Armada Group on seurannut amerikkalaisten äänestäjien käyttäytymistä vuodesta 2013 sekä puhelinhaastatteluin että verkossa tehdyin kyselyin. Tutkijoiden mukaan Yhdysvalloissa on tällä hetkellä meneillään historiallinen poliittinen vallankumous, joka näkyy mm. merkittävien, valtapuolueiden ulkopuolisten presidenttiehdokkaiden nousuna ja saattaa johtaa maan de facto -kaksipuoluejärjestelmän murtumiseen.
Armada Groupin läpikäymien mielipidemittaustulosten perusteella
  • 70 % vastanneista katsoo, ettei liittovaltio toimi äänestäjien suostumuksella
  • 79 % vastanneista toivoo ehdokkaita, jotka eivät ole ammattipoliitikkoja tai lakimiehiä
  • Enemmistö vastaajista liittyisi kolmanteen puolueeseen, mikäli sellainen olisi tarjolla [Yhdysvalloissa on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä, jossa demokraatit ja republikaanit vuorotellen hallitsevat ilman, että harjoitettu politiikka siitä sen kummemmin muuttuu]
  • Kaksi kolmesta amerikkalaisesta uskoo, että Yhdysvallat on alamäessä
  • 56 % vastanneista ajattelee, että seuraavalla sukupolvella menee Yhdysvalloissa vielä heikommin
  • 72 % näkee, että Yhdysvalloissa on kaksiraiteinen talous, jossa tavalliset amerikkalaiset kamppailevat päivittäin selviytymisestä, kun taas jättiyritykset vievät kaiken hyödyn
  • 81 % merikkalaisista ajattelee, että tavallisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan heikkenevät päivä päivältä, koska molempien puolueiden poliitikot suojelevat omia etujaan ja valtaansa
  • 84 % uskoo, että poliittisia johtajia kiinnostaa enemmän oma etu kuin toimiminen oikeudenmukaisesti
  • Kolme neljästä vastanneesta uskoo intressiryhmien — Wall Streetistä ammattiyhdistysliikkeisiin ja muihin intressiryhmiin — viritelleen järjestelmää omaksi edukseen vaalirahoituksella ja lobbauksella
  • 72 prosentin mielestä se, että keskiluokkaiset perheet eivät ole vuosikymmeniin nähneet tulotasonsa nousevan ja että talouskasvu on jumissa, johtuu korruptiosta ja Washingtonin kaverikapitalismista
  • Kaksi kolmannesta amerikkalaisista uskoo, ettei Yhdysvaltain hallitus toimi tavallisen ihmisen parhaaksi, ja 71 prosentin mielestä Yhdysvaltain hallitus ei ole toimintakykyinen vaan tosiasiassa romahtamassa silmien edessä
  • Amerikkalaisten mielestä molemmat valtapuolueet, sekä demokraatit että republikaanit, ovat niin kytköksissä erityisintressiryhmiin, ettei niistä ole muuttamaan tilannetta
  • 74 % vastaajista näkee valtamedian puolueellisena ja vinoutuneesti uutisoivana, osana ongelmia eikä niiden ratkaisijana
Armada Groupin johtopäätös on, että ihmisten mielestä nyt ei käydä kamppailua puolueiden ja niiden tarjoamien ideologioiden välillä, vaan tavallisen ihmisen ja eliitin sekä eliittiä edustavien poliitikoiden välillä. Vallanpitäjäkeskeistä vakiintunutta järjestelmää piirittää nyt antipoliittinen, kaksipuoluejärjestelmään ja vallanpitäjiin nurjasti suhtautuva puolueeton, pääosin jopa anti-ideologinen joukko, Armada Group tiivistelee. Ryhmä maalailee kuvan vanhan poliittisen järjestelmän kuolinkouristuksista uuden syrjäyttäessä sitä.


EUROOPASSA kehitys on kulkenut tähän suuntaan. Valtapuolueiden ulkopuolelta on noussut haastajia eri puolilla Eurooppaa: Tanskassa Jobbik ja Tanskan kansanpuolue (Danish People’s Party), Saksassa Pegida, Espanjassa Podemos, Italiassa Viisi tähteä, Isossa-Britanniassa UKip ja niin edelleen.
Alueellisia eroja on kuitenkin nähtävissä. Pohjois- ja Länsi-Euroopassa nousijat ovat useimmiten oikeistoa ja Etelä-Euroopassa vasemmistoa, kun taas Keski- ja Itä-Euroopassa tulokkaat eivät ole vasemmistoa eivätkä oikeistoa, vaan aivan uudenlaisia antipoliittisia ryhmittymiä.
Ei pidä ihmetellä, että äänestäjäkunnan kärsivällisyys alkaa olla kortilla.
Radikalisaatiolla ja menoleikkauksilla tiedetään olevan yhteys. Taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut globaalisti, samoin työttömyys.
62 rikkaimman ihmisen omaisuuden arvo (punainen käyrä) on nyt yhtä suuri kuin maailman köyhimmän puoliskon (3,6 miljardin ihmisen).
Mitä enemmän on tehty ”työmarkkinauudistuksia” pyrkimällä ”joustavoittamaan työmarkkinoita”, sen enemmän on tuotettu taantumaa supistamalla kysyntää.
Kilpailukykyä on pyritty kohottamaan palkkatason jäädytyksillä — vaikka tiedossa on, että matalat palkatlisäävät valtioiden velkaantumista kuormittamalla sosiaaliturvajärjestelmää.
Palkkamaltti-politiikka on kasvattanut kokonaiskysynnän leikkautumista, ei ainoastaan Euroopassa vaan globaalisti. Tämän ymmärtää, jos ajattelee jokaisen maailman valtion pyrkivän vientiylijäämään — nimenomaan palkkoja alentamalla — voidakseen maksaa nk. kansainvälisiltä sijoittajilta ottamiaan velkoja.
Nykyisellään kehittyneidenkin valtioiden ”riskittömät” velkakirjat tuottavat vähemmän kuin niistä on maksettu.
Tuottamattomien velkakirjojen arvo (vasemmanpuoleisin pylväs) on yli 7 biljoonaa dollaria. Eniten on korkeintaan prosentin tuottoon yltäviä velkakirjoja.
Äänestäjäkunta alkaa yhdistää poliittisen eliitin sekä heidän edistämänsä talousjärjestelmän ongelmiensa syiksi, ei ratkaisuksi niihin.
Lähteet