S.exit – Suomi ulos EU:sta

28 Mar 2016

• 
• 
• 
• 
• 
• 

Helsingin sanomien teettämän tuoreen kyselyn mukaan 30 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen eroavan Euroopan unionista. EU-jäsenyyden kannattajia kyselyssä on 56 prosenttia. Kansanäänestyksen järjestämistä EU-jäsenyydestä kannatti 43 ja vastusti 50 prosenttia vastaajista.

EU-eron kannatus on olosuhteet huomioiden korkealla. On huomattava, että asiasta ei ole käyty Suomessa käytännössä ollenkaan julkista keskustelua. Monet merkittävät vaikuttajat levittävät jatkuvasti puolitotuuksia ja suoranaisia valheita. Puolitotuus on mm. se, että EU-jäsenyys mahdollistaa vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin EU-alueella. Nämä vapaudet toteutuvat kuitenkin myös ilman EU-jäsenyyttä mm. Norjan, Islannin ja Sveitsin tapaan. Edelleen levitetään myös valhetta, että EU:sta ei voi erota.

V. 2015 eduskuntavaaleissa suurin Suomen EU-eroa vaatinut puolue oli Itsenäisyyspuolue (IPU). Se sai puoli prosenttia äänistä ja jäi vielä eduskunnan ulkopuolelle.

Vastaus riippuu kysymyksestä. Jos kysymys asetetaan siten, että ”Kannatatko Suomen valtiollisen itsenäisyyden palauttamista EU:sta eroamalle?", kyllä-äänten osuus on varmasti yli 30 prosenttia. Jos ja kun voidaan tuoda EU-jäsenyyden vaihtoehdot kansalaisten tietoon, enemmistö suomalaisista tulee kannattamaan EU-eroa. Tämän nykyinen valtarakenne hyvin tiedostaa. Siksi se nostaa ”vaihtoehdoksi” itselleen mieluisia vastustajia – kuten suomalaisia jymäyttäneet perussuomalaiset.

Suomalaisia peloteltiin ennen EU-jäsenyyttä yksin jäämisellä ja maan muuttumisella Albanian kaltaiseksi. EU-jäsenyys ei kuitenkaan ole tuonut mitään sellaista hyvää, mitä emme olisi saaneet unionin ulkopuolella. Maksamme yhä enemmän – EU:lle menevät tullitulot huomioiden yli tuhat miljoonaa euroa tänäkin vuonna - siitä, että EU tuhoaa yhteiskuntaamme.

EU:n ensimmäisessä perustuslakiluonnoksessa v. 1994 EU:sta eroava jäsenmaa otettiin suosituimmuusasemaan suhteessa unioniin. Hyväksytyissä EU-sopimuksissa tällaista lausumaa ei ole. Se olisi ilmeisesti ollut liian suuri houkutin. Pelotteluun EU-eron seurauksilla kannattaa kuitenkin suhtautua kuten muuhunkin EU-propagandaan eli suurella varauksella.

Sitovat kansanäänestykset ovat oikeaa demokratiaa. Jotta kansalaisten tahto muovautuisi poliittisiksi päätöksiksi, täytyy kansanäänestystä edeltää mahdollisimman reilu kampanja ja avoin julkinen keskustelu.

Suomessa on vielä matkaa oikeaan demokratiaan. Nykyinen lainsäädäntö ei edes mahdollista sitovia kunnallisia tai valtakunnallisia kansanäänestyksiä. Kaiken huipuksi maasta puuttuu perustuslakituomioistuin ja eduskunta itse päättää ovatko sen toimet perustuslain mukaisia.

Lainmuutokset on tehtävä eduskunnassa, mutta eduskunnan muuttaminen on kansalaisten käsissä. Kansalaisten hyvin ymmärrettävä passivoituminen tukee entisen menon jatkumista. Muutokset tulevat vain tekemällä. Lähin mahdollinen muutoksen tekijä löytyy peiliin katsomalla.

Blogiteksti:

Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja 2004-2015