USA:n hyökkäyksen Venäjälle voi estää vain Venäjän ja sen liittolaisten sotilaallinen voima?

2010-02-24 16:08:18

Presidentti Barack Obaman yhdysvaltalaisille pitämän puheen tosiasiallinen sotilaspoliittinen ydin: Yhdysvaltain ohjukset Euroopassa on suunnattu Venäjää, ei Irania vastaan.

Länsi-Englannin Leedsin yliopiston poliittisen historian luennoitsija Alastair Kocho-Williams on julkaissut The Comment Factory -web-sivustolla artikkelin, jossa hän sanoo kylmän sodan kauden jatkuvan edelleen, vaikka sen ulkoiset muodot ovatkin muuttuneet. 

Hän korostaa, että ei ole mitään epäilystä siitä, etteivätkö Yhdysvaltain Eurooppaan suunnittelemat, aiempiin suunnitelmiin nähden hiukan modifioidut asejärjestelmät ole suunnattu Venäjää vastaan ja että Iranin tai Pohjois-Korean esittäminen uhkana tässä yhteydessä on pelkästään huono savuverho Yhdysvaltain ohjelmallisesti agressiiviselle ulkopolitiikalle. Presidentti Barack Obama on juuri pitämässään puheessa vahvistanut tällaisen ulkopolitiikan jatkumisen. 

The Comment Factory / KOMINFORM 

Lisäys: 

Yhdysvaltain pyrkimys maailmanherruuteen ei ole vuosikymmenien mittaan muuttunut miksikään. Yhdysvallat käyttää maailman medioiden laajalti julkistamien uutisten ja tietojen perusteella kaikkia mahdollisia keinoja tässä häikäilemättömässä politiikassa. 

Yhdysvaltain asevoimat on käytännössä läsnä kaikissa maanosissa erilaisin verukkein ja tekosyin, usein myös laittomasti. Esimerkkejä tästä asiasta on niin paljon, ettei niitä kannata edes yrittää luetella. 

Sotilaallisena voimatekijänä näiden maailmaherruuteen tähtäävien tavoitteiden tiellä on itse asiassa vain Venäjä. Yhdysvalloilla on epäilemättä ollut valmis hyökkäyssunnitelma Venäjää vastaan olemassa jo Neuvostoliiton ajoista lähtien, joskin tätä suunnitelmaa ja sen rinnalle mahdollisesti rakennettuja vaihtoehtoisia operatiivisia malleja on varmaankin ajantasaistettu. Kolmannen maailmansodan syttymisen esti taannoin ilmeisesti niin sanottu "kauhun tasapaino", jonka toisena osapuolena oli Neuvostoliiton sotilaallinen mahti. Nyt puhutaan Venäjän ja sen liittolaisten sotilaallisesta voimasta. Muutoin asetelma ei ole muuttunut. 

Yhdysvallat yritti työntyä Venäjän sisäisiin rakenteisiin ja suuryhtiöihin rahan voimalla Venäjän presidentti Boris Jeltsinin heikon hallinnon kautena, mutta yritys epäonnistui eikä tätä keinoa ole enää käytettävissä. Viimeistään Yhdysvaltain johdolla vuonna 1999 aloitettu sota silloista Venäjän lähipiiriin kuulunutta Jugoslaviaa vastaan herätti venäläiset kaikissa kansalaispiiressä huomaaman lähestyvän ulkoisen vaaran. Tänä päivänä Venäjän parlamentin kummatkin kamarit tukevat puoluekannasta ja muista erilaisista näkemyksistään huolimatta sataprosenttisesti maan puolustusvalmiuden nopeaa tehostamista. 

Itäinen CSTO-turvallisuusjärjestö (Collective Security Treaty Organization) kaikkine jäsenmaineen on osa tätä Moskovasta aloitteesta kehitettyä alueellisen turvallisuuden takaamiseen tähtäävää politiikkaa. CSTOn jäsenmaita ovat Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Tadzikistan, Uzbekistan ja Armenia. 

Venäjä on omasta puolestaan johdomukaisesti julkistanut tahtonsa rauhaan, vakauteen ja laillisuuteen koko maailman mitassa. Yhdysvallat saattaa käyttää samoja sanoja, mutta ei tarkoita mitä sanoo. Molemmat valtiot sanovat vastustavansa terrorismia, mutta tarkoittavat usein eri asioita. Yhdysvallat ei myönnä, että se itse on käyttänyt ja käyttää edelleen valtioterroristisia menetelmiä. 

Huippupoliitikot puhuvat usein pitsikoristeisin sanakääntein Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden "uudelleenlataamisesta". Totuus on kuitenkin karu. Yhdysvallat haluaa hallintaansa Venäjän öljyvarat ja pyrkii Itä-Eurooppaan ja Keski-Aasiaan myös geopoliittisten tarkoitusperiensä saavuttamiseksi. Ja kun poliittisia keinoja ei ole, varaudutaan käyttämään omia ja NATO-liittolaisten aseita. Niinkuin on jo käytetty Jugoslaviassa, Afganistanissa, Irakissa ja Etelä-Ossetiassa, jossa asialle laitettiin USAn de facto -liittolainen Georgia. 

Yhdysvaltain ja Venäjän välisen uuden START-sopimuksen allekirjoittaminen strategisten ydinaseiden rajoittamiseksi on tietenkin sinällään hyvä asia. Eri asia sitten on, miten avaruuden aseistaminen ja muut asejärjestelmien uudelleensijoittamiset vaikuttavat START-sopimuksen merkitykseen. 

Yhdysvaltain Bugariaan ja Romaniaan kaavailemat ohjusjärjestelmät ovat kiristäneet USA:n ja Venäjän välejä entisestäänkin. 

Kokonaisasetelmaa ei muuta se, että Venäjällä ja Yhdysvalloilla on myös yhteneviä tavoitteita. Erityisesti Afganistanin unikkoviljelmät ja mittava huumekauppa muodostavat todellisen uhan niin Venäjän kansoille kuin muillekin. 

KOMINFORM 

Alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan englanniksi osoitteessa: 

www.thecommentfactory.com