla Donetskin laakiolla mm. Makejevkan, Konstantinovkan, Kramatorskin, Slavjanskin ja Družkovkan sekä yli sata muuta taajamaa.
Stalinon valtasivat 5. iskuarmeija ja 2. kaartin armeija 8.9.1943 ja 10.9. vapautettiin Barvenkovo, Volnovaha ja Mariupol. Saksalaiset tekivät useita raivoisia vastahyökkäyksiä, jotka torjuttiin. Neuvostojoukot etenivät 15.9. mennessä linjalle Lozovaja – Tšaplino – Guljai-Pole - Urzuf. Vasta tämän jälkeen vihollinen aloitti vetäytymisen Melitopolin, Pologin ja Sinelnikovon alueelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti