Köyhyyttä on Suomessa aina ollut. Kuitenkin 1960-luvulta aina 1990-luvulle suhteellinen köyhyys väheni, kunnes 1990-luvun laman jälkeen ilmestyivät leipäjonot suomalaiseen maisemaan. Tosin useimmat leipäjonot halutaan pitää poissa näkyvistä mahdollisimman etäällä keskuksista.

Leipäjonot jatkaneet kasvuaan

Olisi voinut olettaa, että köyhyys olisi vähentynyt yleisen elintason noustessa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan suhteellinen köyhyys on lisääntynyt, eli rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Näin on tapahtunut siitä riippumatta, mikä hallitus on ollut vallassa. Tällä hetkellä maassamme on selvitysten mukaan lähes miljoona köyhää henkilöä. Mikään puolue ei ole nostanut köyhyyttä tai leipäjonoja keskusteluun. Myöskin valtamedia vaikenee asiasta.
Tutkimusten mukaan yli kaksi kolmasosaa leipäjonoissa seisovista katsoo, että se on heille välttämätöntä. Suuri osa heistä on sairaita ja vanhuksia, joille pelkkä jonottaminen on raskasta. Kun jotkut suomalaiset vähättelevät leipäjonojen tarvetta ja väittävät siellä käyvän paljon myös hyvin toimeentulevia varakkaita ihmisiä, tämä ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa.

Euroopan neuvosto on huomauttanut Suomea

Suomen köyhyysongelma on herättänyt kansainvälistäkin huomiota. Euroopan neuvoston sosiaaliasioiden komitea on useaan otteeseen moittinut Suomea sosiaaliturvan liian alhaisesta minimitasosta. Parannusta ei kuitenkaan ole tullut, vaan esim. nykyinen Sipilän hallitus on leikannut eri tavoilla kaikkein köyhimmiltäkin. Asiaan ei myöskään tule korjausta, jos media vaikenee siitä. Köyhyys ei tietysti ole mediaseksikäs, mutta ilman mediaa puolueetkaan eivät tartu siihen.

Ruoan jakelu inhimillisemmäksi

On tietysti hyvä, ettei ruokaa heitetä hukkaan, mutta Suomen oloissa sen jakelu pitäisi ensi sijassa tehdä inhimillisemmäksi, koska 2–3 tunnin jonotus usein karuissa olosuhteissa on kohtuutonta monille sairaille ja vanhuksille. Oppia siitä, miten ruoan jakelu on järjestetty muissa maissa on varmasti helposti saatavissa.
Kokonaan toinen kysymys on, että leipäjonot voitaisiin varmasti poistaa sosiaaliturvan minimitasoa parantamalla. Siihen tarvitaan poliittista tahtoa, ja se syntyy vain julkisen keskustelun ja median avulla.

Mikko Elo on porilainen valtiopäiväneuvos ja Vastavalkea ry:n hallituksen jäsen.