- Ensivierailuni etulinjan rintamavyöhykkeelle
- Verkkomedia/DNIPress, joulukuu 2015, Donetsk.
- Tein tällä viikolla ensimmäisen vierailuni Donetskin raunioituneille asutusalueille, jotka sijaitsevat tuhoutuneen lentokentän ympäristössä. Kiersimme kolmella eri asutusalueella ja kuten kuvagalleriasta on nähtävissä, hävitys on perusteellista. Muutaman tunnin vierailun aikana näimme joitakin ihmisiä, mutta lähinnä vierailua säestivät kulkukoirat ja lentokentältä kuuluva satunnainen tulitus.
- Ensimmäinen tapaamamme perhe oli rakentanut itselleen ulkokeittiön kaikista materiaaleista, mitä olivat sattuneet löytämään. Uunin lämmitystä varten heillä halkopino ja hiilisäkkejä. He ovat mukautuneet tilanteeseen, koska heillä ei ole muuta paikkaa minne mennä. Heidän 12-vuotias koulua käyvä tyttärensä saa psykiatrista hoitoa sodasta saamistaan traumoista. Tapasimme myös perheen äidin siskon, joka on asunut samalla alueella ennen raskaita pommituksia, mutta talon tuhoutumisen jälkeen hän on joutunut etsimään kodin muualta. Hän hautasi hiljattain entisen miehensä joka on yksi pommitusten uhreista.
- Toinen tapaamaamme perhe, jolla on yläasteikäinen tyttö, asui piharakennuksessa olevassa huoneessa joka oli vielä suhteellisen asuttavassa kunnossa ja lämmin paikka. Rakennuksen edessä on maakellari, jossa he ovat asuneet kiivaimpien taisteluiden aikana ja sen vuoksi siellä on sänky ja säilykeruokavarasto. Perheenäidin toiveena oli saada kynttilöitä valaistusta varten, sillä pimeän tullessa on muuten hankala esimerkiksi valmistaa ruokaa. Toinen toive oli saada vitamiineja heidän tyttärelleen yksipuolisen ravinnon vuoksi. He saavat tällä hetkellä humanitaarista avustusta kaksi kertaa kuussa. Se sisältää ruokaa ja hygieniatarvikkeita. Heidän talonsa on perheenisänisän 40-luvulla sodan jälkeen omin käsin rakentama, ja nyt se on tuhoutunut käyttökelvottomaksi. Perheen tytär on majoitettu muualle koulun toimesta. Vanhempien ei onneksi tarvitse maksaa majoituksesta, sillä heillä ei ole käytännössä mitään varoja ja heidän jokapäiväinen elämänsä on täysin humanitäärisen avun varassa. He olivat olleet edellisenä yönä hyvin peloissaan raskaasta tykistötulituksesta ja kranaateista jotka osuivat hyvin lähelle. He ovat täysin tietoisia siitä, että elämä voi päättyä hetkenä minä hyvänsä rintamavyöhykkeellä, mutta ovat tehneet valintansa asua kotonaan. Käytännössä heillä ei ole muitakaan vaihtoehtoja.
- Tapasimme myös noin 70-vuotiaan naisen joka asui yksin pitkän kadun varrella sijaitsevassa talossaan. Hän on rakentanut talon aikoinaan miehensä kanssa eikä halua lähteä kodistaan minnekkään. Hänen kauempana asuva siskonsa auttaa häntä asioiden hoidossa. Nyt on kuulemma paljon helpompaa kuin silloin kun eläkettä ei tullut kuukausiin. Kysyttäessä häneltä että onko hänen toiveenaan itsenäinen kansantasavalta vai olla osa Venäjää, hän vastasi että kaikkein tärkeintä on rauha.
- Tapaamamme ihmiset ottivat meidän lämmöllä vastaan ja esittelivät tuhoutuneet kotinsa sekä tämän hetkiset tilat, missä he yrittävät kaikesta huolimatta jatkaa eteenpäin. Ihmisten lämpö, inhimillisyys ja sitkeys veti kyllä hiljaiseksi.
- Vaikka olenkin seurannut tilannetta kauempaa jo sodan alkupäivistä asti ja nähnyt satoja videoita tapahtumista, niin paikanpäällä käynti on pysäyttävä kokemus. Lukemattomia tuhottuja taloja ja samalla äärimmäisen pysäyttäviä ihmiskohtaloita keskellä Eurooppaa. Kaikkein pysäyttävintä on lasten ja niiden vanhusten kohtalo, jotka ovat selvinneet edellisestä sodasta ja natsimiehityksestä ja jotka joutuvat kohtaamaan saman tilanteen uudestaan. On hyvin vaikea ymmärtää sumeilematonta siviiliasutusten pommitusta ja tulitusta, jota tapahtuu päivittäin. Ukrainan joukot jatkavat tulitusta välittämättä siitä, onko kohteena koulu ja siellä olevat pienet lapset, vai muuten vain siviilikohde.
- Olen aiemmin aina ollut se joka "puolueettomuuden" nimissä yrittää ymmärtää asioiden ja\tai molempien osapuolen näkökulmat ja kannan. Nyt olen ensi kertaa tilanteessa, jossa toisen osapuolen, eli lännen tukeman Ukrainan armeijan toimintaa ja ajatusmaailmaa on mahdotonta ymmärtää ja hyväksyä.
- Kuvagalleria kokemuksestani: https://dnipress.com/fi/multimedia/gallery/
- Doni News Agency / Jaana
lauantai 5. joulukuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti