Greenpeace on saanut haltuunsa tietovuotona 248 sivua TTIP-vapaakauppasopimusta käsitteleviä sisäisiä muistiinpanoja. Papereita pääsee lukemaan Hollannin Greenpeacen TTIP-sivuilla.
TTIP on Yhdysvaltain ja Euroopan unionin neuvotteluvaiheessa oleva vapaakauppasopimus, jonka on määrä yhdistää ”maailman suurin talous” ja maailman suurin yhteismarkkina-alue samaan kauppablokkiin.
Brittilehti The Guardian, jonka toimittajat ovat lukeneet Greenpeacen hallussa olevat paperit, kirjoittaa, että vuodettujen neuvottelupaperien perusteella EU:n ja Yhdysvaltain välillä on sovittamattomia ristiriitoja.
Tietovuodon perusteella Yhdysvallat vaatii EU:ta heikentämään ympäristöä ja eläinten suojelua varten luotuja standardejaan. Luontojärjestö SierraClubin mukaan EU vaikuttaisi olevan tähän suostuvainen, kauppakomissaari Cecilia Malmström kiistää.
Amerikkalaiset käyttävät kosmetiikan valmistamisessa ainesosia, joiden testauksessa käytetään eläinkokeita, mikä on EU:ssa kielletty. Tämä vaikeuttaa tai jopa kokonaan estää amerikkalaisen kosmetiikan pääsyä EU:n markkinoille.
Yhdysvallat puolestaan ei halua keskustella tekniikan alaan (engineering) liittyvistä pulmakohdista, selviää sisäisestä muistiosta.
The Guardianin mukaan Euroopan komission europarlamenttia varten laatimassa neuvottelujen etenemistä kuvailevassa, myös tietovuotona julki saadussa muistiossa ei näitä ongelmia mainita ollenkaan.Julkisuuteen tarkoitetussa komission asiakirjassa puolletaan EU:n oikeutta säätää lakeja mutta sisäisessä muistiossa tällaista oikeutta ei edes mainita.  Julkisuuteen tarkoitetussa komission asiakirjassa puolletaan EU:n oikeutta säätää lakeja mutta sisäisessä muistiossa tällaista oikeutta ei edes mainita.Tietovuotojen perusteella Yhdysvallat vaatii, että EU velvoitetaan informoimaan amerikkalaista teollisuutta etukäteen suunnitteilla olevista laeista sekä sallimaan amerikkalaisyrityksille ja niitä edustaville lobbaajille vastaavan oikeuden osallistua eurooppalaiseen lainsäädäntöprosessiin kuin eurooppalaisilla yrityksillä on. Tähän tarkoitukseen esitetään useita erilaisia mekanismeja.
(Toim.huom. Kansalaisten oikeutta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ei ilmeisesti pidetä tarpeellisena kummallakaan puolen Atlanttia. Sen sijaan yrityksille halutaan järjestää monia väyliä kuten ehdotettujen lakien arviointiprosessi. Demokratialla ei ole tässä sijaa.)
Yhdysvallat haluaa sopimukseen mukaan osiot, jossa yritykset osallistuvat (omien tuotteidensa) riskien arviointiin ja arvioinnin perusteella tehtävään sääntelytyöhön.
Ennaltaehkäisevän varovaisuuden periaatetta, jota EU:ssa on pyritty noudattamaan, ei vuodetuissa muistioissa mainita.
Kiistat esimerkiksi elintarvikkeissa olevista torjunta-ainejäämistä ratkaistaisiin YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n Codex Alimentarius -järjestelmän puitteissa, The Guardian selittää.
Vuodetuissa asiakirjoissa puhutaan kaunistellen ”modernin maatalousteknologian tuotteista” sekä tarpeesta parantaa yhteistyötä niiden suhteen. Yhdysvallat haluaa mukaan myös ”globaali matalan tason läsnäolo” -aloitteen (Global Low Level Presence Initiative).
Näillä peitenimityksillä tarkoitettaneen, että EU:n tulisi sallia sellaisten elintarvikkeiden tuonti Euroopan unionin alueelle, joissa on jäänteitä EU:ssa kielletyistä geenimuunnelluista ainesosista ja myrkyistä – ilman varoittavia merkintöjä tuotepakkausten kyljissä.
EU:n edustajat samoin kuin amerikkalaiset ovat ehättäneet kutsua Greenpeacen paljastuksia ”myrskyksi vesilasissa” – ja vannoneet löytävänsä tietovuodon takana olevan tahon. Greenpeace on suojannut tietovuotajaa kirjoittamalla uudelleen kaikki asiakirjat, joten niiden lähdettä on vaikeampi saada selville.

Kommentti
Kaiken kaikkiaan vuodetut asiakirjat vaikuttavat vahvistavan sen kriitikkojen käsityksen, että vapaakauppasopimuksilla on tarkoitus päästää suuryritykset politiikan teon keskiöön tekemällä sitova sopimus asiasta ja luoda siten demokraattista valvontaa, legitimiteettiä ja vastuuta vailla oleva ylikansallinen rakenne.
Pk-yritykset ovat ilmeisesti tunnistaneet tämän sillä viime viikolla lakimiehille suunnattu ammattisivusto Law360 uutisoi eurooppalaisten ja amerikkalaisten yritysten  Business Alliance for TTIP -yhteistyöjärjestön toppuuttelevan Yhdysvaltoja ja Euroopan Unionia kiirehtimästä TTIP-vapaakauppasopimuksen allekirjoittamista.
Business Alliance for TTIP kannattaa vapaakauppasopmuksen allekirjoittamista, mutta ei niin että laatu kärsii kiireen takia. Järjestön mielestä takarajan asettaminen allekirjoittamiselle olisi epäviisasta koska se saattaisi johtaa huonoon lopputulokseen.
Bertelsmann-säätiö on tehnyt mielipidetutkimuksen TTIP:n kannatuksesta. Vain 18 % amerikkalaisista ja 17 % saksalaisista uskoo vapaakauppasopimus TTIP:n olevan hyvä asia. Kaksi vuotta sitten 55 % saksalaisista ja 53 % amerikkalaisista oli sopimuksen puolesta.
Myös Ranska ilmoitti viime viikolla ettei tue vapaakauppasopimusta, joka kaventaa standardeja ympäristön ja terveyden suhteen. Ranskan vastustus – mikäli se pitää – merkitsee sitä, että EU ei Euroopan unionina kykene ratifioimaan TTIP:ia.
Riikka Söyring