VENEZUELAN PARLAMENTTIVAALIT
> 
> Venezuelan bolivaarinen tasavalta on amerikkalaiseen tapaan presidenttivaltainen yhteiskunta. Presidentti on valtionpäämies, hallituksen johtaja ja asevoimien päällikkö. Hän nimittää itse hallituksensa jäsenet. Voitettuaan presidentinvaalit nykyinen presidentti Nicolas Maduro vannoi virkavalansa 19.4.2013. Hänen toimikautensa kestää v. 2019 asti. Lainsäädäntövaltaa maassa on käyttänyt Venezuelan yhdistynyt sosialistinen puolue, jolla on ollut enemmistö kansalliskokouksessa. Parlamenttivaalien myötä Venezuelan parlamentin voimasuhteet muuttuivat yllättäen täysin.
> 
> Yhtenä viime vuosien haasteena bolivaarisella vallankumouksella on ollut, kuinka se voi edistää yhteisöllisen sosialistisen valtion syntymistä keinottelukapitalismin vallitessa, öljyn hinnan ollessa alhainen ja maan oikeisto-opposition pyrkiessä vastavallankumoukseen keinoja kaihtamatta. Venezuelassa on käyty koko ajan luokkataistelua valtiollisesta vallasta. Osa teollisuudesta ja valtaosa mediasta on edelleen kapitalistien hallussa. USA:n tukema oikeisto-oppositio on saanut toimia vapaasti maassa. 
> 
> OIKEISTO-OPPOSITIO VOITTI VAALIT
> 
> Ylen aamu-uutisissa kerrottiin 9.12.2015, että sunnuntaina pidettyjen Venezuelan vaalitulosten mukaan Mesa De La Unidad Democrática (MUD) sai yhteensä 112 edustajaa Venezuelan 167-paikkaiseen parlamenttiin. Lukuun sisältyisi kolme alkuperäiskansojen edustajaa. Vaalijärjestelmän mukaisesti 113 kansanedustajaa valittiin suoralla äänestyksellä, 51 suljetuilta listoilta ja alkuperäiskansoille suotiin kolme edustajaa. Maata 17 vuoden ajan hallinnut Venezuelan yhdistynyt sosialistipuolue (PSUV) liittolaisineen sai 55 paikkaa. Lopullinen ääntenlaskenta ja ääntentarkastus valmistuvat vasta parin viikon kuluttua.
> 
> Tämä on bolivaarisen vallankumouksen ensimmäinen vaalitappio 16 vuoteen. Presidentti Maduro on myöntänyt puolueensa kärsineen vaaleissa tappion. On kuitenkin muistettava se, että PSUV ja sen liittolaiset saivat 41 % annetuista äänistä. Tästä johtuen opposition ja sen välinen todellinen ero ei ole niin suuri kuin vaalitulos näyttää. PSUV on edelleen maan suurin puolue.
> 
> MESA DE LA UNIDAD DEMOCRÁTICA (MUD)
> 
> Vaalit voittanut MUD koostuu useista puolueista ja liikkeistä kuten useammanlaisista sosiaalidemokraateista, kristillisdemokraateista, liberaaleista, konservatiiveista, demokraattisista sosialisteista, keskustalaisista ja ympäristöliikkeistä. Koalitiolla ei ole yhtenäistä ohjelmaa, koska sen jäsenet ovat tavoitteiltaan varsin ristiriitaisia. Jäsenpuolueita yhdistää 21. vuosisadan sosialismin vastustaminen ja markkinatalouden kannattaminen. 
> 
> MUD:n pääsihteerin Jesús Torrealban mukaan heidän tavoitteenaan on kansallinen sovinnonteko sekä taloudellisen ja sosiaalisen hädän lievittäminen Venezuelassa. Torrealba oli 1970-luvulla Venezuelan kommunistisen puolueen jäsen. Hän perusti v. 2000 sosiaalityötä tekevän kansalaisjärjestön Radar de los barrion Caracasiin.
> 
> TILANNE ON VAKAVA 
> 
> Opposition voitettua 2/3 enemmistön parlamenttiin se voi perustuslain mukaan napata korkeimman oikeuden ja kansallisen vaalineuvoston käsiinsä, muuttaa perustuslakia ja jopa pistää halutessaan istuvan presidentin virkasyytteeseen tai järjestää kansaäänestyksen hänen asemastaan.
> 
> Argentiinassa vasemmisto-keskusta hävisi pari viikkoa sitten presidentin vaalit oikeistolle. Tapahtuneella oli vaikutuksensa myös venezuelalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Osa äänestäjistä halusi protestoida nykyistä hallitusvaltaa vastaan, koska se ei ole saanut rikollisuutta ja inflaatiota kuriin. He eivät käsittäneet, mitä tästä voi seurata. Nämä vaalit olivat kirvelevä tappio Venezuelan bolivaariselle vallankumoukselle ja koko maailmanlaajuiselle uusliberalismin vastaiselle liikkeelle. 
> VAALITAPPIO EI KAADA VALLANKUMOUSTA
> 
> Vaalitappio ei merkitse vielä välittömästi bolivaarisen vallankumouksen kaatumista, koska valtiokoneisto on yhä edelleen chavistojen käsissä. Heillä on edessä itsekritiikin ja uuden toimintastrategian kehittämisen aika. Se, että demokratia ja perustuslaki voittivat, on surkea lohdutus tälle tappiolle. 
> 
> Presidentti Maduro myöntää, että haasteita ja ongelmia on ollut, mutta bolivaariset voimat ovat silti edelleen voimissaan. Oppositio voitti vaalit käyttämällä keinotekoisten tarpeiden strategiaa. Hän totesi televisiopuheessaan, että ”me olemme valmiita vastaamaan kohtaamiimme vaikeuksiin kaikissa olosuhteissa. Me luotamme kansaan. Tämä on vain yhden taistelun häviö.” Hänen mukaansa vallankumouksen kehitykselle tarvitaan uusi vaihe.
> 
> Presidentti Maduro on kutsunut koolle bolivaarista vallankumousta tukevan sateenvarjo-organisaation Gran Polo Patrióticon (GPP), joka koostuu puolueista ja kansalaisjärjestöistä. GPP on toiminut niiden yhteisenä vaaliorganisaationa. Tapaamisen tavoitteena on rakentaa yhteistyöelimelle uusi yhteinen toimintastrategia. Presidentti tapaa lisäksi kansanvallan neuvostojen edustajat 12.12.2015. PSUV:in puoluekokous kokoontuu arvioimaan tilannetta 16.12.2015.
> 
> BOLIVAARISEN VALLANKUMOUKSEN VAIKEUDET
> 
> Venezuelan keskusyliopiston sosiologian professori Javier Biardeau arvioi lokakuussa 2015, että bolivaarinen vallankumousprosessi käy parhaillaan läpi historiansa pahinta kriisiä. Tähän liittyvät kriisit johtajuudessa, julkisessa politiikassa, hyvin ikävät muutokset kansainvälisessä tilanteessa sekä puute vallankumouksen poliittisesta ja ideologisesta johtotähdestä, jota Chávez epäilemättä aikoinaan edusti. Nämä tekijät ovat muodostuneet hitaasti ja asteittain v. 2007 lähtien. Professorin mielestä maan johtamisen ongelmana on se, että uudet ihmiset yrittivät jatkaa Chávezin vanhalla tyylillä. Tämä on mahdotonta, koska Chávezin johtamistapa liittyi hänen karismaansa ja tapaan, jolla hän oli yhteydessä kansaan. Hän oli kansan suosima, mikä oli hänen tärkein poliittinen pääomansa. Chávezin aikana maan johtoon ei syntynyt kollektiivisen johtamisen kulttuuria. Jopa hänen sairastumisensa aikana tähän ei osattu valmistautua.”
> 
> USA:n tukema oikeisto-oppositio on saanut riehua liian vapaasti, käydä taloussotaansa ja horjuttaa maan yhteiskuntarauhaa mielensä mukaan. Vaalitappio tulee merkitsemään muutoksia maan johtamiskulttuurissa ja politiikassa. Käytännön elämä opettaa, että epäröinnistä joutuu maksamaan suolaisen hinnan, koska tuolloin aloite siirtyy toisten käsiin. 
> 
> VAALITAPPION SYISTÄ
> 
> TeleSurin toimittaja Tamara Pearsonin arvion mukaan vaalitappion viisi tärkeintä syytä olivat:
> 
> 1) Intensiivinen hallituksen toimiin kohdistuva valehtelu- ja parjauskampanja opposition hallitsemassa mediassa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä sosiaalisessa mediassa.
> 2) Useat opposition äänestäjät halusivat äänestää periaatteesta hallitusta ja sen ”Castro-kommunismia” vastaan.
> 3) Oikeiston voitto Argentiinan presidentin vaaleissa rohkaisi Venezuelan oikeistoa toimimaan aktiivisemmin. 18 vuotta täyttäneet nuoret äänestäjät eivät tiedä, millaista maassa oli ennen Chávezin valtakautta.
> 4) Hallitus on menettänyt kannatuspohjaansa vallankumousta kannattavien keskuudessa, koska se ei ole taistellut riittävän tehokkaasti opposition harjoittamaa taloudellista sotaa vastaan.
> 5) Hallitus on loitontunut ruohonjuuritason kansalaisjärjestöistä. Hallituksen pitäisi huomioida enemmän päätöksissään katutason ihmisten mielipiteitä. 
> 
> LOJALITEETIN PÄIVÄNÄ
> Venezuelan bolivaarisen tasavallan Suomen suurlähetystössä vietettiin 8.12.2015 Lojaliteetin päivää. Hugo Chávez piti joulukuun 8. päivänä 2012 viimeisen puheensa kansalle. Tuolloin hän kehotti valitsemaan Nicolas Maduron seuraajakseen. Presidentti Chávez menehtyi 5.3.2013 uusiutuneeseen lonkkasyöpään.
> 
> Venezuelan Suomen asiainhoitaja Zulay Prieto totesi tilaisuudessa, että bolivaarisen vallankumouksen jatkuminen ei katkea tähän vaalitulokseen. Mistään ei ole luovuttu. Kaikkea valtaa ei ole suinkaan menetetty. Taistelu alkaa nyt. 
> 
> Venezuela jakautuu 23 osavaltioon, joista 19 johdossa toimii PSUV:in kuvernööri. Kaupunkeja hallitsevat 335 pormestaria, heistä 210 edustaa PSUV:ia. Kunnallisvaltuustoja on yhteensä 335 kappaletta. Niissä istuu 2 455 kunnanvaltuutettua. PSUV:in edustajilla on selkeä enemmistö maan paikallishallinnossa. Seuraavat paikallisvaalit pidetään v. 2017. Asiainhoitajan mukaan maan armeija – Bolivaariset kansalliset asevoimat – tukevat nykyistä hallitusta ja ovat bolivaarisen vallankumouksen puolella. 
> 
> Tilaisuudessa vieraillut Kuuban Suomen suurlähettiläs Enrique Orta Gonzáles totesi, että nyt se taistelu vallasta vasta alkaakin. 
> 
> Matti Laitinen
> 9.12.2015