Kurdistan, ML

MITÄ TURKIN KURDISTANISSA OIKEIN TAPAHTUU?

 

Kurdeja on yhteensä noin 35–40 miljoonaa ihmistä. He muodostavat maailman suurimman etnisen ryhmän, jolla ei ole omaa valtiota. Useimmat kurdit asuvat Turkissa, mutta heitä elää myös Iranissa, Irakissa, Armeniassa ja Syyriassa. Maantieteellisesti heidän asuinalueensa on nimeltään Kurdistan, ja se sijaitsee Iranin, Irakin, Syyrian ja Turkin raja-alueilla. Turkissa kurdit muodostavat maan suurimman etnisen vähemmistön. Koska kurdit eivät ole Turkissa virallisesti tunnustettu vähemmistö, heille ei ole suotu valtion toimesta mitään erityisoikeuksia kuten koulutusta omalla äidinkielellään, itsehallintoa tai oikeutta oman kulttuurin julkiseen vaalimiseen. Sen sijaan he ovat joutuneet järjestelmällisen syrjivän ja sortavan erityiskohtelun kohteiksi. Turkin hallituksen ja Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n rauhanneuvottelut katkesivat kesällä 2015, kun maan presidentti Recep Tayyip Erdogan jäädytti ne. PKK on luopunut tavoitteestaan perustaa itsenäinen kurdien kansallisvaltio.

 

KURDIKANSANEDUSTAJA VIERAILI SUOMESSA

 

Kurdistanin Lapset ry:n järjestämässä seminaarissa 2.5.2016 Kirjasto 10:ssä Kansojen demokraattisen puolueen (Halkların Demokratik Partisi, HDP) kansanedustaja Feleknas Uca selvitti Turkin viimeaikaisia tapahtumia. HDP on luonteeltaan sekulaarinen, yleisvasemmistolainen kurdipuolue. Sillä on 59 kansanedustajaa Turkin parlamentissa. Se kannattaa osallistuvaa demokratiaa ja egalitarismia sekä puolustaa maan vähemmistöjen oikeuksia. Se on Euroopan sosialististen puolueiden (PES) kumppani ja Sosialistisen Internationaalin neuvoa-antava jäsen. Puolue on osallistunut PKK:n edustajana myös Turkin hallituksen kanssa käytyihin rauhanneuvotteluihin v. 2013–2015.

 

Amnesty International on raportoinut kesän 2015 jälkeen islamilaista konservatismia edustaman hallituspuolue AKP:n julistamista lukuisista ulkonaliikkumiskielloista, sen sotilas- ja poliisioperaatioista sekä käydyistä raskaista tulitaisteluista Itä- ja Kaakkois-Turkissa. Oppositiopuolue HDP:n mukaan sotilasoperaatioissa on kuollut satoja siviilejä. 

HDP:n kansanedustaja Feleknas Ucan mukaan Turkin Kurdistanissa vallitsevat nykyisin vaikeat ajat. Parlamentaarikkojen koskemattomuus on uhattuna. AKP:n kansanedustajat ovat käyneet käsiksi HDP:n edustajiin parlamentissa. Heidät halutaan poistaa sieltä. Turkin parlamentin puhemiehen mukaan maasta pitäisi kitkeä maallistuminen ja korvata se islamilaisuudella.

 

TURKKILAISTA SANANVAPAUTTA

 

Turkissa tuhottiin viime vaalien alla 400 HDP:n puoluetoimistoa. Yksi vaalityöntekijä poltettiin elävältä. Puolueen 30 jäsentä on vangittu. Kurdiaktivistisen kimppuun on käyty kaduilla. Maassa ei voi ilmaista vapaasti mielipiteitään eikä myöskään kritisoida hallitusta. Toimittajat ilman rajoja –järjestön lehdistönvapausindeksin mukaan Turkki sijoittuu 180 maan listalla sijalle 149. HDP on hallituksen hampaissa, koska se haluaa edistää etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen asemaa Turkissa. Se on valmis puolustamaan asiaansa eikä ole perääntymässä tavoitteissaan.

 

KURDIEN VASTAINEN SISÄLLISSOTA

 

Maan kurdeja kohdellaan armottomasti. Turkin Kurdistanissa on käynnissä suuri sotilasoperaatio, jossa käytetään tankkeja, ilmavoimia ja tehokkaita aseita. Ulkonaliikkumiskieltojen jälkeen maassa on tapettu yli 500 siviiliä ja tuhottu useita kaupunkeja. Ihmisiä on joukkomurhattu polttamalla heidät kellareihin. Kaikenikäisiä ihmisiä kuolee. Sadat ruumiit odottavat ruumishuoneilla arkuissaan hautaamistaan.

 

Tuhansia ihmisiä on joutunut lähtemään kotimaassaan sisäiseen maanpakoon. Heitä on jo 20 000. Heidän omaisuutensa on otettu valtion haltuun. Onko EU valmis ottamaan vastaan nämä sotapakolaiset? Kouluja ja terveyskeskuksia on tuhottu. Niiden tilalle on rakennettu sotilaille kasarmeja. ISIS:in vastaisissa taistelussa kuolleiden marttyyrien hautausmaa on häväisty. Turkki pommittaa kurdeja Pohjois-Irakissa, vaikka nämä taistelevat ISIS:iä vastaan. Nato ei puutu jäsenmaansa toimiin.

 

EUROOPAN UNIONI SULKEE KORVANSA JA SILMÄNSÄ

 

Turkki on muuttumassa poliisi- ja sotilasvaltioksi, jossa ihmisoikeudet toteutuvat heikosti. Kuinka EU voi palauttaa pakolaisia tällaiseen väkivaltaiseen valtioon, joka harjoittaa tuhoamispolitiikkaa omia kansalaisiaan – kurdeja – kohtaan? HDP-puolue haluaisi, että Turkilla ja EU:lla olisi hyvät välit, mutta EU näyttää vain sulkevan silmänsä ja korvansa tapahtuneilta vääryyksiltä. EU:sta on myyty Turkin valtiolle aseita, joita käytetään kurdeja vastaan. Suomi voisi lähettää alueelle tutkijoita tarkastamaan, käytetäänkö näitä aseita siviilejä vastaan. Suomen olisi osoitettava oma linjansa tässä asiassa. Sen pitäisi kieltäytyä myymästä aseita Turkille, koska tämä on sotaa käyvä maa. Silmien ja korvien sulkeminen ihmisten tappamiselta on valtuutuksen antamista Turkin valtiolle. Turkki pelaa pakolaiskysymyksellä EU:n kanssa ja aiheuttaa itse omalla toiminnallaan sotapakolaisuutta, joka suuntautuu pian myös Euroopan unionin jäsenmaihin.

 

RAUHANOMAINEN RATKAISU ON AINOA RATKAISU

 

HDP:n mielestä rauhanomainen ratkaisu Turkin hallituksen kurdien vastaisessa sisällissodassa on ainoa mahdollinen ratkaisu. Kuinka kauan tähän vielä menee? Haluaako Turkin hallitus maan ajautuvan Syyrian kaltaiseen sotatilaan vai sen olevan demokraattinen valtio? HDP haluaa, että kaikille väestöryhmille Turkin sisällä taataan ihmis- ja perusoikeudet ja että yhteiskunnassa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti.

 

Lomamatkailu Turkkiin on eettisesti kestämätön valinta, koska Turkki on sotaakäyvä valtio, sen ahdasmielinen valtiovalta sortaa maansa kurdeja ja veljeilee ääri-islamilaisen ISIS:in kanssa. Suomen ulkoministeri Timo Soinillaolisi tarjolla oiva tilaisuus edistää diplomatian keinoin kurdien ihmisoikeuksien toteutumista Turkissa.

Matti Laitinen

3.5.2016