Neukkulan historiasta - osa 66
tässä numerossa
o Anna Ahmatova
o runoilijoiden työpaja
o diktatuurin Lenin ja proletariaatin
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
VUODEN 1967 AAKKOSET
Ahmatova [painotus: -má-]
oik. Anna Andrejevna Gorenko (1889-1966)
runoilija
Ensimmäinen teos julkaistiin 1909. Kuului akmeistien ryhmään. Ahmatovan ensimmäiset runokokoelmat "Ilta" (1912) ja "Rukousnauha" (1914) käsittelivät sisäisiä tunteita.
Seuraavat "Valkoinen lauma" (1917), "Ratamo" (1921) ja "Anno Domini MCMXXI" (1922) ovat aiheeltaan kotimaisia.
Ahmatovan runoudelle on ominaista klassinen selvyys, pyrkimys pienoiskuviin, tarkka eleginen muoto, lyyrisyys ja taidokas kielenkäyttö.
Voimakkaista isänmaallisia aiheita on runojaksossa "Pajupensas" (1940, runoja vuosilta 1924-40) sekä erityisesti isänmaallisen sodan aikana kirjoitetuissa runoissa (kokoelma "Valittuja runoja", 1943).
Kokoelma "Runoja" (1909-60) julkaistiin 1961. Ahmatova on myös kirjoittanut tutkielmia Puškinin taiteesta ja kääntänyt useita itämaisten, länsieurooppalaisten ja juutalaisten (jiddischinkielisiä) runoilijain teoksia.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
VUODEN 1967 AAKKOSET
Akmeismi
Akmeismi on kirjallisuuden moderni suuntaus, joka oli vallalla 1911-23. Siitä käytettiin myös nimeä "Runoilijoiden työpaja".
Teoksissaan akmeistit ihannoivat ihmisen luonnollisia biologisia piirteitä (kreikan kielen ’akme’ = huippu), kritisoivat symbolistien mystiikka ja julistivat paluuta tähän maailmaan ja luontoon, selkeään muotoon sekä maalaukselliseen ja plastiseen runopukuun, pois symbolistien ns. musikaalisuudesta.
He sanoutuivat irti oman aikansa yhteiskunnallisista taisteluista ja julistivat "taidetta taiteen vuoksi".
Akmeisteja olivat mm. NS Gumilev, MA Zenkevitš, VA Roždestvenski ja NA Otsup.
[sekä O.E. Mandelštam]
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
J. Stalin Leninistä
LENININ KUOLEMAN JOHDOSTA
Puhe
Neuvostojen II Yleisliittolaisessa edustajakokouksessa tammikuun 26 päivänä 1924
"Proletariaatin diktatuuri muodostui maassamme työväen ja talonpoikain liiton pohjalla. Se on Neuvostojen Tasavallan ensimmäinen ja pohjimmaisin perusta. Työläiset ja talonpojat eivät olisi pystyneet voittamaan kapitalisteja ja tilanherroja ilman tällaista liittoa."
"Työläiset eivät olisi pystyneet nujertamaan kapitalisteja ilman talonpoikain tukea. Talonpojat eivät olisi pystyneet nujertamaan tilanherroja ilman työläisten johtoa. Sitä todistaa koko kansalaissodan historia meidän maassamme."
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
T. Auer kommentoi: tästä löydämme kaksi olennaista seikkaa. Ainakin oma huomioni kohdistuu ennen muuta fraasiin "Proletariaatin diktatuuri". Se viittaa kahteen perustaan ja kahteen välttämättömyyteen.
Perusta 1. Työntekijöiden on saatava päättää mitä tehdään ja miten heidän työnsä tuloksia käytetään. Puolueen ja tiedemiesten ohjauksessa, totta kai. Siksi proletariaatti.
Perusta 2. Vakiintunutta harvainvaltaa on mahdotonta kumota ilman poikkeuksellisia toimia. Tästä diktatuuri. Toisin kuin meidän aikanamme, jossa pakkotoimet verhotaan kiertoilmaisuihin (esim. "vapaat markkinat" ja "kannustimet"), Lenin ilmaisi asiat ilman mutkia.
Välttämättömyys 1. Ilman poikkeuksellisia voimakeinoja punaiset olisivat kärsineet kansalaissodassa tappion. Ilman niitä työläisvaltio ei myöskään olisi pystynyt varautumaan uusiin, sitä vastaan tehtäviin hyökkäyksiin, ja kuten nykymaailmasta voimme huomioida kapitalistien hyökkäyssodat eivät suinkaan lopu itsestään.
Välttämättömyys 2. 'Hedelmistään puu tunnetaan'. Ainoat maat, jotka ovat onnistuneet säilyttämään itsenäisyytensä suhteessa Yhdysvaltojen johtamaan liittoutumaan 2000-luvulle ovat ne, jotka joko harjoittivat tai yhä harjoittavat proletariaatin diktatuuria. Erityisesti Venäjä, Kiina, Vietnam ja Kuuba.
Ollakseen uskottavia - kommunisteja ja Neuvostoliittoa arvostelevat henkilöt, joutuvat vastaamaan näihin neljään seikkaan. Olkaa hyvä ja kertokaa, millä muulla tavalla globaalihirmuvalta voidaan lakkauttaa. Kertokaa myös esimerkkejä siitä, kuinka olette näin tehneet. Toistaiseksi kommunistit ovat ainoita, jotka ovat tähän pystyneet.
Helsinki 17.5.2016
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti