Vientituotteiden valmistus Pohjois-Koreassa. Lähetystöneuvos Markku Heiskanen HeSa:lle.

2010-03-15 07:59:13

Alla oleva hiukan tiivistetty Markku Heiskasen kirjoitus ei "ylittänyt uutiskynnystä". Taustalla on Helsingin Sanomien taannoin uutisena julkaisema vääristelevä teksti pohjoiskorealaisten vientituoteiden valmistamisesta.  

  Toimittaja Anna-Liina Kauhanen 

Helsingin Sanomat 

  - Olen käynyt Pohjois-Koreassa kolmasti kolmen viimeisen vuoden aikana maan ulkomaankauppaministeriön alaisen KOMTin (Korea Committee for Promotion of International Trade) kutsumana Koillis-Aasian kauppayhdistyksen/Finland - Northeast Asia Trade Association (www.finland-northeastasia.com) puheenjohtajan ominaisuudessa. Matkoillani minulla on ollut tilaisuus lukuisiin viranomaistapaamisiin, yrityskäynteihin ja matkoihin eri puolille Pohjois-Koreaa. 

  Konsulttiyritykseni NEA-FIN Consulting Co. on Pjongjangissa toimivan eurooppalaisten yritysten European Business Association'in (EBA) (http://eba.nosotek.com/) jäsen, ja olen kahdesti osallistunut EBAn yhteiseurooppalaiseen näyttelyosastoon Pjongjangin kansainvälisille kauppamessuilla, jotka järjestetään kahdesti vuodessa. 

  Yksi yhteistyökumppaneistani on Pekingissä brittijohtajan johdolla toimiva, Pohjois-Koreaan erikoistunut Korea Business Consultants (http://www.kbc-global.com). 

  Hollannissa toimiva GPI  Consultancy järjestää säännöllisiä liikemiesvierailuja Pohjois-Koreaan. 

Liitän oheen Tilastokeskuksen Tieto&trendit -julkaisussa 4-5/2007  ilmestyneen artikkelini "Rautatiet vauhdittavat Pohjois-Korean avautumista", jossa käsitellään Pohjois-Korean kokonaistaloudellista tilannetta. 

Tämän aineiston, ja paikan päällä käyneiden neutraalisti Pohjois-Koreaan suhtautuvien ulkomaalaisten, joita on turistit mukaan lukien Euroopastakin tuhansia, perusteella Pohjois-Korean jatkuva kliseemäinen luonnehdinta "maailman suljetuimpana, ydinaseilla uhittelevana ja umpieristettynä maana" on lievästi sanottuna yksipuolinen. 

Myös yhdysvaltalaisia vierailee Pohjois-Koreassa. Leijonakuningas ja Pocahontas -animaatiot tehtiin Pohjois-Koreassa. Siellä osataan tehdä muutakin kuin farkkuja. 

Jutussanne tuodaan esille järkytys, jonka ruotsalaisliikemiehet kokivat käydessään Kiinassa katsomassa länsimaisten tuotteiden valmistusta, ja miten Pohjois-Koreassa surruuteltiin kaikessa rauhassa fleece-puseroita. Vertaus on omien Pohjois-Korea -yrityskäyntieni pohjalta varmaan oikeaan osuva. 

Samoista ihmisoikeustyyppisistä loukkauksista, jotka Pohjois-Korean osalta tuomitaan kovasanaisesti, vaietaan hienotunteisesti Kiinan osalta. 

Pohjois-Koreasta annettavaan kliseemäiseen kuvaan liittyy mielikuvat nälkäkuoleman partaalla hoipertelevista pohjoiskorelaisista. Olen asunut Pjongjangissa (2 miljoonaa asukasta) kaikkiaan kolme viikkoa, ja  matkustanut yksityisautolla, bussilla ja junalla Pjongjangissa ja Pjongjangista Etelä-Korean rajalle, länteen Nanpon satamaan ja pohjoiseen Kiinan rajalle. En ole nähnyt yhtään nälkiintynyttä ihmistä. New Delhin keskustassa näin heitä tuhansittain. Tietty maa on köyhä ja olot vaatimattomia, eikä ulkomaalaisille näytetä kurjimpia paikkoja, mutta ei näytetä Kiinassakaan, eikä myöskään Suomessa. 

Asuttuani Aasiassa, Japanissa, kaikkiaan kuusi vuotta suurelta pääosin diplomaattina, mutta myös tutkijana, ja matkusteltuani laajalti eri osissa Aasiaa, Pohjois-Korea mm. korkeatasoisine, vuosituhantiselle perinteelle perustuvine kulttuureineen ei missään tapauksessa sijoitu mihinkään pohjasakkaan maan eriskummallisesta poliittisesta järjestelmästä ja kansainvälispoliittisesta poukkoilusta huolimatta. 

Ystävällisin terveisin, 

Markku Heiskanen 

Varapuheenjohtaja, Koillis-Aasian kauppayhdistys/Finland - Northeast Asia Trade Association 

Senior Expert Associate, NIAS-Nordic Institute of Asian Studies, Copenhagen 

(http://nias.ku.dk), Senior Policy Associate, The Asia Institute, Deajeon, South Korea 

(http://www.solbridge.ac.kr/asiainstitute/index.html) 

lähetystöneuvos (eläkk.) 

Korean kysymyksen ratkaisuun uutta virettä uudella vuosikymmenellä. 

(Julkaistu Korean Ystävät-lehdessä 1/2010). 

Korean sodan alkamisesta tulee ensi kesäkuussa kuluneeksi 60 vuotta, Korean kansa on edelleen kahtiajakautunut, ja Korean valtioiden välillä ei ole vieläkään tehty lopullista rauhansopimusta. Rauha perustuu edelleen heinäkuussa 1953 allekirjoitettuun aseleposopimukseen. 

Eräät viimeaikaiset tapahtumat antavat kuitenkin aihetta varovaiseen optimismiin, että tilanne saataisiin vihdoin lopullisesti normalisoiduksi, ja päästäisiin konkreettisiin toimiin Koreoiden jälleenyhdistämiseksi kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. 

Etelä-Korean uusi hallitus pysäytti kahden edeltäjänsä harjoittaman, yhteistyöhön painottuneen politiikan KDKT:n kanssa, mikä sopi yhteen Yhdysvaltain George W. Bushin harjoittaman ”pahan akselin” –politiikan kanssa. 

Yhdysvaltain politiikassa alkoi kuitenkin näkyä lientymisen merkkejä suhteiden kehittämisessä KDKT:hen Bushin virkakauden lopulla, ja Barack Obaman presidenttikausi asettaa uusia toiveita myönteisestä kehityksestä jatkossa. Vaikka Obaman hallinnon alku näytti jossain määrin jatkavan edeltäjänsä linjoja suhteissa KDKT:hen, viime vuoden lopulla tapahtui selvää yhteistyöhakuisuutta, joka näyttää ainakin jossain määrin vaikuttavan myös Etelä-Korean KDKT-politiikan kasvavaan yhteistyöhakuisuuteen. 

Korean kysymystä KDKT:n ydinohjelman aiheuttamat ongelmat mukaan lukien ei voida ratkaista vain Koreoiden kahdenvälisissä suhteissa. Yhdysvaltain rooli on ensisijaisen tärkeä, mutta suhteet kaikkiin naapurimaihin ovat samoin keskeisessä roolissa. 

Japanissa tapahtunut liberaalidemokraattisen puolueen (LDP) tosiasiallisesti koko sodanjälkeisen ajan kestänyt valtakausi päättyi puolueen vaaleissa kärsimään murskatappioon. Toiveita voidaan asettaa uuteen Yukio Hatoyaman hallitukseen myös Japanin KDKT:n politiikan muuttumisesta yhteistyöhakuisempaan suuntaan, niin kahdenvälisesti kuin KDKT:n ydinohjelmaa, ja laajemmin Koillis-Aasian turvallisuus- ja yhteistyötä käsittelevissä ns. kuusikantaneuvotteluissa. 

Kiinan pääministeri Wen Jiabao’n valtiovierailu KDKT:hen viime lokakuun alussa maan johtajan Kim Jong-il’in isännyydessä oli merkittävä niin maiden kahdenvälisten suhteiden kuin lukkiutuneen KDKT:n ydinaseongelmaan keskittyneen monenkeskisen neuvotteluprosessin uudelleenkäynnistämisen kannalta. 

Vierailun aikana allekirjoitettiin tukku taloudellista ja kaupallista yhteistyötä koskevia sopimuksia. Taloussuhteet Kiinaan ovat KDKT:lle elintärkeät. Maiden välisen kaupan arvo vuonna 2008 oli 2,8 miljardia dollaria. 

Kiinalle vierailun keskeinen poliittinen tavoite oli saada KDKT uudelleen mukaan maan ydinohjelmaan keskittyviin, Kiinan johdolla käytäviin kuuden vallan neuvotteluihin, joista se sanoutui irti viime keväänä, ilmoittaen ettei se enää koskaan palaa neuvotteluihin. Samalla se sanoutui irti Korean sodan sotatoimet päättäneestä aseleposopimuksesta vuodelta 1953. 

Kim Jong-il lievensikin vierailun aikana KDKT:n aiempaa asennetta ilmoittamalla olevansa valmis palaamaan monenkeskisiin neuvotteluihin, mikäli niitä edeltäisivät kahdenkeskiset neuvottelut Yhdysvaltain kanssa. 

Yhdysvallat vastasi Kim Jong-il’in uuteen siirtoon ilmoittamalla, että sen tavoitteena on edelleen KDKT:n ydinohjelman täydellinen ja todennettu alasajo, mutta se ilmoitti olevansa avoin myös kahdenvälisille keskusteluille, kunhan ne tapahtuvat ns. kuusikantaneuvottelujen kehikossa, eivät siis välttämättä suoranaisesti niiden osana. Näissä päästiinkin alkuun joulukuussa Pjongjangissa. 

Muutosta voidaan pitää merkittävänä. Parhaassa tapauksessa syntyy kuusikantaneuvottelujen laajempaan kokonaisuuteen paitsi KDKT:n ja Yhdysvaltain kahdenkeskinen kontakti, myös esim. Korean sodan viralliseen rauhansopimukseen tähtäävät ns. nelikantaneuvottelut sodan osapuolten Etelä-Korean ja KDKT:n, Yhdysvaltain ja Kiinan välillä. Korean sodan rauhansopimus, tai siihen tähtäävä väliaikainen asiakirja, olisi yksi merkittävä askel koko ongelmatiikan ratkaisussa. Mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen. 

KDKT:n perinteisessä, maan kolmessa päälehdessä 1.1.2010 julkaistussa uudenvuoden pääkirjoituksessa todetaan, että rauhan ja vakauden takeeksi Korean niemimaalla ja koko Aasiassa KDKT:n ja USA:n vihamielisten suhteiden tulisi loppua. KDKT:n vankkumaton linja on luoda kestävän rauhan järjestelmä Korean niemimaalle ja tehdä siitä ydinaseista vapaa dialogin ja neuvotteluiden avulla. 

Tervehdyksessä korostetaan vuoden 2000 Koreoiden huippukokouksen julkilausuman merkitystä, ja sen roolia matkalla kohti Koreoiden rauhanomaista jälleenyhdistymistä. 

Tervehdys on otettu vastaan maailmalla myönteisesti. Näitä tavoitteita tulee kaikkien tukea alkaneella vuosikymmenellä. 

Markku Heiskanen 

(Kirjoittaja on Kööpenhaminassa toimivan Nordic Institute of Asian Studies - instituutin vanhempi tutkija). 

Suomi-Korea - Seuran tiedote 3.01.2010