Neuvostoliiton historia (102)

 

Tässä numerossa:

o Mitä on radikalisoituminen?

o J.K. Paasikivi

o Juri Žukovin haastattelu - osa 5/23

o Latvian SNT: sivistyselämä

o vuoden 1967 aakkoset: ammattiliitot

o korkeimman ylipäällikön päiväkäsky

 

Hei,

 

Kommunistit ovat radikaaleja. Myös J. V. Snellman oli radikaali. Mahatma Gandhi oli radikaali. Sana viittaa siihen, kun henkilö haluaa ymmärtää asioiden ytimen ja toimia saamansa ymmärryksen mukaan. Sanakirjan mukaan se tarkoittaa "juureen, ytimeen, lähtökohtaan hakeutuva". Sen sijaan poliittiseen väkivaltaan ja terroriin sortuvat eivät ole radikaaleja. He ovat kiihkomielisiä ja suvaitsemattomia, sanalla sanoen fanaatikkoja.

 

Käyttämällä sanaa radikalisoituminen sellaisista henkilöistä, jotka eivät pysty ajattelemaan itsenäisesti ja siksi altistuvat yllyttämiseen, pelataan oikeiston pussiin. Radikaali-sanan tahallinen väärinkäyttö on tarkoitettu vasemmiston hiljentämiseksi.

 

Lisäksi kannattaa muistaa, että useimmat terrorijärjestöt ovat eri maiden turvallisuuspalveluiden manipuloimia ja ohjaamia. Niiden yllyttämistä käytetään omien etujen ajamiseen ja vasemmistohallitusten horjuttamiseen. Afganistanin tapahtumat 1980-luvulla ovat oikea malliesimerkki.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Paasikivi

 

Pankkimiehen merkintöjä vuosilta 1922 - 1934

 

Vuoden 1917 tapahtumat [kirjoitettu vuoden 1922 alussa]

 

Hallituksen ulkopoliittinen päämäärä: (a) Suomen itsenäisyyden säilyttäminen ja turvaaminen, (b) Karjalan asian ratkaiseminen. Vältettävä sekaantumasta maailmansotaan. Pidettävä yllä suhteita ententeen [Ranskaan ja Englantiin, jotka lähettivät sotilasyksiköitä kommunisteja vastaan Venäjän vallankumouksen jälkeen]. Sen vuoksi oltiin kosketuksessa koko ajan Englannin hallituksen kanssa. Saksan taholta ei myöskään tehty ehdotuksia, että Suomi sekaantuisi sotatapausten uusiutuessa. Itään päin - Venäjää vastaan - näkyy ajatellun Suomea mukaan.

 

Minun ajatukseni kulkivat [silloin] seuraavaan suuntaan: tiedettiin, että Saksan Oberkommando des Heresleitung [korkein sotilasjohto, joka otti Saksassa myös poliittisen vallan] koettaa saada sodan ratkaisuun vuoden 1918 kuluessa. Sota voi tosin vielä jatkua vuonna 1919, mutta tuskin kovin kauan. Siis jo vuoden 1918 lopulla käy asema selville, s.o. [tiedetään] miten sota päättyy.

 

Heti keväällä 1918 rupesimme järjestämään armeijaa. Se vei useita kuukausia. Ennen kuin se oli loppuun suoritettu, oli jo syksy ja vuoden loppu käsissä ja sodan päätös nähtävissä. Saksalaiset joukot olivat turvana bolševikkejä vastaan sillä aikaa, kun omaa armeijaa järjestettiin.

 

T. Auer: Itsenäisyys ja vapaus tarkoittivat teollisuudelle ja maaomistajille ennen muuta heidän omia liiketoimiansa.

 

Auer: Sata vuotta sitten kommunismi-sanaa ei oltu vielä onnistuttu saamaan kansan korvissa kuulostamaan pahalta. Bolševikki-sana kuviteltiin kai tarpeeksi pahaksi ja vieraaksi.

 

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

UUSI KUVA STALINISTA - JURI ŽUKOVIN HAASTATTELU (5/23)

Vapaat vaalit

Missä Stalin erosi Trotskista, Zinovjevista, Buharinista, joista nykyään monet puhuvat myötätuntoisesti? Nämä ajattelivat, että puolueen ja Neuvostoliiton tehtävä on helpottaa ja edistää maailmanvallankumousta niin paljon kuin mahdollista.  He uskoivat maailman vallankumoukseen. Stalin ja hänen työtoverinsa, kuten Molotov, Vyšinski, Litvinov, Jakovlev (kansankomissaari, toimittaja, kahden kaikkein suuripainoksisimman sanomalehden, ’Köyhälistö’ ja ’Talonpoikaisto’ -lehtien  perustaja 1920 -luvulla) tajusivat, että mitään maailman vallankumousta ei tule, ei ainakaan heidän sukupolvensa aikana.

Stalin ajatteli maatamme, hän tiesi, että Hitlerin ”Drang nach Osten” päätarkoituksena on murskata ja silpoa Neuvostoliitto. Saksa oli haaveillut jo vuonna 1914 erottaa siitä Baltia, Ukraina, Valko-Venäjä, Kaukasia ja Keski-Aasia. Hyökkäyksen torjumiseksi oli tarpeen rakentaa teollisuus. Stalin sanoi jo vuonna 1931, että meidät lopulta murskataan, jos emme 10 vuoden aikana saa kiinni niitä 300 vuotta, jotka olemme menettäneet tataari-ikeen ja taitamattoman tsarismin vuoksi. Ja jos ei olisi ollut teollistamista, jos ei olisi ollut ensimmäisten metallurgisten kombinaattien rakentamista Novokuznetskissa, Magnitogorskissa, Zaporožjessa, jos ei olisi ollut traktoritehtaiden rakentamista, jotka pian muutettiin tankkien valmistukseen, ilman lentoteollisuuden luomista, Hitler olisi todellakin vuoden 1941 syksyn lopulla päässyt Arkangelin – Astrakanin linjalle.

Muistakaa, kuinka Kansainliitto arvioitiin maassamme ennen vuoden 1934 alkua "imperialismin työkaluksi ja suojasermiksi, joka kätkee imperialistien salaiset ajatukset Afrikan ja Aasian maiden valloittamiseksi.” Stalin uskalsi viedä Neuvostoliiton Kansainliittoon! Tämä oli ristiriidassa niiden kanssa, joita meillä kutsutaan ”leniniläiseksi kaartiksi”. Zinovjev, Trotski, Buharin, Rykov, he kaikki olivat sitä vastaan. Stalin pyrki saamaan antisaksalaisen puolustusliiton paitsi Ranskan ja Tšekkoslovakian, myös Iso-Britannian kanssa. Hän pyrki kääntämään Neuvostoliiton normaaliksi eurooppalaiseksi maaksi.

Stalin esitti ensimmäistä kertaa vaalilakia, jonka mukaan kaikilla maan asukkailla olisi äänioikeus! He äänestäisivät ensimmäistä kertaa suoraan, ilman välittäjiä, yksi henkilö ja yksi ääni, suorissa, salaisissa ja yleisissä vaaleissa. Kumpaakaan ei ole ollut Venäjällä ennen vallankumousta eikä sen jälkeen. Lisäksi Stalin lisäsi vielä yhden yksityiskohdan: vaihtoehdot!

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Latvian SNT - sivistyselämä 2/18

 

Latvian vallankumouksellisen kirjallisuuden luojina ovat merkittäviä runoilijat E. Veidenbaums (1867-1892) ja J. Rainis (1865-1929). Demokraattiset perinteet säilyivät jo ennen vallankumousta vaikuttaneiden E. Birznieks-Upītisin ja Sudrabu Edžusin tuotannossa.

 

Vallankumoustaistelun paatoksen värittämiä ovat A. Upītisin, L. Paeglen, V. Lācisin, J. Sudrabkalnsin ja monien muiden teokset.

 

Latvian ensimmäiset näyttelijät olivat J. Duburs, D. Akmentinš ym. Kansallisen musiikin perustajat ovat säveltäjä A. Jurjāns ja J. Vītols. Työtätekevien kuoroharrastuksen alullepanija on J. Reinholds.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

AMMATTILIITOT - 3/4

 

Neuvostoliiton ammattiliitot toimivat kommunismin kouluna. Ammattiliittojen välityksellä työtätekevät osallistuvat tuotantosuunnitelmien laatimiseen ja tuotannon johtoon, toteuttavat taloudellisten johtajien toiminnan yhteiskunnallista valvontaa. Kaikki ammattiliittojen perustehtävät hoitaa liittojen monimiljoonaisen jäsenistön aktiivijoukko vapaaehtoisesti.

 

T. Auer: Demokraattisessa kapitalismissa ay-liike esiintyy kovin suppeassa roolissa. Olisi parempi, jos ammattiliitot puuttuisivat Neuvostoliiton 1960-luvun esimerkin tavoin laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja jopa poliittiseen valvontaan. Juuri tämän estäminen on antikommunismin ydinajatus. Kyse on siitä, ketkä ja millä perustein saavat päättää tuotannosta ja syntyvän varallisuuden käyttämisestä. Tämä kamppailu ei ole päättynyt. Se ei ole kunnolla edes alkanut, ei ainakaan uusimman sukupolven osalta.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

KORKEIMMAN YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

N:o 16, helmikuun 23 pnä 1944 Moskova

 

Toverit, puna-armeijalaiset, punalaivastolaiset, kersantit, upseerit ja kenraalit! Toverit sissitaistelijat - miehet sekä naiset!

 

Suuressa vapaussodassa Isänmaamme vapauden ja riippumattomuuden puolesta te olette näyttäneet sankaruuden ihmeitä. Punainen Armeija on saanut aikaan ratkaisevan käänteen sodassa meidän hyväksemme ja kulkee nyt varmana lopulliseen voittoon vihollisesta. Vihollinen kärsii tappion toisensa jälkeen. Sitä ei ole kuitenkaan vielä murskattu.

 

Nähdessään tuhonsa lähenevän ja kiertämättömän tilinteon koittavan kaikista maallamme tekemistään hirvittävistä konnantöistä hitleriläiset rosvot puolustautuvat tuhoon tuomitun raivolla. He heittävät taisteluun viimeisetkin voimat ja reservit, tarrautuvat jokaiseen neuvostomaan palaseen, jokaiseen edulliseen taistelulinjaan.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Helsinki 19.9.2016