CCCP - osa 103

Neuvostoliitto (103)

 

Tässä numerossa:

o J.K. Paasikivi

o Juri Žukovin haastattelu - osa 6/23

o Latvian SNT: sivistyselämä

o vuoden 1967 aakkoset: ammattiliitot

o korkeimman ylipäällikön päiväkäsky

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Paasikivi

 

Pankkimiehen merkintöjä vuosilta 1922 - 1934

 

Vuoden 1917 tapahtumat [kirjoitettu vuoden 1922 alussa]

 

Kesällä 1918 yhteen aikaan ei ollut omaa sotaväkeä juuri ollenkaan, kun vapausarmeija oli laskettava hiljalleen, eikä uutta armeijaa vielä ollut ehditty muodostaa. Näin ollen ei saksalaisten puolelta kysymys Suomen asioihin sekaantumisesta edes voinut tulla esille, ennen kuin sodan päätös jo oli selvä.

 

Ainoa mahdollisuus meidän joutua mukaan oli minun mielestäni se, että saksalaiset hyökkäisivät Venäjälle (Pietariin) kukistamaan bolševikit. OHL sitä ehdotti (kts. Ludendorff: Krieg und Politik). Silloin mahdollisesti meidän oli oltava mukana Karjalan kysymyksen ratkaisun vuoksi.

 

Siinä mylläkässä me kenties olisimme voineet vallata Karjalan ja saada se rauhanteossa itsellemme, jos Saksa meitä olisi rauhanteossa kannattanut. Saksan kannatuksen taas olisi parhaiten meille hankkinut saksalainen ruhtinas Suomen valtaistuimella.

 

T. Auer: (1) Valkoiset kutsuivat vieraan maan armeijan omaa kansaa vastaan, (2) valkoiset olivat valmiita ottamaan vieraan vallan edustajan maan korkeimmaksi johtajaksi ja (3) he halusivat hakata Karjalan metsät ja tienata suppealle joukolle yritysjohtajia sievoiset summat. En ole oikein varma onko tälle politiikalle oikea nimike vapaussota.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

UUSI KUVA STALINISTA - JURI ŽUKOVIN HAASTATTELU (6/23)

 

Miksi sitä tarvittiin? (vaihtoehtoja vaaleissa)

 

- Bolševikkipuolue oli perustettu maan alla. Mitä varten? Vallan valtaamista ja pitämistä varten. Tämän oman historiallisen tehtävänsä puolue oli täyttänyt. Mutta myöhemmin alkoivat ongelmat. Vallankumoukselliset osasivat kyllä puhua joukkokokouksissa ja heiluttaa mauseria, mutta heiltä puuttui yhtä asiaa, koulutusta. Mutta oli tarpeen nostaa teollisuutta, rakentaa uusia tehtaita, johtaa taloutta.

 

Samanlaisia esimerkkejä päämiesten käyttäytymisestä oli satoja ja tuhansia alue-, piiri- ja tasavallan tasolla. Stalin ymmärsi, ettei heidän kaikkien erottaminen työstään yksinkertaisesti onnistu. Ja hän keksi täydellisen ulospääsyn, vaihtoehtoiset vaalit. Kaikkien kollektivisoinnin ja teollistamisen vääristymien ja ylilyöntien jälkeen oli ymmärrettävää, etteivät tämän kylän, alueen, piirin tai seudun asukkaat tule äänestämään ensimmäistä sihteeriään. Heidän sallittiin asettaa omia ehdokkaita, jopa siihen asti, että pappi oli mahdollista nimetä ehdokkaaksi korkeimpaan neuvostoon. Erään täysistunnon pöytäkirjan mukaan Stalin myönsi, että valituksi tulee tietty määrä pappeja. Hänelle sanottiin: "Kuinka niin?" Ja hän vastasi: "Jos valitaan, se merkitsee ideologisen työmme puutetta. Joten, jos väestö haluaa niin, emme voi sille mitään."

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Latvian SNT - sivistyselämä 2/18

 

Kuvaamataiteissa ilmenivät edistykselliset, kansalliset piirteet maalaustaitelijoiden J. Federsin, J. Rozentālsin, V. Purvītisin, kuvanveistäjä T. Zalkalnisin ym. teoksissa.

 

Latvian parhaat taiteilijat pysyivät porvarillisen diktatuurinkin aikana uskollisina kansallisille, realistisille perinteille ja loivat mm. sellaisia monumentaalisia kuin Riiassa olevan Veljeyden hautausmaan (kuvanveistäjä K. Zāle, arkkitehti A. Birznieks), J. Rainasin muistomerkin (kuvanveistäjä K. Zemdega Riiassa) jne.

 

Neuvostotasavallan perustaminen rikastutti Latvian kirjallisuutta uusilla merkittävillä A. Upītisin, V. Lācisin, J. Sudrabkalnsin, A. Grigulisin, A. Saksen, J. Grantisin, Ž. Grivu-Folmanisin, F. Rokpelnisin, V. Luksin, A. Brodelen ja monien muiden kirjailijoiden teoksilla.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

AMMATTILIITOT - 4/4

 

Vuonna 1965 Neuvostoliiton ammattiliittojen valvontaan kuului 18 000 kerhoa ja kulttuuripalatsia, yli 33 000 kirjastoa, noin 2000 stadionia, yli 4000 parantolaa ja lepokotia, 14 000 urheilukenttää ja satoja turistikeskuksia. Sosiaalivakuutuksen budjetti oli 10,5 miljardia ruplaa (1965).

 

Ammattiyhdistysten maailmanliiton jäsenenä Neuvostoliiton ammattiliitot taistelevat aktiivisesti maailman työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyden puolesta sekä rauhan puolesta koko maailmassa.

 

Neuvostoliiton ammattiliittojen pää-äänenkannattajia ovat sanomalehti "Trud" ("Työ") ja aikakauslehti "Ammattiliitot".

 

T. Auer: Nämä ovat vakuuttavia lukuja kansankulttuurin saavutuksista. Kulttuuritutkijana olen perehtynyt neuvostoajan musiikkielämään, jonka olen voinut todeta äärimmäisen rikkaaksi. Saattaisipa tuota aikaa kutsua erääksi ihmiskunnan taiteellisesti rikkaimmaksi ajanjaksoksi, jonka tutkiminen tulee olemaan seuraavien vuosikymmenten antoisimpia ja henkisesti tyydyttävimpiä hankkeita.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

KORKEIMMAN YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

N:o 16, helmikuun 23 pnä 1944 Moskova

 

Juuri sen vuoksi, olivatpa menetyksemme kuinka suuria tahansa, meidän täytyy edelleenkin arvioida järkevästi vihollisen voimat, olla valppaita, emme saa sallia riveissämme ylvästelyä, rauhoittuneisuutta tai huolettomuutta.

 

Sotien historiassa ei ole vielä sellaista tapausta, että vihollinen olisi itse hypännyt kuiluun. Sodan voittamiseksi on vihollinen vietävä kuilun partaalle ja tyrkättävä se sinne. Vain voimassaan herkeämättä yltyvät, musertavat iskut voivat murtaa vihollisen vastarinnan ja viedä meidät lopulliseen voittoon.

 

Sitä varten on jatkettava sotilaiden taistelukoulutuksen ja armeijamme komentajain sotataidon kehittämistä. Punaisen Armeijan velvollisuus on kohottaa sotataitoaan joka päivä entistä korkeammalle, tutkia herkeämättä ja huolellisesti vihollisen taktiikkaa, taitavasti ja ajoissa ottaa selville sen kavalat juonet sekä panna vihollisen taktiikkaa vastaan meidän kehittyneempi taktiikkamme.

 

On välttämätöntä, että Punaisen Armeijan parhaiden joukko-osastojen ja -yhdistelmien taistelukokemus ja saavutukset tulisivat KAIKKIEN sotajoukkojemme omaksumiksi, että KOKO Punainen Armeija, KAIKKI sen sotilaat ja upseerit oppisivat iskemään vihollista nykyaikaisen sotatieteen kaikkien sääntöjen mukaan.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Helsinki 20.9.2016