Neuvostoliiton historiasta - osa 47 (aakkoset)

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

ADYGIT, karatšaiden ja tšerkessien sukuinen, kaukasialaista kieltä puhuva kansa. Noin 80 000 henkeä (1959). Asuvat Adygeiskajassa, missä ei enää ole erillisiä heimoja (šapsugit, bžedugit, temirgot, abadzehit) kuten joitakin vuosikymmeniä sitten. Vallankumouksen jälkeen kehitettiin adygien kirjakieli. Lukutaidottomia ei enää ole. Vuonna 1926 vain 6,4 % naisista ja 25,4 % miehistä oli lukutaitoisia. Kansallinen sivistyneistö on syntymässä.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

ADYGEISKAJA [paino: -ge'-], Adygien autonominen alue. Hallintoalue, joka Krasnodarin piirikunta mukaan lukien kuuluu Venäjän SFNT:aan (= sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta). Alue muodostettiin heinäkuun 27 päivänä 1922. Pinta-ala on 4 500 neliökilometriä ja asukasluku 360 000 (vuonna 1966) [vuonna 2010: 439 996].

Pääkaupunki on Maikop. Asukkaat ovat adygeja ja venäläisiä. Alueen pohjoisosa on kaltevaa tasankoa, jota rajoittaa etelässä Ison Kaukasuksen etumaasto. Kuban-joen lisäjokia ovat mm. Laba, Belaja ja Psekups.

Noin kaksi kolmannesta on mustanmullan aluetta. Adygeiskajassa on maaöljyä, luonnonkaasua, rakennusaineeksi kelpaavia mineraaleja ja kivennäisvesilähteitä. Maasta 15,5 % on metsän peitossa: pyökkejä, tammia, vaahteroita, saarnia.

Neuvostohallituksen aikana on Adygeiskajaa teollistettu. Puunjalostusteollisuus on johtavassa asemassa. Elintarviketeollisuutta on kehitetty. Tuotannossa on vihannes- ja hedelmäsäilykkeitä, voita ja kasvisöljyjä sekä viininvalmistusta.

Koneteollisuus valmistaa työstö- ym. koneita sekä sähkötarvikkeita. Belaja-jokeen on rakennettu Maikopin vesivoimalaitos. Adygeiskajasta on 72 % viljelykelpoista maata. Laajoilla kolhoositiloilla kasvaa leipäviljaa, maissia, vihanneksia ja meloneja.

Kuban-joki on purjehduskelpoinen.

Toim huom. Vuoden 1991 muutosten jälkeen alueen poliittinen valta jäi kommunistiajan edustajille.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

GULIA, Dmitri Iosifovitš (1874-1960) oli abhazirunoilija ja -prosaisti. Hän sai vuonna 1937 Abhazian kansanrunoilijan kunnianimen. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäsen vuodesta 1955. Oli Neuvostoliiton korkeimman neuvoston jäsen.

Gulian lyriikkaa luonnehtii sosialistisen rakennustyön paatos, neuvostopatriotismi ja tunne neuvostokansojen jakamattomasta yhtenäisyydestä.

Gulia kirjoitti ensimmäisen abhazialaisen novellin "Vieraan taivaan alla" (1919). Kuuluisa on Gulian romaani "Kamatšitš", joka totuudenmukaisesti kertoo abhazien sorronalaisuudesta tsaarin vallan aikana ja abhazinaisten oikeudettomasta asemasta.

Gulia on myös tutkinut abhazien historiaa, kansanrunoutta, kieltä ja etnografiaa. Esimerkiksi "Abhazien historia" I osa (1925). Gulia kuului ensimmäisen abhaziteatterin perustajiin ja toimi ensimmäisen abhazinkielisen sanomalehden toimittajana.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *