Neuvostoliiton historiasta - osa 53

Hei,

sarjassa on lyhyt katkos, koska luennoin lauantaina 2.4. Lapinlahdella Venäjän historiasta ja olen säästänyt kaikki paukut sinne. Jatkan sarjaa ensi viikolla.

Terv. Tauno

VUODEN 1943 RINTAMATAPAHTUMAT

Valmistautuminen tulevaan suurtaisteluun alkoi

 

Helmi-maaliskuun taistelujen seurauksena muodostui rintamaan mutka. Pohjoisessa saksalaiset miehittivät Orelin ja sen ympäristön aluetta, joka muodosti ulkoneman neuvostojoukkojen sisään. Tästä etelään neuvostojoukot pitivät hallussaan Kurskin ja sen ympäristön aluetta, joka puolestaan muodosti ulkoneman saksalaisten hallitsemalle alueelle.

Tästä etelään saksalaiset miehittivät Harkovan - Belgorodin aluetta. Muodostuneen Kurskin ulkoneman sisään oli sijoitettu neuvostojoukkojen kymmenen yleisarmeijaa, kaksi panssariarmeijaa sekä keskusrintaman ja Voronežin rintaman kaksi ilma-armeijaa. Saksalaisten vastahyökkäys oli pysäytetty, mutta edelleen Wehrmachtin sodanjohto pyrki palauttamaan sotilaallisen tilanteen itselleen edulliseksi.

Talvihyökkäyksen 1943 kuluessa Saksa menetti sata divisioonaa, joka on yhteensä 40 % yhtymiensä kokonaismäärästä. Maalis-huhtikuussa itärintamalla oli 70 % Wehrmachtin joukoista (204 divisioonaa 298:sta). Tämä merkitsi, että saksalaisten käytettävissä olevat voimat eivät riittäneet kunnolla suurhyökkäykseen edes yhdellä strategisella suunnalla. Siksi heillä oli vaikeuksia valmistella tuleva Kurskin operaatio.

”Zitadellen” tavoitteet

 

Neuvostoliiton sodanjohdon tiedustelu kykeni hankkimaan kohtuullisen hyvät tiedot saksalaisten suunnitelmista. Tavoitteena oli toistaa kesällä operaatio, jonka neuvostojoukot maaliskuussa pysäyttivät. Hitler allekirjoitti 15.4.1943 käskyn, joka sai peitenimen ”Zitadelle”. Sen mukaan Mansteinin eteläisen armeijaryhmän tuli muodostaa voimakas panssariryhmä Kurskin mutkan eteläiseen juureen Belgorodin pohjoispuolelle.

Vastaavasti Klugen johtaman keskustan armeijaryhmän tuli keskittää iskuryhmä Kurskin mutkan pohjoiseen juureen Orelin eteläpuolelle Maloarhangeslkojen kohdalle.

Näiden voimaryhmien tuli iskeä yhtyvin kiiloin Kurskin itäpuoliselle alueelle, saartaa ja tuhota Kurskin mutkan alueella olevat puna-armeijan yhtymät.

Valmistautuminen ratkaisevaan taisteluun alkoi

 

Neuvostojoukkojen talvihyökkäys päättyi maaliskuun lopussa. Rintamilla vallitsi huhtikuusta kesäkuuhun strateginen tauko. Saksalaisilla oli vaikeuksia täydentää ryhmittymiään, vaikka toista rintamaa Länsi-Eurooppaan ei oltu avattu ja vuoden 1943 alussa aloitettiin yleinen liikekannallepano. Myös neuvostojoukot aloittivat valmistautumisen tuleviin kesätaisteluihin ja Kurskin suurtaisteluun välittömästi talvitaistelujen päätyttyä.