tiistai 24. toukokuuta 2016

Neuvostoliitto - osa 69

Hei taas,

miksi tässä sarjassa on vuoden 1967 aakkoset? Koska Suomessa Neuvostoliiton historia esitetään lähes poikkeuksetta negatiivisesti ja pilkallisesti. Haluan ymmärtää mitä muuta se oli ja kuinka Venäjällä suhtauduttiin asioihin, ja minusta nämä asiat todella ovat mielenkiintoisia. Mutta myös koska haluan kulkea vastavirtaan. Vastavirtaan poliittisesti ja vastavirtaan suhteessa aikaan.

Neuvostoliittoa ei enää ole. Piste. Mutta se oli olemassa yli 70 vuotta. Jonain päivänä tätä aikaa, jota me nyt elämme ja jolle ei vielä ole annettu nimeä, ei enää ole. Tulevasta näkökulmasta ei ole mitään olennaista eroa puhutaanko vuosista 1917-1991 vai 1992-2028.

Minä väitän että Neuvostoliiton aika tulee näkymään vaikka vuoden 2038 näkökulmasta näistä kahdesta paremmalta, lupaavammalta ja mielenkiintoisemmalta. Lukekaa ja nauttikaa aikamatkasta!

Terv. Tauno

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
VUODEN 1967 AAKKOSET

Aini (1878-1954)
[Ni ']
OIC. Sadriddin
kirjailija, tiedemies ja julkisen elämän edustaja

Aini oli mukana vallankumouksessa. Tadžikistanin tiedeakatemia ensimmäinen esimies vuodesta 1951. Uzbekistanin tiedeakatemian kunniajäsen vuodesta 1943.

Kirjoitti tadžikin ja uzbekin kielellä. Julkaissut kertomuksen "Odina", romaanit "Dohunda" (1930) ja "Orjat" (1943), joissa kuvaillaan elämää Tadžikistanissa.

Kirjoitti omaelämänkerrallisen kertomuksen "Muistelmat" (1949-54, I. osa palkittiin valtionpalkinnolla 1950).

Ainin teoksia on käännetty englannin, bulgarian, unkarin, saksan, puolan, venäjän, ranskan ym. kielille.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Wikipediasta löytyy ilahduttavan laaja kuvaus Ainista. Kopioin sen tähän.

Sadriddin Aini olitadžikistanilainenkirjailija. Häntä pidetääntadžikkiennykykirjallisuuden uranuurtajana, jolla oli huomattava merkitys myösuzbekkienkirjallisuuden kehityksessä.    
Tuleva kirjailija syntyi talonpoikaisperheeseen. Hänen molemmat vanhempansa kuolivat vuoden 1890koleraepidemianaikana. Sadriddin lähti kotikylästäänBuharaan, jossa hän opiskelimadrassassaja ansaitsi elantonsa pyykkärinä, palvelijana ja siivoojana.     
Tutustuminen tadžikistanilaisen kansanvalistajanAhmad Donišin(1827–1897) tuotantoon aiheutti Sadriddinissa tämän omien sanojen mukaan ”ensimmäisen henkisen vallankumouksen”. Hän ryhtyi tarkkailemaan kriittisesti ympäröivää todellisuutta. Sadriddin osallistui Buharan ensimmäisten nykyaikaisten tadžikkikoulujen perustamiseen, laati oppikirjoja, kirjoitti runoja ja kertomuksia. Vuodesta 1895 hän käytti salanimeäAini.   
Ensimmäisen maailmansodan aikana Aini julkaisi lehdistössä valistushenkisiä artikkeleita. Viranomaisten vainoamana hän joutui pakenemaan Buharasta. Huhtikuussa 1917 hänet tuomittiinraipparangaistukseenja heitettiin vankilaan.Venäläistenvallankumouksellisten sotilaiden vapautettua poliittiset vangit Aini vietti lähes kaksi kuukauttaKogoninsairaalassa ja muutti sen jälkeenSamarkandiin. Vuonna 1918 Buharan emiiri teloitti kostoksi Ainin nuoremman veljen.      
Lokakuun vallankumouksen jälkeen Aini osallistui ensimmäisten neuvostokoulujen perustamiseen, toimi lehtimiehenä ja laati Buharan emiirin vastaisia propagandalehtisiä ja julistuksia.Buharan kansantasavallassahänet valittiin sen toimeenpanevan keskuskomitean jäseneksi. Myöhemmin hän työskenteli usean vuoden ajanTadžikistanin ASNT:nhallituksessa sekä Tadžikistanin kirjakustantamon Samarkandin osastossa. Vuonna 1929 hänet valittiinTadžikistanin SNT:ntoimeenpanevan keskuskomitean jäseneksi.      
Ainia pidetään Tadžikistanin ensimmäisenä huomattavana neuvostokirjailijana. Hänen vuosina 1918–1919 laatimansa vallankumousrunot sisältyvät tekijän ensimmäiseen runokokoelmaanAhtari inkilob(”Vallankumouksen kipinöitä”, 1923). Vuosina 1919–1921 Aini toimitti tadžikinkielistä aikakauslehteäŠu’lai inkilob(”Vallankumouksen liekki”). Kirjailijan ensimmäinen huomattavaproosateos, pienoisromaani ”Buharan pyövelit” (1922) kuvaa purevansatiirisestiBuharan vanhaafeodaalihallintoa.        
1920-luvun puolivälistä lähtien Aini kirjoitti etupäässä proosaa. Pienoisromaani ”Odina” (1924) kertoorealistisenyksinkertaisesti köyhän talonpojan kohtalosta. Vuonna 1930 julkaistun ensimmäisen tadžikin kielisenromaanin”Dohunda” aiheena ovatKeski-Aasianvallankumoustapahtumat. Vuonna 1935 ilmestyieeppinensuurromaani ”Orjat”. Nämä kolme teosta muodostavattrilogian, joka kuvaa tadžikkien historiaa yli sadan vuoden ajalta ainamaatalouden kollektivisointiinsaakka. Satiirisen pienoisromaanin ”Koronkiskurin kuolema” (1939, uusi laitos 1953) teemana on vallankumousta seurannut feodalistisen järjestelmän murentuminen.Toisen maailmansodanjälkeisistä teoksista merkittävin on keskeneräiseksi jäänyt ”Muistelmat”, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1949 ja neljäspostuumistivuonna 1954. Aini käänsi itse suurimman osan proosateoksistaan myösuzbekin kielelle.                
Kaunokirjallisen tuotantonsa ohella Aini oli huomattava lehtimies ja kirjallisuudentutkija. Suuri merkitys oli hänen 1920-luvullaOvozi todžik(”Tadžikin ääni”) jaRohbari doniš(”Tiedon opas”) -lehdissä julkaisemillaan artikkeleilla, joissa hän puolusti tadžikkien kansallista identiteettiä panturkkilaisia ja paniranilaisia vastaan. Aini laati useita 1800-luvun ja 1900-luvun alun tadžikki- ja ubzekkikirjailijoille omistettuja tutkimuksia. Hänet tunnetaan myös historioitsijana.    
Vuonna 1934 Sadriddin Aini valittiinNeuvostoliiton kirjailijaliitonhallituksen jäseneksi. Hän toimi useaan otteeseen Dušanben ja Samarkandin kaupunginneuvostojen, Tadžikistanin korkeimman neuvoston sekä vuosina 1950–1954Neuvostoliiton korkeimman neuvostonedustajana. Vuonna 1940 hän sai Tadžikistanin ansioituneen tiedemiehen arvonimen ja vuonna 1943 hänet valittiinUzbekistanin SNT:ntiedeakatemian kunniajäseneksi. Vuonna 1949Leningradin yliopistomyönsi hänellefilologiantohtorinoppiarvon ja korkein tutkintolautakuntaprofessorinarvonimen. Vuonna 1951 Aini valittiin vastaperustetun Tadžikistanin tiedeakatemian ensimmäiseksipresidentiksi. Vuonna 1950 hän sai muistelmiensa kahdesta ensimmäisestä osastaStalin-palkinnon. Kirjailija on palkittu kolmellaLeninin kunniamerkilläjaTyön punaisen lipun kunniamerkillä.                  


* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti