Näinä päivinä ratkeaa, pysyykö Britannia EU:n jäsenenä. Olipa kansanäänestyksen tulos mikä tahansa, monet asiat muuttuvat Euroopassa. Se, että britit äänestävät EU-jäsenyydestään, on jo osoitus epäluottamuksesta EU:ta kohtaan. Monissa muissakin maissa halutaan kansanäänestystä, mutta siitä valtamedia ei paljon puhu. Esim. Hollannissa enemmistö kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä.
EU-kansalaiset eivät kannata liittovaltiota, vaan itsenäisyyttä
EU-kritiikki juontaa juurensa liittovaltiokehityksestä. Eliitti ajaa liittovaltiota, mutta kansalaisten enemmistö ei sitä hyväksy, koska he haluavat itsenäisten valtioiden liittoa, ei liittovaltiota. Liittovaltion vastustaminen ei missään EU-maassa noudata perinteisiä puoluerajoja.
Itsenäisyys on liittovaltion vastustajien avainsana. He eivät halua ylhäältä johdettua EU:ta vaan Euroopan, jossa kansallisvaltiot ovat vahvoja.
EU:sta tullut epäonnistumisen symboli
EU näyttää epäonnistuneen lähes kaikessa. Siitä on mm. kehittynyt maailmantalouden sairas mies. EU on nyt velka- ja työttömyysunioni. Edes EU:n vahvat maat Saksa ja Ranska eivät kunnioita kasvu- ja vakaussopimuksen velkakriteerejä. Kun sopimuksen mukaan yksittäisen maan julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia BKT:sta, on EU:n keskiarvo nyt 90%.
Työttömyys on talouden keskeisiä mittareita. Nyt työttömyys EU:ssa on 10,5%, ja nuorisotyöttömyys lähestyy monissa maissa 50 prosenttia.
Euro on epäonnistunut kokeilu
EU:n yhteisestä rahasta piti tulla suuri menestys. Päinvastoin on kuitenkin käynyt. Eurosta on tullut rasite koko EU:n kehitykselle. Ne maat, jotka ovat onnekseen jääneet euron ulkopuolelle, eivät enää suunnittele liittyvänsä yhteisvaluuttaan.
Euroopan keskuspankki (EKP) on täysin epäonnistunut elvytyksessä. Kun inflaation pitäisi EKP:n tavoitteiden mukaan olla noin 2%, deflaatio on edelleen uhkana. EKP uhoaa tekevän kaikkensa talouskasvun aikaansaamiseksi, mutta tuloksia ei vain synny.
Demokratiavaje vaivaa
Itsenäisen maan tunnuksia ovat oma lainsäädäntö, oma ulkopolitiikka, oma raha ja oma talouspolitiikka. Nyt näitä keskeisiä kansallisen politiikan alueita ohjaa EU. Kuten totesin, euroon eivät kaikki ole liittyneet, kuten esim. Britannia, eivätkä britit myöskään koskaan liity siihen, vaikka jäisivätkin EU:hun.
Suomi on menettänyt lähes kaikki nuo itsenäisen kansan tunnukset: lainsäädäntö, oma ulkopolitiikka ja oma raha. Kuitenkin runsaan vuoden kuluttua Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttä. Monen mielestä ei ole paljon juhlittavaa.
Lopuksi: demokratiavaje on yksi suurimmista EU:n heikkouksista. Parlamentti kyllä valitaan, mutta äänestysprosentit ovat monissa maissa hävettävän alhaiset. Myös parlamentin valta on todellisuudessa hyvin rajallinen.
Komissio ja EU:n ”presidentti”, eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, nimitetään. Usein komissaarit ja ”presidentti” ovat entisiä kotimaansa poliitikkoja.
Viikon kuluttua saatamme olla Euroopassa, jossa ilmapiiri on hyvin erilainen kuin tänään.

Mikko Elo on porilainen valtiopäiväneuvos ja Vastavalkea ry:n hallituksen jäsen.