Stalin, Venezuela ja Paasikivi - osa 94

Stalin, Venezuela ja Paasikivi

 

- historiasarjan 94. osa -

 

Hei,

Jatkamme Neuvostoliiton tutkimista Venezuelan kokemusten valossa ja muita sarjoja. Kiitos kaikille tämän sarjan edelleen postittajille. Minä kokoan ja kirjoitan, ja halukkaat saavat käyttää tuloksia haluamallaan tavalla. En siis pidä ’blogia’ vaan lähetän tätä ystävilleni ja luottolukijoilleni.

Terv. Tauno

 

Tässä numerossa:

o Venezuelan virheet: hämmentyneet kansalaiset

o Paasikivi Saksassa

o eri näkökulmia Latvian historiasta

o vuoden 1967 aakkoset: Amangeldy Imanov

o korkeimman ylipäällikön päiväkäsky 23.2.1944

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VERTAILUSSA VENEZUELA JA NEUVOSTOLIITTO

 

9.

 

Vuonna 2007 Hugo Chávez julisti kansanäänestyksen perustuslaillisista uudistuksista, jonka hän niukasti hävisi. Hänen suunnittelemansa uudistukset olivat Julia Buxtonin mukaan kunnianhimoiset ja moniulotteiset. Buxtonin mukaan vaikutti kuitenkin siltä, että Chávezin kannattajat olivat hämmentyneitä ja epävarmoja hallituksen valitsemasta suunnasta. Keskustelu puolueen sisällä oli vähäistä. Chávez tarjosi hyvät ideologiset perustelut, mutta politiikan toteuttamiseen tarvittavia keinoja hän ei osannut kovin hyvin määritellä.

 

Neuvostoliitossa 1920- ja 1930-luvuilla sekä ideologiset että käytännölliset kysymykset käsiteltiin puolueryhmissä ja työpaikolla seikkaperäisesti. Kerrotaan, että jopa metsiin asennettiin kovaääniset, jottei kukaan pääse esittämään tietämätöntä. Samasta herkusta saivat nauttia esimerkiksi junamatkustajat.

 

Lainaan pätkän sarjamme osasta n:ro 68. Kyse ei siis ollut pelkästä propagandasta vaan kulttuurivallankumouksesta. Lukekaa myös alla oleva "korkeimman ylipäällikön päiväkäsky" tästä näkökulmasta. Se on oiva esimerkki siitä, kuinka tarvitaan tekoja, ei pelkkiä ajatuksia ja ehdotuksia.

 

"Vuodesta 1918 alkoi ilmestyä monia uusia yhteiskunnallisia ja poliittisia, kirjallisia ja muita aikakauslehtiä. Näistä mainittakoon: 'Krasnoarmejets' - Puna-armeijalainen; 'Rabotnitsa' - Työläisnainen; 'Proletarskaja kultura' - Proletaarikulttuuri; 'Krasnaja nov' - Punainen uudismaa; 'Molodaja gvardija' - Nuori kaarti; 'Krokodil' - Krokotiili (pilalehti); 'Ogonek' - Tuli; 'Oktjabr' - Lokakuu; 'Zvezda' - Tähti; 'Novyi mir' - Uusi maailma."

 

"Erityisesti alkoi puoluelehdistö kehittyä: 'Proletarskaja revoljutsija' -  Proletaarivallankumous; ' Pod znamenem marksizma' - Marxisimin lipun alla; 'Bolshevik' - Bolshevikki (myöhemmin nimellä 'Kommunist' - Kommunisti)."

 

"Kansantalouden kehittymisen myötä ovat huomattavan merkityksen saaneet tekniset aikakauslehdet. Niiden lukumäärä ja painos on suuresti kasvanut. Niinpä 1927 ilmestyi 46 tekniikan eri alojen aikakauslehteä, mutta jo 1932 yksinomaan 140 raskaan teollisuuden aikakauslehteä."

 

T. Auer: Ei tarvinnut porukoiden jäädä vihamielisen kaupallisen lehdistön hämmentämäksi.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

OTTEITA J.K. PAASIKIVEN PÄIVÄKIRJASTA

 

8/9 1921 kello puoli yksitoista aamupäivällä Commerz und Privatbanken

 

Keskustelu johtaja Schultzen (vanha herra ja pankkimies) ja erään nuoremman herran kanssa, jonka nimeä en muista. [...]

 

Saksan tulevasta rahajärjestelmästä. Schultze lausui samaa kuin useimmat muutkin. Ennen kuin voidaan mitään järjestystä ajatella, on saatava muutetuksi Saksan reparationivelvollisuus [sotakorvausvelvollisuus]. Saksa ei voi maksaa nykyisiä suorituksia.

 

[Schultze oli] Omasta puolestaan jo ennen sotaa fantiseerannut [kuvitellut, unelmoinut] rahajärjestelmästä, joka ulottuisi yli valtioiden rajojen s.o. [se on] yhteinen suurelle määrälle eri valtioita.

 

T. Auer: Tuleva EURO-järjestelmä oli siis jo 1910-luvun alussa saksalaisten pankkiirien märissä unissa.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Latvian SNT

 

Ensimmäisen maailmansodan 1914-18 aikana Saksa valloitti suurimman osan Latviaa. Siitä syystä neuvostovalta perustettiin 1917 vain Latvian miehittämättömille alueille.

 

Vuonna 1918 saksalaiset joukot miehittivät koko Latvian. Vihollisen tultua karkotetuksi joulukuun 17 päivänä 1918 Latviaan perustettiin neuvostovalta.

 

Toukokuussa 1919 ulkomaisten imperialistien varoilla koottu valkokaartilaisten armeija valloitti Latvian ja maa julistettiin porvarilliseksi tasavallaksi.

 

Vuonna 1934 fasistit pystyttivät Latviaan sotilasdiktatuurin, jonka kansa kukisti 1940. Kansan valtavalla enemmistöllä valittu kansansaeima(eduskunta) julisti heinäkuun 21 päivänä 1940 Latvian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.

 

Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Latvian Neuvostoliittoon kuuluvaksi liittotasavallaksi elokuun 5 päivänä.

 

T. Auer: Adolf Hitler tuli valtaan 2.8.1934. Latvian vallankaappaus tapahtui saman vuoden toukokuussa. Yksi diktaattorin valtuudet ottaneen Karlis Ulmaniksen esikuvista oli Portugalin maltillinen fasistijohtaja Salazar.

 

Auer: Vuoden 1940 tapahtumista latvialaiset jakautuivat hieman samalla tavalla kuin suomalaiset vuoden 1918 tapahtumista. Suomen valkoiset saivat apua Saksasta ja Latvian punaiset Neuvostoliitosta. Tämän hetkisen (kesä 2016) Latvian virallisen tulkinnan mukaan kesän 1940 tapahtumat merkitsivät maan joutumista vieraan vallan miehittämäksi.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Amangeldy Imanov [-y á] (1873-1919)

 

Kazakstanin kansallisen vapausliikkeen johtaja vuodesta 1916. Amangeldy Imanov taisteli aktiivisesti neuvostohallituksen puolesta.

 

Amangeldy Imanov syntyi köyhään kazakstanilaisen perheen lapsena, ammatiltaan työmies. Lahjakas henkilö, joka opiskeli omin päin venäjää ja arabiaa.

 

Vuoden 1905 vallankumouksen aikana Amangeldy Imanov otti osaa talonpoikien paikallisia vuokraisäntiään (bai) vastaan käymään aseelliseen taisteluun. Johti 1916 Turgai-Ujezdin (nyk. Tselinogradin alueella) talonpoikien kansannousua.

 

Kokosi lokakuun vallankumouksen 1917 jälkeen entiset kapinalliset ja muodosti punaisen sissiosaston.

 

Liittyi 1918 bolševikkipuolueeseen ja taisteli aktiivisesti neuvostohallituksen perustamisen puolesta.

 

Kansalaissodan alkaessa Keski-Aasiassa ja Kazakstanissa Amangeldy Imanov perusti Kazakstanin ensimmäiset puna-armeijaosastot kesällä 1918.

 

Sai surmansa neuvostovastaisen kapinahankkeen aikana.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

 

Lisää Amangeldy Imanovista englanniksi tämän viestin lopussa.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

KORKEIMMAN YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

N:o 16, helmikuun 23 pnä 1944 Moskova

 

"Lähenee lopullisen tilinteon hetki, jolloin hitleriläiset joutuvat vastaamaan kaikista neuvostomaalla ja Euroopan miehitetyissä maissa tekemistään konnantöistä."

 

"Punaisen Armeijan voitokas hyökkäys kävi mahdolliseksi neuvostoväen uusien sankaritekojen ansiosta kansantaloutemme kaikilla aloilla. Neuvostoliiton työtätekevät ovat varmistaneet Punaisen Armeijan kesälliset voitot rintamilla uusilla tuotantovoitoilla selustassa."

 

"Teollisuutemme työläiset täyttävät ennen määräaikaa ja ylittävät valtion suunnitelmat, panevat käyntiin uusia tehtaita, sulatusuuneja ja sähköasemia, kunnostavat ennenkuulumattoman lyhyessä ajassa miehittäjien hävittämää teollisuutta vapautetuilla seuduilla."

 

"Työväenluokan sankarilliset ponnistukset lujittavat entistä enemmän Punaisen Armeijan sotilaallis-aineellista perustaa ja lähentävät siten lopullisen voittomme hetkeä."

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

 

Amangeldy Imanov

Syntynyt vuonna 1873, että Turgai alueella; kuoli 18 toukokuu 1919, vuonna Turgai. 

Yksi johtajat kansallisen vapautuksen kansannousun Kazakstanissa vuonna 1916 ja osallistunut aktiivisesti taistelussa Neuvostoliiton vallan 1917-1919. 

Jäsen kommunistipuolueen vuodesta 1918.

Born to köyhä Kazakstanin perhe, Amangeldy Imanov tuli renki ja myöhemmin seppä. 

Vuonna 1905-07 hän osallistui aseelliseen taisteluun talonpoikien vastaan ​​beys (rikas maanomistajat). 

Vuonna 1916 hän johti kapinaan tsarismia että Turgaiand muut piirit Kazakstan 

ja yhdisti huomattava osa Vanguards että Turgai, Kustanai, Aktiubinsk, ja Irgiz piirien. 

Lokakuussa 1916 insurrectionist joukot Amangeldy Imanov piiritti kaupungin 

Turgai. Saapumisen jälkeen vahva tsaarin joukkojen, hän nosti piirityksen 17 marraskuu ja perääntyi. 

Vuonna tammikuu 1917 hän taas pyrki ottamaan kaupunkiin, sitten vetäytyi aroilta. Hän kävi taisteluissa rankaiseva osastoja oikealla 

asti lokakuun vallankumouksen. 

Lokakuusta 1917 tammikuu 1918 hän osallistui aktiivisesti perustamalla Neuvostoliiton 

valtaa Turgai ja Turgai Oblastand oli sotilaallinen komissaari on Turgai District. 

Hän osallistui työhön alue kongressi neuvostoissa (Orenburg, 1918). 

Heinäkuussa 1918 kärjessä ryhmä Neuvostoliiton työntekijöiden, hän johti vaaleissa aul 

(Kylä) ja 

volosti (pieni maalaiskunta) neuvostoihin. 

Sisällissodan aikana yhdessä A. Dzhangildin hän muodosti ensimmäisen kansallisen 

Puna-armeijan yksiköt Kazakstanissa ja auttoi partisaanit takana Kolchaks armeijan. Vuonna marraskuu 1918 

irronnut johtama Amangeldy Imanov ja Dzhangildin vapautti kaupungin Turgai valkoisesta Guards. 

Aikana hyökkäys Kolchaks armeijan itärintamalla (kevät 1919), The Alash lauma nousi Neuvostoliittoa vastaan. Amangeldy Imanov pidätettiin ja tapettiin.

 

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Amangeldy+Imanov

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Helsinki 29.8.2016