Viikon runoja, ML

ERISTETTYJEN SAARI

 

Turun sokkeloisessa saaristossa,

omissa oloissaan, muista eristyksissä,

elivät epäkelvot sairaat ja vammaiset

vuosisatoja Seilin saaressa.

 

He elivät eristettyinä viimeiseen hengenvetoonsa.

 

He harjoittivat omavaraistaloutta,

kalastivat, viljelivät maata ja polttivat viinaa.

He kuuntelivat kirkossa papillista nöyryytystä

eristettyinä omaan osastoonsa.

 

Heidät haudattiin eristettyjen kalmistoon.

 

Seilin hoitomenetelmiä sovelletaan nykyisin

pakolaisleireissä, sodissa ja kidutusvankiloissa.

Tulevaisuuden sukupolvet tulevat järkyttymään,

kuinka kaltoin ihmisiä 2000-luvulla kohdeltiin.

 

Kidutetut kärsivät viimeiseen hengenvetoonsa.

 

Kävin ulkoiluttamassa pyörätuolissa isääni.

Vanhusten kuntoutuskeskuksesta pääsee vain

harvoin ulos aurinkoon tuulta haistelemaan.

Henkilökuntaa on liian vähän.

 

Muistisairaat haudataan menneisyyteensä.

 

Televisio toimii vanhusten linkkinä

menneisyyteen ja nykyisyyteen.

Mustavalkoisten Suomi-filmien maisemat

tuovat lapsuuden ja nuoruuden hetkeksi takaisin.

 

Kyyninen perusturvan karsinta eristää

pienituloiset sairaat, vanhukset ja vammaiset

omalle Seilin saarelleen.

 

Matti Laitinen

24.7.2016

-------------------------------------------------------------------

ELONKORJUU

 

Pukkasin faijani pyörätuolilla

Haagassa Vihdintien laitaan.
Mustikat olivat kypsyneet.

Puolukat punoittivat kankaalla.

 

Elämä virtasi ohitsemme vilkkaasti

pyörinä, henkilö- ja hyötyajoneuvoina.

Ravihevosten näköinen pariskunta

ulkoilutti rotukoiraansa.

 

Hyvinhoidetun lemmikin turkki

kiilsi auringonpaisteessa.

Faijani harventunut ja hilseinen

pääkarvoitus ei hohtanut.

 

Koirat viedään ulos aamuisin ja iltaisin kuselle.

Laatukoirat nauttivat laaturuokaa.

Koirat nuuhkivat toisiaan koirapuistoissa.

Hylätyt koirat joutuvat laitokseen.

 

Kun elämä vetäytyy ja hidastuu,

kun kuulo ja muisti hapertuvat,

kun kävelyn korvaa pyörätuoli,

kun kusi valuu ilotta vaippaan,

kun kotona ei enää pärjää,

 

jää hyvin yksin lukitun oven taakse,

jos kukaan ei käy edes katsomassa

ja ulkoiluttamassa.

 

Matti Laitinen

6.8.2016