Leonid Utesov - Accidental Waltz

Toista video Sanat - Eugene Dolmatovsky Music - Mark Fradkin yö on lyhyt, Sleep pilvet, kuulin tutun musiikin valssi kaupungin hiljaisuus. Aamu vaatii jälleen kampanjan. No, tapasin ... 00:03:10 Lisätty 7.4.2012 92 319 näkymää

Neuvostoliiton historiasta - osa 49 (rintamasarja alkaa)

Neuvostoliiton historiasta - osa 49

LYHYT SAATE

Voiton päivän -juhlan lähestyessä tutustumme vuoden 1943 rintamatapahtumiin. Olen muokannut ja rytmittänyt Heikki Männikön esityksen ytimekkäiksi kappaleiksi. Koko teksti ilmestyy printtimuodossa rajoitetun määrän painoksena toukokuun alussa.

Liitän mukaan yhtä moneen pätkään jakamani Neuvostoliiton korkeimman ylipäällikön päiväkäskyn n:ro 95, jonka alku oli tämän sarjan 46. osassa.

Aluksi kuitenkin kappale 'Neuvostoliitto - aakkosellinen tietokirja' -teoksesta (Otava 1967).

Tauno Auer 10.3.2016

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Sarjan toimittaja Tauno Auer on kansainvälisen Tiibet-komitean jäsen.

http://www.c100tibet.org/Committee_Members.html

Vuosina 1988-1997 hän perehtyi venäläiseen, brittiläiseen ja amerikkalaiseen Neuvostoliitto-tutkimukseen.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

AEROFLOT, Neuvostoliiton siviililentojärjestö, joka käsittää kaikki siviili-ilmailun ja -ilmapurjehduksen haaraosastot. Perustettu 1923. Kotimaisten lentoreittien pituus on yli 435 000 kilometriä (1965). Neuvostoliiton koneet lentävät yli 30 maan pääkaupunkeihin. Ilmaliikenteen matkustajakilometrimäärä oli vuonna 1965 38,1 miljoonaa.

Nimi Aeroflot (suomeksi: Ilmalaivasto) otettiin käyttöön 25.2.1932.

Aeroflotilla on nopeita, monipaikkaisia, mukavia lentokoneita: TU-104, IL-18, AN-10, TU-114, TU-124, AN-24, IL-62 jne.

Neuvostoliiton yleisliittolainen ilmailuministeriö muodostettiin vuonna 1964 Aeroflotin ylihallituksesta.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Nykyään Aeroflot-yhtiöstä omistavat Venäjän valtio 51,17 sadasosaa, juridiset yhteisöt 42,03 % ja yksityishenkilöt 6,8 %. Neuvostoliiton ajoista muistuttaa edelleen yhtiön logossa olevat sirppi ja vasara. Yhtiö käyttää pääasiassa erilaisia Airbus-yhtiön malleja sekä Sukhoi Super Jets-100 -nimistä konetta.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

KORKEIMMAN YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

N:o 95, helmikuun 23 pnä 1943 Moskova

"Kahden vuosikymmenen ajan Punainen Armeija suojeli neuvostokansan rauhallista luovaa työtä. Maamme kansat eivät ole koskaan unohtaneet vierasmaalaisten anastajien hyökkäyksiä maamme kimppuun, ja ne ovat huolehtineet uupumatta Punaisen Armeijan mahdin lujittamisesta, varustaneet sitä ensiluokkaisilla taisteluvälineillä ja kasvattaneet rakkaudella neuvostosoturien kaadereita."

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Ajan tunnelmaa löytyy Leonid Utesovin laulusta Sautsajnij vals

https://www.youtube.com/watch?v=xA9ADYMnBkw

Leonid Utesov - Accidental Waltz

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Vuosi 1943 muodosti käännekohdan sodassa

Stalingradin vastahyökkäys sekä legendaarisen liikkuvan sodankäynnin tuntijan Erich von Mansteinin johtaman ryhmän tappio vuodenvaihteessa 1942-43 muuttivat perusteellisesti tilanteen. Puna-armeija saattoi ryhtyä operaatioihin laajoilla rintamalohkoilla. Tammikuun alussa 1943 Eteläinen rintama (ent. Stalingradin rintama) laajensi hyökkäystä Salskin arolle Zimovnikin linjalle.

Lounaisrintama kehitti hyökkäystä Vorošilovgradin (nyk. Lugansk) suuntaan. ”Operaatio Donilla” pyrittiin vihollisen Kaukasian ryhmittymän eristämiseen ja tuhoamiseen.

Stalingradin voiton jälkeisissä sotatapahtumissa keskeisiä olivat Ylä-Donilla Brjanskin- ja Voronežin rintamien operaatiot. Alkutalvella 1943 käynnistettiin seuraavat toimenpiteet:

1) Rostovin vapauttaminen

2) Stavropolin-Naltsikin operaatio saksalaisten Kaukasian ryhmittymää vastaan

3) Stalingradin motin tuhoaminen

4) Krasnodarin-Novorossiiskin operaatio Mustan meren seudulla Kubanin alueella

5) Ostrogotskin-Rossosin vihollisryhmän tuhoaminen Voronežin alueella

6) Voronežin-Kastornojen operaatio vihollisen tuhoamiseksi Kurskin- Orelin suunnalla

7) Harkovan ja Kurskin vapauttaminen

8) Maayhteyden avaaminen saarrettuun Leningradiin

9) Vihollisjoukkojen sillanpäiden purku Demjanskin ja Vjazman luona

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Saarron purku oli valtava operaatio

Ennakkotiedoista poiketen motissa oli 90 000 asemesta 300 000 hyvin varustettua sotilasta ja saarron purkuun osallistuvia voimia siirrettiin torjumaan Mansteinin joukkojen vastahyökkäystä. Motin tuhoaminen oli hoidettava nopeasti, koska näitä joukkoja tarvittiin muualla.

Joulukuussa ne kaikki siirrettiin Donin rintaman päällikön Konstantin Rokossovskin komentoon. Donin rintamalle luvattiin vahvennuksia ja 19. joulukuuta Puna-armeijan tykistökomentaja N.N. Voronov komennettiin auttamaan tykistön ja ampumahuollon järjestämisessä.

Vuodenvaihteessa saarroksissa oli 22 divisioonaa eli yhteensä 250 000 sotilasta. Tämä oli valtava voima. Wehrmacht käytti menestyksellisesti neuvostojoukkojen kaupungin puolustamiseksi rakentamia linnoituslaitteita. Reservinsä vihollinen oli sijoittanut siten, että ne muodostivat saartorenkaan sisällä toisen renkaan.

Päämajalle esitettiin 27.12.1942 suunnitelma: vihollisryhmitys jaetaan ensin kahtia yhdellä lännestä itään suuntautuvalla iskulla ja sen jälkeen tuhotaan kumpikin puolisko erikseen. Pääisku annettiin kolmen armeijan tehtäväksi.

Keskellä hyökkäsi tykistöllä, raketti- kranaatinheitin- ja panssariyksiköillä vahvennettu 65. Armeija. Oikealla puolella hyökkäsi 21. Armeija ja vasemmalla puolella 24. Armeija. Päämajan reservistä saatiin vahvennukseksi 20 000 sotilasta ja huolto- yms. portaita supistamalla vielä 10 000 miestä.

Ennen hyökkäystä saarretuille joukoille esitettiin antautumiskehotus. Sotamarsalkka Friedrich Paulusta pyydettiin radioteitse ottamaan vastaan Puna-armeijan aseettomat neuvottelijat, mutta 8. tammikuuta lähetetyt neuvottelijat otettiin vastaan tulituksella. Päämajan kehotuksesta lähetettiin uudet neuvottelijat saartoalueen eteläpuolelta. Heidät otettiin vastaan, mutta antautumiskehotus torjuttiin.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Raskaat taistelut käytiin ankarissa talviolosuhteissa

Hyökkäys alkoi 10. tammikuuta kello 08:05 lähes tunnin kestävällä tykistö- ja kranaattivalmistelulla. Ensimmäisenä päivänä joukot etenivät 12 km leveällä rintamalla viisi kilometriä. Hyökkäys jatkui yötä päivää.

12.1.1943 tuhottiin Marinovkan mutkaa puolustaneet vihollisyksiköt. Hyökkäyskiila saavutti Rossoska-joen ja painopiste siirrettiin 21. Armeijan kaistalle. Keskimmäinen puolustuskehä murrettiin 15.1.1943.

Sisäinen puolustuskehä oli vahvasti linnoitettu. Jokaisen bunkkerin ja taisteluhaudan valtaaminen vaati uhrauksia. Jalkaväen vähyys pakotti murtamaan vihollisen asemat tykistöllä jalkaväen¬ miehittäessä murretut asemat.

Konstantin Rokossovski kertoo: ”Pakkanen kiristyi 22 asteeseen ja lumipyryt voimistuivat. Joukkojen oli hyökättävä avomaastossa. Taisteluryhmityksen harvahkoja sotilasketjuja seurasivat lumikentällä portaittain suorasuuntaustykit. Valtavalla aukeamalla näkyi kymmenkunta panssarivaunua, joita seurasivat pienet jalkaväkiryhmät vuoroin painautuen maahan ja nousten ylös.”

Rokossovski jatkaa: ”Tykistötuli saattoi tätä ryhmitystä. Raketinheittimet ampuivat yhteislaukauksia ja rynnäkkölentokoneet iskivät vastarintapesäkkeitä vastaan tukeakseen jalkaväkeä”.

Näin 65., 21. ja 24. Armeijat etenivät päähyökkäyssuunnassa muiden armeijoiden sitoessa vihollista.  Sitten 26.1. lännestä hyökkäävät päävoimat kohtasivat niitä vastaan edenneen Vasili Tšuikovin 62. Armeijan kärkijoukot ”Punainen Lokakuu”-yhdyskunnassa, ”Mamajev Kurgan”- kukkulan vierellä.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Volgan suurtaistelu päättyi saksalaisten tappioon

Nyt rintaman joukot ryhmitettiin uudelleen. 62., 65. ja 66. Armeijoiden piti tuhota vihollisen pohjoinen ryhmittymä ja 21., 57. ja 64. Armeijoiden vihollisen eteläinen ryhmittymä.

24. Armeija siirrettiin päämajan reserviksi. Vihollisryhmien vahvuus oli tässä vaiheessa n. 115 000 sotilasta. Taisteluissa 10.1. - 25. 1.1943 vihollinen menetti yli 100 000 sotilasta. Välittömästi tämän jälkeen alkoivat sotatoimet eteläistä ryhmittymää vastaan, joka antautui 31.1.1943.

Otettujen vankien joukossa oli myös saksalaisten 6. Armeijan komentaja Friedrich Paulus. Hän kieltäytyi esittämästä pohjoiselle ryhmälle antautumiskehotusta perustelunaan, että sotavankina hän ei voi tällaista käskyä antaa.

Tämän jälkeen valmisteltiin isku pohjoista ryhmää vastaan. Operaatioon koottiin useita tykistö- ja raketinheitinyksiköitä. Vihollisen puolustuslinjat peittyivät iskun voimasta räjähdyspilvien peittoon ja he alkoivat antautua. Paikoin taistelu vielä jatkui ja lopullisesti vihollinen antautui 2.2.1943.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Ankara lopputilitys

Marsalkka Grigori Žukov vertaa Stalingradin taistelua ankaruudessaan vain Moskovan taisteluun. Stalingradin taistelussa tuhottiin 19.11.1942 - 2.2.1943 välisenä aikana viholliselta 32 divisioonaa sekä kolme prikaatia. Lisäksi 16 divisioonaa menetti yli puolet miehistöstään.

Saksalaiset liittolaisineen menettivät 800 000 sotilasta, 2 000 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä, yli 10 000 tykkiä ja kranaatinheitintä, 3 000 taistelu- ja kuljetuskonetta sekä yli 70 000 autoa.

Moskovan taisteluiden tuloksena neuvostojoukot saivat väliaikaisesti strategisen aloitteen. Stalingradin jälkeen Puna-armeija sai aloitteen lopullisesti, vaikkakin se jouduttiin tulevissa taisteluissa vielä varmistamaan.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Saarrettuun Leningradiin taisteltiin maayhteys

Yleistilanteen parannuttua kaikilla rintamilla päämaja antoi Žukovin ja Vorošilovin tehtäväksi suunnitella Volhovan rintaman (K.A. Meretskov) ja Leningradin rintaman (L.A. Govorov) sotatoimi saarron osittaiseksi purkamiseksi, Pähkinälinnan ja Sinjavinon vihollisryhmän tuhoamiseksi.

Pähkinälinnan alueella oli asemissa saksalaisten 18. Armeija. Rintamien hyökkäys (”Operaatio kipinä”) valmisteltiin huolella, koska niiden tuli hyökätä suomaastossa ja ylittää jyrkkäreunainen Neva.

Hyökkäys alkoi 12.1.1943 saksalaisten puolustukseen kohdistetulla voimakkaalla maa- ja ilmavoimien iskulla. Raskaat taistelut kestivät runsaan viikon ja 18.1.1943 saavuttivat omilta suunniltaan hyökkäävät rintamat toisensa ja avasivat Laatokan rantaan noin 12 kilometriä leveän maakäytävän. Tämä helpotti saarretun kaupungin huoltoa.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Vjazman ja Demjanskin ulkonemat purettiin

Neuvostojoukot kykenivät alkutalvesta -42 motittamaan Demjanskissa lähellä Novgodoria 100 000 vihollissotilasta, mutta saarron purkamiseen ei riittänyt voimia, vaan vihollinen sai avattua sinne käytävän.

Samoin Vjazman ulkonemaa Smolenskin ja Rževin välisellä alueella ei silloin kyetty yrityksistä huolimatta oikaisemaan.

Helmikuussa Luoteisrintama löi vihollisen Demjanskin alueella ja rintamalinja oikaistiin kulkemaan Lovat-jokea pitkin. Samoin Länsirintaman toimesta maaliskuun alkupuolella hävitettiin Vjazman ulkonema ja rintamalinja oikaistiin kulkemaan Smolenskin luoteispuolella linjalla Duhovštšina-Spas-Demensk.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Heikki Männikön käyttämä lähdeaineisto:

Marsalkka Žukovin muistelmat

Marsalkka A.Vasilevski: Elämänityö

Marsalkka K. Rokossovski: Sotilaan velvollisuus

APN: Toisen maailmansodan aattona

Albert Axel: Stalin sodanjohtajana

Grigori Deborin: 30 vuotta suuresta voitosta

Boris Solovyov: taistelu Kurskin, APN 1973

Sovjetskaja Rossija (72/13) liitteen ”isänmaalliset kirjoitukset” (13/13)

Andrei Raisfeldin artikkeli ”Zitadellen romahdus”

Helge Seppälä: Taistelu Leningradista ja Suomi

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *