Neuvostoliiton historiasta - osa 56

Korkeimman ylipäällikön päiväkäsky (osa 8)

Vuoden 1943 rintamatapahtumat (osa 8)

Voiton päivä lähestyy ja nämä kaksi sarjaa tulevat mukaan Kevään Malja -vihkoon. Muut aiheet palaavat sarjaan toukokuussa.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

KORKEIMMAN YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

N:o 95, helmikuun 23 pnä 1943 Moskova

"Millaisia muutoksia on tapahtunut näiden kolmen kuukauden aikana? Miksi saksalaisilla on niin vakavia vastoinkäymisiä? Mitkä ovat noiden vastoinkäymisten syyt?"

"Voimasuhde Neuvostoliiton - Saksan rintamalla on muuttunut. Asia on niin, että fasisti-Saksa nääntyy yhä enemmän ja heikommaksi, mutta Neuvostoliitto panee liikkeelle reservejään yhä enemmän ja tulee voimakkaammaksi. Aika tekee työtä fasisti-Saksaa vastaan."

"Hitler-Saksalla, joka pakottanut Euroopan sotateollisuuden tekemään työtä hyväkseen, oli viime aikoihin asti ylivoima Neuvostoliittoon verraten taisteluvälineissä ja ennen kaikkea hyökkäysvaunuissa ja lentokoneissa."

"Siinä oli sen vahva puoli. Mutta kahdenkymmenen sotakuukauden kuluessa on tilanne muuttunut. Neuvostoliiton sotateollisuuden työmiesten, työläisnaisten, insinöörien ja teknikkojen uhrautuvan työn ansiosta on hyökkäysvaunujen, lentokoneiden ja tykkien tuotanto kasvanut sodan aikana."

"Samaan aikaan on vihollinen menettänyt Neuvostoliiton - Saksan rintamalla valtavan määrän sotakalustoa, varsinkin hyökkäysvaunuja, lentokoneita ja tykkejä. Yksistään Punaisen Armeijan kolmikuukautisen hyökkäyksen aikana talvella 1942 - 1943 saksalaiset menettivät yli 7.000 hyökkäysvaunua, 4.000 lentokonetta, 17.000 tykkiä ja paljon muuta aseistusta."

"Saksalaiset yrittävät tietenkin korvata nuo menetykset, mutta se ei ole niinkään helposti tehtävissä, sillä tarvitaan verrattain paljon aikaa, ennen kuin vihollinen pystyy korvaamaan nuo suunnattomat sotakaluston menetykset. Mutta aika ei odota."

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1943 RINTAMATAPAHTUMAT

Päämajan lopullinen päätös taistelutaktiikasta

 

Toukokuun puolivälissä päämajassa hyväksyttiin huhtikuussa tehty alustava päätös harkitusta puolustuksesta sekä vahvistettiin kesän taistelusuunnitelma. Päätettiin, että kun vihollista on tarpeeksi kulutettu, se lyödään voimakkaalla vastahyökkäyksellä Belgorodin - Harkovan ja Orelin suunnalla, jonka jälkeen aloitetaan syvät hyökkäysoperaatiot kaikilla tärkeimmillä pääsuunnilla, vapautetaan Donetskin laakio, Dnjeprin vasemman rannan Ukraina, Tamanin niemimaan sillanpääasema sekä Valko-Venäjän itäiset alueet.

Päämaja hyväksyi seuraavan taktiikan: heti kun todetaan vihollisen päävoimien ryhmittyminen hyökkäyksen lähtöasemiin, avataan sitä kohti voimakas tykistön, kranaatinheitinten ja ilmavoimien tuli. Vihollisen hyökätessä puolustetaan jokaista asemaa ja ollaan valmiina vetämään operatiivisesta syvyydestä uhatuille alueille reservin panssariyhtymiä. Keskusrintama puolustaa ja kuluttaa vihollista Kurskin mutkan pohjoisosassa ja kun vihollinen on pysäytetty, se siirtyy hyökkäyksen yhdessä Brjanskin rintaman ja länsirintaman kanssa ja murskaa vihollisen Orelin alueella.

Vastaavasti Voronežin rintama kuluttaa vihollista Kurskin mutkan eteläosassa, pysäyttää vihollisen ja ryhtyy hyökkäykseen yhdessä Aron rintaman ja lounaisrintaman oikean siiven kanssa ja tuhoaa vihollisen lopullisesti Belgorodin ja Harkovan alueilla. Partisaanien keskustoimikunnan tuli organisoida vihollisen selustassa sabotaasia ja tiedustella vihollisen liikkeitä.

 

Vähän ennen suurtaistelua

Materiaalin puutteesta johtuen saksalaiset joutuivat siirtämään hyökkäysajankohtaa useaan otteeseen. Neuvostojoukot seurasivat tilannetta tarkasti. Vihollinen oli sijoittanut Voronežin rintamaa vastaan kahdeksan panssaridivisioonaa (1.500 panssarivaunua) ja keskusrintamaa vastaan kuusi panssaridivisioonaa (1.200 panssarivaunua).

Neuvostojoukot olivat sijoittuneet uhatuimmille puolustuskaistoille seuraavasti: Belgorodin alueella Voronežin rintamalla vihollista vastassa olivat 6. ja 7.kaartin armeija. Niiden saumakohdan takana Obojanin suunnalla 1. panssariarmeija suojasi Prohovkan ja Korotsan suuntaa.

Vasta kesäkuun viimeisinä päivinä selvisi Wehrmachtin siirtyvän lähipäivinä hyökkäykseen. 30.6.1943 päämaja määräsi Žukovin koordinoimaan keskusrintaman, Brjanskin rintaman ja länsirintaman toimintaa.

Vastaavasti Vasiljevski määrättiin koordinoimaan Voronežin rintaman toimintaa. Keskusrintaman alueella vihollisen pääiskua odotettiin 13. armeijan kaistalla ja siellä oli Ponyrein alueelle sijoitettu IV tykistöarmeijakunta sekä muita reservejä. Kaistalla oli 92 tykkiä ja kranaatinheitintä rintamakilometrillä. Voronežin rintamalla oli 15-30 tykkiä ja kranaatinheitintä rintamakilometrillä. Voimakas panssaritorjunta oli rakennettu kummallakin rintamalla sen koko syvyyteen.

Valmisteluissa toimivat saumattomasti yhteen rintama ja selusta. Valmisteltiin ja huollettiin operaatiot, joihin osallistui 1,33 miljoonaa sotilasta aseistuksenaan 3.600 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä, 20.000 tykkiä sekä 3.130 lentokonetta.

Kurskin taisteluun valmistautumisessa suoritettiin sodan suurimpiin mittoihin yltänyt materiaalin ja joukkojen siirto-operaatio. Rakennettiin monivyöhykkeinen 250-300 km syvä puolustus, siirrettiin voimakas päämajan reservi Aron rintama Kurskin itäpuolelle.

Myös tiedustelu ja partisaanit tekivät suuren työn. 2.7.1943 päämaja kykeni ilmoittamaan vihollisen aloittavan hyökkäyksen 3. - 6.7.1943 kehottaen samalla rintamien komentajia olemaan täydessä taisteluvalmiudessa vihollisen hyökkäyksen varalta.

* * * * * * * * * * * * * * ** * * * * * * * * * * * * * * * ** * * * **