Pari päivää sitten eduskunnan alainen Ulkopoliittinen instituutti julkaisi raportin Venäjän ja Suomen välisistä suhteista. Kysymys on todella raportista, ei tieteellisestä tutkimuksesta. Raportin tekemisen on tilannut valtioneuvosto, joka on myös ohjannut ja rahoittanut selvityksen. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, joten raportilla on läheinen kytkentä hallitukseen.
UPI perustettiin aikanaan eduskunnan alaisuuteen Paavo Lipposen aloitteesta. Ensimmäinen johtaja oli professori Raimo Väyrynen, mutta erilaisten vaiheiden jälkeen Väyrynen joutui eroamaan, ja johtajaksi tuli tohtori Teija Tiilikainen, joka on vankka läntisen yhteistyön, mm. NATOn kannattaja.

Raportti täynnä huitaisuja

UPI:n selvitys on jo ehtinyt saada julkisuutta, koska monet suositukset, jos eivät kaikki, ovat lähinnä huitaisuja ilmaan. Tutkimuksesta ei voi senkään vuoksi puhua, ettei siitä löydy viitteitä lähteisiin, kuten tieteellisen tutkimukseen kuuluu. Myös tutkijoiden pätevyys voidaan kyseenalaistaa. Itse olisin kaivannut mukaan tutkimukseen esim. suurlähettiläs Heikki Talvitietä, tohtori Risto Volasta ja professori Markku Kivistä. Monia muitakin löytyy.

Venäjän uhka kasvanut?

Raportti väittää, että kriisin uhka Venäjän kanssa on kasvanut. Tätä samaa väitettä on käytetty Baltian maihin kohdistuvasta uhkasta. Mitään todisteita sille ei kuitenkaan esitetä, eikä sellaisia varmasti ole olemassakaan muuta kuin ”tutkijoiden” mielikuvituksessa. Mitä hyötyä Venäjälle olisi kriisistä?

EU:sta ankkuri Suomen suhteille Venäjään?

Eräs kaikkein arveluttavimmista suosituksista on se, ettei Suomi pidä yhteyttä Venäjään EU:n tietämättä. Suomi on itsenäinen valtio, eikä EU ole liittovaltio. Mitä lisäarvoa EU toisi Suomen yhteydenpidolle Venäjän kanssa? Minusta ei mitään. Suomen pitää vahvistaa omaa päätöksentekokykyään, ei luottaa EU:hun.

Suomen pitää vähentää investointejaan Venäjälle ja vähentää kaupankäyntiä?

Suomen vienti Venäjälle on vähentynyt puoleen kolmessa vuodessa. Nyt raportti esittää, että kaupankäyntiä edelleen vähennetään. Eilen (31.8.2016) YLE fem haastatteli elinkeinoelämän edustajia. He pitivät ehdotuksia käsittämättöminä ja käytännölle vieraina. Heidän mielestään yritykset parhaiten tietävät, milloin on järkevää investoida ja käydä kauppaa Venäjällä.

Kaiken taustalla pyrkimys lisätä NATOn kannatusta Suomessa?

Kun raportin suositukset eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen, voidaan olettaa, että todellinen tavoite on lisätä NATOn kannatusta Suomessa. Kuten tiedetään, NATOn suosio ei ole lisääntynyt kansalaisten keskuudessa, ja siksi Venäjän luomia uhkakuvia paisutellaan. Kansanäänestystä Natosta pidetään ehtona Suomen jäsenyydelle, ja nyt ei jäsenyydelle löydy enemmistöä.

Mikko Elo on porilainen valtiopäiväneuvos ja Vastavalkea ry:n hallituksen jäsen.