maanantai 23. toukokuuta 2016

Viikon runo, ML

KOTIMAANI ON SUOMI
 
Isäni saapui Kekkosen aikana
opiskelemaan inssiksi Suomeen.
Hän pääsi töihin puhelinfirmaan.
Hän sai Suomen kansalaisuuden.
 
Isäni nai äitini Koiviston aloittaessa.
Minä synnyin kasarin puolivälissä.
Perin isäni tumman ihonvärin.
Perheessämme uskottiin tasa-arvoon.
 
Kirjoitin ylioppilaaksi markka-aikaan.
Äidinkieleni on suomi.
Maksan veroni Suomeen.
Kotimaani on Suomi.
 
Valmistuin sosiaalityöntekijäksi.
Työskentelen syrjäytyneiden nuorten parissa.
Rasistit haukkuvat minua mustaksi huoraksi.
Kotimaani on Suomi.
 
Minun mieheni on savolainen.
Lapsemme ovat suomalaisia.
Me uskomme tasa-arvoon.
Meidän yhteinen kotimaamme on Suomi.
 
Isäni pääsi kännykkäfirmasta eläkkeelle.
Äidin kuoltua hän palasi Afrikkaan.
Hän ei kestänyt enää valkoisia talvia.
Hän ei kestänyt enää mustaa huumoria.
 
Leipä päätti – ei ihonväri – minun
kotimaani ja äidinkieleni.
Minun kotimaani on Suomi.
 
Matti Laitinen
17.5.2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti