BUK järjestelmän valmistaja Almaz-Antey julkaisee raportin viime vuoden MH17 kaatua yli itäisessä Ukrainassa ja on esitetty video simuloitu BUK ohjus räjähdys aivan ohjaajan ...
00:03:11
Lisätty 13.10.2015
466 662 näkymää
[ Attachment (s) välillä =? Iso-8859-1? Q? Heikki_Sipil = E4 = selitetty]
MH17-konetuhon uhrien muistoksi tuotuja kukkia Schipholin lentokentällä Amsterdamissa. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 298 ihmistä. Kuva: Roman Boed | Wikimedia Commons
Tutkijalautakunta päätyi siihen, että lentokoneen tuhosi maasta ilmaan ammuttava Buk-ohjus. DSB ei ottanut kantaa siihen, ketkä laukaisivat ohjuksen.
Länsimaat ja Ukrainan hallitus ovat väittäneet, että ohjuksen laukaisivat Venäjän tukemat separatistit, kun taas Venäjä ja separatistit ovat syyttäneet Ukrainan armeijaa.
Toisin kuin DSB:n raportti, CTIVD:n raportti ei ole saanut huomiota länsimaiden valtamediassa.
Hollannin tiedustelupalveluiden mukaan separatisteilla ei ollut käytettävissään toimintakuntoista pitkän kantaman ohjusjärjestelmää, kuten Buk-järjestelmää, jolla MH17 olisi voitu ampua alas.
RAPORTTI TOTEAA, että separatistit olivat vallanneet Ukrainan armeijan sotilastukikohdan Donetskissa 29.6.2014. Tukikohdassa oli Buk-järjestelmiä. Hollantilaistiedustelun raportissa kuitenkin korostetaan, että ”useiden luotettavien lähteiden” perusteella tukikohdassa olleet Buk-järjestelmät eivät olleet toimintakykyisiä (ks. raportin s. 23: ”During the course of July, several reliable sources indicated that the systems that were at the military base were not operational. Therefore, they could not be used by the Separatists.”)
Tämä merkitsee joko sitä, että Ukrainan armeija oli tehnyt Buk-järjestelmät toimintakyvyttömiksi ennen kuin separatistit valtasivat tukikohdan tai sitä, ettei niitä oltu saatettu toimintakykyisiksi siihen mennessä kun tukikohta jäi separatistien haltuun.
Raportissa todetaan (ss. 23 ja 27), että vaikka Venäjä olikin toimittanut separatisteille raskasta aseistusta, aseistukseen eivät kuuluneet matkustajalentokoneiden lentokorkeuteen yltävät voimakkaat ilmatorjuntaohjusjärjestelmät, kuten Buk-järjestelmät.
Tiedustelupalveluiden mukaan ei myöskään ollut näyttöä siitä, että Venäjä olisi kouluttanut separatisteja käyttämään voimakkaita ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, jotka olisivat kyenneet matkalentokorkeudella lentävän matkustajakoneen alasampumiseen (s. 24).
Hollannin tiedustelun mukaan 14.6.2014 tuhottu Ukrainan armeijan Antonov-sotilaskone oli ammuttu alasolalta laukaistulla lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjuksella. Tiedustelupalvelu päätyi tähän — vastoin Ukrainan viranomaisten väitteitä — tuhoutumisjälkien perusteella ja myös siksi, että koneen miehistö säilyi hengissä (s. 24).
Raportissa mainitaan (s. 26), että luotettavien tietojen perusteella separatisteilla ei ollut käytössään keskipitkän kantaman maasta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia (sen lisäksi, ettei heillä ollut käytössään toimivia pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjstelmiä, kuten Buk-järjestelmiä) ennen MH17-koneen tuhoutumista.
HOLLANNIN TIEDUSTELUPALVELUIDEN tai niiden ulkomaisten kumppanien tietojen mukaan mikään ei ennen MH17:n tuhoa viitannut siviili-ilmailuun kohdistuvaan uhkaan Itä-Ukrainassa (s. 31).
Raportissa todetaan monitulkintaisesti ”Tiedustelupalveluiden käytettävissä olevat tiedot eivät osoita, että yhdellä tai useammalla Itä-Ukrainan konfliktin toimijalla oli ennen konetuhoa sotilaalliset resurssit, mahdollisuudet ja aikomus ampua alas matkalentokorkeudella lentävä siviililentokone” (s. 29).
Toisaalta siinä todetaan yksiselitteisesti, ettei Venäjällä ollut Ukrainan puolella voimakkaita pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksia [eikä kukaan ole missään vaiheessa esittänyt, että MH17:n tuhonnut ohjus olisi ammuttu Venäjän puolelta], mutta että Ukrainalla oli voimakkaita pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksia ”tietyissä Itä-Ukrainan osissa” (s. 26).
Todetessaan, ettei separatisteilla ollut käytössään keskipitkän kantaman tai toimivia pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmiä, kun taas Ukrainan armeijan Itä-Ukrainaan sijoitetuilla joukoilla oli, CTIVD:n raportti tukee epäsuorasti sitä, mitä Venäjä toi esiin tiedotustilaisuudessa 21. heinäkuuta 2014.
Venäjän radiotiedustelun mukaan Ukrainan armeijalla oli alueella tuona päivänä aktiivisena yhdeksän BUK-laukaisualustan tutkaa samoin kuin Kupol-M1 9S18-valvontatutka, joka kuuluu Buk-järjestelmään.
Venäjän esittämien tietojen perusteella Ukrainan armeijan tutkien aktiivisuus oli huipentunut MH17-koneen alasampumispäivänä 17.7. ja väheni nopeasti siten, että 21.7. toiminnassa oli kullakin hetkellä enää kaksi tai kolme tutkaa.
BUK-OHJUKSEN VALMISTAJAN Almaz-Anteyn räjäytyskokeella vahvistaman laskelman mukaan ohjus laukaistiin Zaroshchenskoyesta alueelta, joka ei ollut kapinallisten hallinnassa.
Hollantilaisen tutkijalautakunnan DSB:n laajasti julkisoidun raportin mukaan matkustajakoneen tuhosi 9M38M1-mallia oleva Buk-ohjus. Ohjuksen valmistajan mukaan koneturman jäljiltä löydettyjen ohjuksen sirpaleiden muoto kuitenkin vastaa vanhempaa 9M38-ohjustyyppiä. Venäjän armeija oli jo luopunut 9M38-ohjusten käytöstä, mutta Venäjän mukaan niitä oli edelleen Ukrainan armeijan käytössä MH17-koneen turmahetkellä.
Hollannin tiedustelupalveluraportti ei tue Bellingcat-yhteisön amatööritutkijoiden länsimedioissa laajaa julkisuutta saaneita väitteitä. Itse asiassa mitkään läntiset tiedustelupalvelut eivät ole esittäneet niitä tukevia tietoja, siinä missä esimerkiksi Der Spiegelin käyttämä asiantuntija kritisoi heidän analyysimenetelmäänsä tieteellisesti kestämättömäksi.
Koska raportti ei tue yleisesti julkisuudessa esitettyä linjaa, Hollannin tiedusteluun saattaa kohdistua useilta tahoilta painetta löytää todisteita separatistien syyllisyydestä.
Yhdysvallat ei ole julkaissut omia tiedustelutietojaan, jotka Valkoisen talon mukaan osoittavat separatistit syyllisiksi matkustajakoneen tuhoon.
Janne Pohjala toimi teknisenä avustajana artikkelin kirjoittamisessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti