keskiviikko 9. joulukuuta 2015



Itsenäisyydestä
YHTEISÖLLINEN JULISTUS - 1/2015
Poliittisia kiistakirjoituksia

Milloin Espanja juhlii itsenäisyyspäivää? Ei toki koskaan. Ei ole tarvetta. Sama pätee kaikkiin vanhoihin valtoihin. Itsenäisyyden sijaan Ranska, Venäjä ja Kiina ovat juhlineet vallankumousta. Oma lukunsa on Italian niemimaan väki ja Itämeren germaaniset kansat, jotka iloitsevat valtiollista yhdistymistään. Itsenäisyyden juhlinta kuuluu sorretuille kansoille ja entisille siirtomaille.

Kansallishengen ylläpitäminen onnistuu varsin hyvin autonomiankin vallitessa, kuten Espanja osoittaa. Pienten kansojen itsemääräämisoikeus löytyi bolshevikkien vaatimusten joukosta. Joskus itsenäisyys tulee hieman kuin kaupanpäälle vastavallankumouksen jälkeen. Suomessa Mannerheimia ja varakasta porvaristoa innosti uskollisuus Venäjän keisarille. Tsaarin kaaduttua kuningasta lähdettiin hakemaan Saksasta.

Itsenäisyys ilman vallankumousta on pohjimmiltaan kaupallinen ratkaisu, jollaista tavoitellaan, kun oma porvaristo on tarpeeksi varakasta irtaantumaan emämaasta.

Oma lukunsa on äärioikeistolainen kansalliskiihko. He juhlivat puhtaaksi luulemaansa rotua ja sen tunnuksia. Suomen tapauksessa yhdistyvät liberaali kansallishenki ja vastavallankumous. Valkoisten perilliset julistavat juhlissaan sisällissodan aikaisia aatoksiaan, kun taas punaiset pääsevät liehuttamaan lippujaan vain vappuna. SDP ja Vasemmistoliitto ovatkin siirtyneet juhlimaan valkeiden tunnusten ääreen.

Ottaen huomioon, että Suomi on vapaaehtoisesti rajoittanut itsenäistä ulkopoliittista liikkumavaraansa ja itsellistä talouspolitiikkaa, yhteinen juhlinta korostaa sen oikeistolaista luonnetta ja vasemmiston alistumista. Itsenäisyyspäivä on ja pysyy sisäpoliittisen voiton juhlana.

Jos ja kun Euroopan Unionin linjauksia johdetaan Yhdysvalloista, syntyy näennäisesti järjenvastainen väite kommunisteista ainoana aidosti itsenäisenä poliittisena liikkeenä. SKP oli luokkakantainen Neuvostoliiton kanssa yhteistyötä tekevä poliittinen liike. Moskova oli takeena sille, että puolue ei joutuisi mukautumaan Berliinin, Lontoon tai Washingtonin tahtoon.

Opportunismi on aina ollut vasemmiston lannistumisen suurimpana syynä, mutta jos ankkuri on Moskovassa, silloin puoluetta on vaikea soluttaa tai lahjoa. Ehkäpä tästä syystä kommunistit olivat oikeiston mielestä niin vaarallisia. 'Taistolaiset' olivat itsenäisiä suhteessa siihen, mikä on kansan kannalta olennaisinta - itsenäinen ja tasa-arvoinen talouspolitiikka.

Erotuksena oikeistosta, jolle itsenäisyys merkitsee vapaita liiketoimia, radikaali vasemmisto katsoi kansan todellisen edun piilevän osuustoiminnassa ja luottamuksellisissa idänsuhteissa. Idänkaupan aikana syntynyt vauraus, johon valkoinen osapuoli piti houkuttaa ja koukuttaa puolipakolla, osoitti päättelyn olevan vakaalla pohjalla.

Järki sanoo, että demokratia ilman aitoa itsenäisyyttä on mahdoton. Näennäisen demokratian umpikujan voi todeta useastakin seikasta. Yksi niistä on äänestämiskäyttäytymisen lähes täydellinen merkityksettömyys, joka ilmenee esimerkiksi Kreikassa, jossa kansalaiset saavat mukautua oman tahtonsa vastaiseen politiikkaan oli vallassa mikä puolue tahansa.

Meillä taas perussuomalaiset näyttävät hapanta naamaa, kun ensimmäiset toimet, joita heidän edustajansa olivat hallituksessa edesauttamassa osuivat arimpiin paikkoihin. Vähävaraisten eläkkeiden leikkaus ja äkillinen kymmenien tuhansien muslimimiesten maahanmuutto.

Kommunismi oli selkeä vaihtoehto. Hyvä tai paha, siitä on erimielisyyttä. Ilman vaihtoehtoja ei voi olla demokraattista keskustelua ja ilman keskustelua politiikka on pelkkää sanelua. Tässä mielessä myös oikeistolla on Neuvostoliittoa ikävä. Se oli hyvä vihollinen ja tehokas pelote.

Kun porvari aikoinaan sanoi 'itsenäinen ja vapaa Suomi' hän tarkoitti omia liiketoimiansa. Tästä näkökulmasta itsenäisyys merkitsee vapautta tienata rahaa ilman taistelevaa ammattiyhdistysliikettä. Tähän kuuluu myös 'itsenäinen kansa', mutta vain siinä tapauksessa, että sen edustajat alistuvat liike-elämän pelisääntöihin, jotka muokataan Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa.

Tämä on se, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että Suomi kuuluu länteen. Heillä ei ole pienintäkään aikomusta olla itsenäisiä suhteessa Yhdysvaltojen pyrkimyksiin. Eivät he tätä peittele. He ovat ylpeitä siitä. He ovat isäntiä. He päättävät. Heillä on hyvä syy juhlia.

Entä me muut? Juhliessa voi katsoa myös tulevaisuuteen. Porukka, joka tekee työt, päättää myös työnsä tuloksista. Jonain päivänä näin on myös Suomessa. Kotimaassamme on paljon hyviä asioita, jotka olemme yhdessä rakentaneet. Nostan maljan sille ja valoisalle tulevaisuudelle.

Tauno Auer 9.12.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti