Yhdysvaltojen kanssa kaavailtua puolustussopimusta ajoivat aluksi lähinnä vain puolustusministeri Niinistö ja ulkoministeri Soini. Mutta nykyään myös presidentti Sauli Niinistö julkisesti kannattaa Suomen ja Yhdysvaltojen puolustussopimusta. Elokuussa Niinistö vakuutti että puolustussopimus: ”varmasti valmistuu ja allekirjoitetaan. Siinä ei ole sinänsä kovin paljon ihmettelemistä. Se on samantyyppinen, kuin mitä teimme brittien kanssa”. (Aamulehti 23.8.16 )
Torstaina 8.9. presidentti Niinistö keskustelee eduskunnan ulko­a­si­ain­- ja puolus­tus­va­li­o­kunnissa ajankohtaisista turval­li­suus­po­li­ittisista kysymyksistä. Suomenmaa (6.9.) olettaa niissä käsiteltävän ”Suomen ja Britannian puolus­tus­so­pi­musta sekä valmisteilla olevaa Suomen ja Yhdysvaltain puolus­tus­so­pi­musta.”
Lännen Media sai selville Yhdysvaltojen puolustusministeriöstä kuinka kyseinen puolustussopimus tarkoittaa sotilaallisen yhteistyön syventämistä:
”Amerikkalaisten mukaan kyse on siis selkeästi Yhdysvaltain ja Suomen puolustuksellisen suhteen syventämisestä.”
Samassa artikkelissa ihmetellään miksi ”Suomessa muutamat poliitikot ovat puhuneet neuvotteluista ikään kuin niissä olisi kyse vain nykyisen yhteistyön toteamisesta.” (Kaleva 2.9. )
Kun Yhdysvallat usein kytkee aseostovelvoitteita moniin sotilaallisiin sopimuksiinsa, niin  olisi tuotava julkisuuteen, sitoutuuko sopimuksessa (tai sen liitteissä) Suomi ostamaan amerikkalaisia F-35 -hävittäjiä, joiden elinkaaren kokonaiskustannukset saattavat MOT:n (23.5.16) tietojen mukaan hyvinkin kohota jopa 30–80 miljardiin euroon.
Etenkin kun kansanedustaja Markus Mustajärvi vihjaillen jo paljasti kuinka Yhdysvallan kanssa kaavaillun ”sopimuksen liitteenä on hintalappu, jossa amerik­ka­lais­hä­vit­tä­jistä maksetaan kaksin­ker­tainen hinta julkisuudessa olleeseen hinta-arvioon verrattuna”. (Suomenmaa 23.8.)

Muutettiinko Suomen Nato-linja salaa jo maaliskuussa?

Kun helmikuussa Suomessa kohistiin yhdysvaltaisten hävittäjien, rynnäkköpanssarien ja sota-alusten maihinnoususta Suomeen, niin presidentti Niinistö toppuutteli kohua ja vakuutti tulevien maaliskuisten CMX-karttaharjoitusten olevan paljon tärkeämpiä, koska  niissä ”linjataan ja roolitetaan Suomen asema Nato-kumppanina.”  (Yle 27.2.16)
Kansanedustajat eivät Ylen mukaan ole saaneet kertoa ”harjoituksista eteenpäin, koska CMX-harjoituksia sitoo ulkoministeriön tulkinnan mukaan salassapitovaatimus.” (Yle 27.2.16)
Onneksi kuitenkin Helsingin Sanomat vuoti (6.9.) että tällöin oli kyse Baltian kriisistä ja harjoitus oli erityinen käännekohta Suomelle. ”Erityinen käännekohta oli Naton vuosittainen strategisen päätöksenteon harjoitus CMX. Sen skenaariona viime maaliskuussa oli viidennen artiklan piiriin kuuluva sotilaallinen konflikti Itämeren alueella. […] Johtopäätöksenä oli se, että Suomi ja Ruotsi joutuisivat kaikissa hahmotelluissa tilanteissa mukaan konfliktiin.”
Jo kesäkuussa Dagens Nyheter oli paljastanut (1.6. ) Ruotsin antaneen kyseissä CMX-harjoituksessa Naton joukkojen käyttää Ruotsin ilmatilaa ja satamia, mikä olisi vienyt Ruotsin sodan osapuoleksi. Niinpä Ruotsin hallitus antoikin mobilisaatio käskyn.
On siis todennäköistä, että myös Suomen johto antoi ainakin ilmatilansa ja mahdollisesti myös muuta tukea Naton sotakoneistolle, koska Suomi HS:n mukaan siis joutui ”kaikissa hahmotelluissa tilanteissa mukaan konfliktiin”.
CMX-harjoitukseen osallistui DN:n artikkelin mukaan kaikkien Nato-maiden sekä Ruotsin ja Suomen hallitus tai niiden edustajat. Kussakin sotapelin vaiheessa oli kyseisen maan hallinnon annettava sille hyväksyntänsä. Siksi harjoitus antoi täsmällisen kuvan siitä, mikä on maan todellinen linja suhteessa Natoon. Esimerkiksi Viron hallitus kokoontui DN:n mukaan useamman kerran harjoituksen aikana.
Näin Suomen poliittinen johto on viemässä maatamme osaksi Naton ja Venäjän välistä sotilaallista konfliktia tiedottamatta siitä kansalaisiaan ja vastoin liittoutumattomamme maamme virallista linjaa.
Kuitenkin muun muassa presidentti Niinistö on useaan otteeseen erittäin selvästi vakuuttanut, että Nato-jäsenyydestä tulee järjestää kansanäänestys.
”Niinistön mielestä kansanäänestys kuuluu demokratiaan. Hän oudoksuu arvioita, että kansa ei pystyisi Nato-jäsenyydestä päättämään tai että Venäjä alkaisi juuri kansanäänestyksen aikana painostaa Suomea.” (HS 29.5.16)
Viime eduskuntavaaleissa yli 130 kansanedustajaa ilmoitti Ylen vaalikoneessa vastustavansa Natoon liittymistä ja vaativansa asiasta kansanäänestyksen. Liki 60 prosenttia kansalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä.
”Yle Uutisten kyselyssä 63 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että neuvoa antava kansanäänestys on järjestettävä, vaikka presidentti, hallitus ja eduskunnan enemmistö olisivat yksimielisiä jäsenyyden hakemisesta.” (Yle 9.1.15.)
Nyt on oikea hetki vaatia kansanedustajien aktivoitumista muun muassa eduskunnan puolustus- ja ulkoasianvaliokunnissa, jotta Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa solmittavat puolustusyhteistyösopimukset estetään.
Puolustussopimukset kahden suurimman Nato-mahdin kanssa ovat sotilaallisia puolustussopimuksia vaikka niitä paistaisi voissa…