Venezuela, Paasikivi ja Neuvostoliitto (sarjan 92. osa)
Heippa,
Aluksi pieni kevennys. Yhdysvallat saavutti Rion kisoissa hienon mitalisaaliin (46 - 37 - 38). Entinen Neuvostoliitto tuli hienosti toiseksi (34 - 46 - 62). Parhaiten entisistä neuvostotasavalloista menestyivät Venäjä, Uzbekistan ja Kazakstan. Ukraina sen sijaan romahti alakastiin.
Tässä numerossa:
o Venezuelan problematiikka
o vertailussa Venezuela ja Neuvostoliitto
o Paasikivi Virossa
o vuoden 1967 aakkoset
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
MITÄ VENEZUELAN KOKEMUKSET OPETTAVAT
Viimeisimmässä New Left Review -lehdessä (n:ro 99, May/June 2016) haastatellaan Venezuela-tutkija Julia Buxtonia. Tämä kertoo että Venezuelan talousongelmat eivät johdu pelkästään raakaöljyn matalasta maailmanmarkkinahinnasta. Yhtä tärkeää on se, että maan hallitus ei ole halunnut puuttua voimakeinoin Venezuelan taloudellisiin valtarakenteisiin. He eivät siis ole tehneet todellista vallankumousta.
Tämä ei suinkaan ole heidän ainoa tekemättä jättämisensä. He eivät ole pystyneet yhtenäiseen, johdonmukaiseen ja järjestelmälliseen talouspolitiikkaan, eivätkä tasavertaiseen kamppailuun tiedonvälityksestä. Hallitus ei myöskään ole pystynyt estämään Yhdysvaltojen järjestämää poliittista horjutusta. Lisäksi he eivät ole vieläkään pystyneet järjestämään puolueensa toimintaa maan kaikissa maakunnissa eikä kaikissa väestöryhmissä.
Jos haluatte tietää enemmän Venezuelan vaikeasta tilanteesta, lukekaa ihmeessä tuo 20-sivuinen haastattelu. Se on erinomaisen tasapainoinen ja radikaali. Tämän sarjan osalta haluan kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka ovat suoraan verrannollisia Neuvostoliiton tapahtumiin 1920- ja 30-luvuilla.
Kysymys, jonka olen alusta alkaen itselleni esittänyt, on tämä: miksi Neuvostoliitossa oli vallankumouksen jälkeen ja ennen toista maailmansotaa niin paljon väkivaltaa, jopa terroria. Viime numerossa kysymystä valaistiin sodan ja vastavallankumouksellisen uhan kautta. Tällä kertaa tutkimme mitä tapahtuu, jos vallankumousta ei ensinnäkään tehdä kunnolla ja mitä tapahtuu, jos rivejä ei pystytä pitämään yhtenäisinä. Venezuela on siitä esimerkki.
Jaan tämänkin aiheen muutamaan osaan, koska tässä on niin paljon tärkeitä kysymyksiä.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
VERTAILUSSA VENEZUELA JA NEUVOSTOLIITTO
1.
Partido Socialista Unido de Venezuela (PSUV) ei ole onnistunut saamaan jalansijaa maan länsiosissa. Tämä jätti alueelle poliittisen tyhjiön, jonka vanhan vallan edustajat ja ulkomailta johdetut ryhmät täyttivät. Seudulla sijaitsee useita tärkeitä yliopistoja ja seudun nuoret eivät koskaan oppineet tuntemaan vasemmiston ohjelmaa. Monet seudun asukkaat pitävät myös yhtä Kolumbian aseistettujen oikeistojoukkojen kanssa.
Venäjällä bolševikit saivat sisällissodan jälkeen koko maan hallintaansa. Toisaalta jos ei tee oikeaa vallankumousta ei tule sisällissotaakaan. Omat voimat pitää osata arvioida. Huonoin vaihtoehto on ryhtyä johonkin, jonka joutuu jättämään kesken. Sellainen vain vahvistaa vanhaa valtaa.
2.
Matala öljyn hinta on aiheuttanut Venezuelalle suurta vahinkoa. Kuivuus on aiheuttanut huomattavia lisähuolia, jotka ovat pahentaneet sitä tosiseikkaa, että Venezuela ei ole pystynyt sijoittamaan varoja sähköntuotantoon.
Venäjällä keisarivallan aikana laiminlyötiin lähes kaikkea tuotantoa. Stalinin aikana ryhdyttiin todella suuriin perusrakennehankkeisiin. Rahaa ei ollut eikä luottoa tiedossa. Toinen ongelma oli Ukrainan kuivuus. Ratkaisu oli hankkeiden toteuttaminen osin vankityövoimalla. Näin lyötiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Rakennettiin oma tuotanto ja eliminoitiin vanhan vallan edustajat ja erilaiset opportunistiset ryhmät, jotka yleensä lähes silmän räpäyksessä ovat valmiita kääntämään takkinsa. Ukrainassa pakko-otot pahensivat nälänhätää. Kovia otteita jatkettiin kunnes valtio oli turvassa.
3.
Molemmissa maissa on esiintynyt tahallista vahingontekoa. Venezuelan hallitus ei ole pystynyt vaikuttamaan asiaan millään olennaisella tavalla. Heidän yrityksensä loiventaa taloudellisen sabotaasin vaikutuksia ovat vain syventäneet talouden romahdusta.
Neuvostoliitossa pienimmästäkin tahallisesta vahingonteosta seurasi vähintäänkin vankileirituomio. Kyse on jälleen kerran vallankumouksellisesta moraalista. Pahin vaihtoehto olisi jättää tehtävä kesken. Hyviä vaihtoehtoja ei ollut.
4.
Venezuelassa talousvaikeuksista kärsivät eniten köyhät. He eivät enää halua kuulla tyhjiä lupauksia. Monet heistä ovat valmiita äänestämään sosialistien vihollisia. Samaan sortui Dilma Rousseffin Brasilia.
Neuvostoliitossa hallitus piti huolen, että työväki ei joutunut kärsimään suhteessa enempää kuin muutkaan. Puoleen vanhat porvarillisen taustan omaavat johtajat vangittiin ja ammuttiin. Tilalle nostettiin uudet työläiskaaderit. Näin väestön enemmistö pidettiin rakennustyössä mukana. Jengin pitää tuntea, että juttu heitä varten.
On mahdollista ymmärtää 1930-luvun Neuvostoliittoa, kun on hyviä vertailukohtia. Tämä on tarina epäonnistumisesta (Venezuela) ja onnistumisesta (Neuvostoliitto/Venäjä).
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
OTTEITA J.K. PAASIKIVEN PÄIVÄKIRJASTA
23/6 1920
Saimme Enrichiltä sähkötyksen, että bolševikit hyökkäävät Vuokkiniemeen ja sikäläinen väliaikainen hallitus on vaarassa joutua saarretuksi. Erich pyysi meitä kääntymään täällä venäläisten puoleen.
21/6 oli [ollut] koko illan keskustelu Holstin kanssa. Valtioneuvosto istui ulkoasiainministeriössä ja me Hughes-koneen [lennätinlaite, jota käytettiin Suomessa vielä 1940-luvun alussa] luona.
Koskien välirauhaa. Katso sähkösanomaa! Hallitus käskee meidän "Puolustamaan kylä kylältä Itä-Karjalaa", sen sijaan että se itse ei tee mitään. Se ei tahdo taistella, mutta [on] asettanut meidät taisteluun.
Meillä ei ole muita aseita kuin suu, mutta tässä tarvittaisiin miekka. "Kansojen itsemääräämisoikeus" on bolševikkien suussa pelkkä tyhjä fraasi [korulause].
Olisi ryhdyttävä toimiin, mobilisoitia [liikekannalle panoa] valmisteltava ja jos tarve vaatii, ajettava bolševikit pois Vuokinniemeltä ja Uhtualta. Sekä lopetettava rauhanneuvottelut, jos ei tule selvää ryssien kanssa.
Minä antaisin seuraavan neuvon hallitukselle: "Hallituksen on ratkaistava kysymys, tekeekö se rauhan luopumalla Itä-Karjalasta, jos se on välttämätöntä. Jos niin, on jonkun päivän väittelyn jälkeen se asia jätettävä silleen. Jos taas Itä-Karjalasta ei luovuta, on lähetettävä jyrkkä sähkösanoma venäläisille. Elleivät venäläiset lakkaa sotatoimia Itä-Karjassa, on ryhdyttävä valmistelemaan mobilisaatiota, ja jos tarve vaatii, ajettava ryssät pois Vuokinniemeltä ja Uhtualta sekä keskeytettävä rauhanneuvottelut. Muuta kuin ampumista ryssät ei ymmärrä ja kunnioita".
Muuten näyttää siltä, että kenties voimme saada bolševikkien kanssa rauhan pohjalta Petsamon mutta tuskin Itä-Karjalaa.
T. Auer: Paasikivi hieman päästelee höyryjä ulos. Hän yhdistää "ryssät" ja "bolshevikit". Hänen vihansa on siis kaksinkertainen. Kannattaa muistaa, että Paasikiven - Kekkosen -linja ei koskaan perustunut venäläisten tai kommunistien rakastamiseen tai hempeämieliseen myötämielisyyteen. Se oli kylmän rauhallista todellisten vaihtoehtojen punnitsemista.
Mitä tulee kansojen itsemääräämisoikeuteen, ei sitä toki pidä hyväksyä länsimaisten sotatoimien astinlautana. Joku saattaisi jopa kysyä: miten voi kansalla olla itsemääräämisoikeus, jos maassa ei ole tehty vallankumousta?
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
VUODEN 1967 AAKKOSET
Latvian SNT
Venäläisten sotilaalliset menestykset Liivinsodan alussa johtivat Saksalaisen ritarikunnan hajoamiseen 1561. Puola ja Ruotsi jakoivat Liivinmaan keskenään.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
LISÄYS EDELLISEEN NUMEROON
Harri Ahonen huomauttaa, että viime numeron "treat them mean, keep them keen" on alun perin äitien ohje tyttärille. Miehiä pitää kohdella jämäkästi. Jos antautuu liian helposti, riiustelevalta mieheltä saattaa kadota into.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Helsinki 23.8.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti