PropagandainformaatiosotaOsastotPääkirjoituspropaganda  Ollaanko Suomea viemässä todelliseen sotaan?  Tekijä Tauno O. Mehtälä - 14.3.201659  Jaa Facebookissa Tweettaa Twitterissä  Ihmeteltävän runsasta huomiota saaneessa Infosota-kirjassaan sotatieteilijä Saara Jantunen katsoo informaatiosodan olevan jo todellista sotaa. Vaikka tohtori Jantunen edustaakin tällä näkemyksellään sotatieteilijöiden pientä marginaaliryhmää, on asiaan suhtauduttava suurella vakavuudella. Tätä vaatii jo se, että varsinkin suomalainen oikeisto on omaksunut myötämielisen kannan Jantusen ajatuksiin, joita valtiollinen Yle käytännössä jo toteuttaakin leimatessaan Nato- ja USA-kriittisiä kansalaisia “Venäjän trolleiksi”.  Suomalainen valtamedia käy jo laajasti informaatiosotaa Venäjää vastaan, saaden pontimensa amerikkalaisjohtoisesta valtamediasta (mainstream media, MSM). Venäjä ja sen presidentti Vladimir Putin ovat jatkuvan demonisoinnin kohteena. Krimin liittäminen Venäjään sen asukkaiden oman tahdon mukaisesti ei yksin selitä tilannetta. Taustalla ovat laajemmat geopoliittiset valtapyyteet.  Vastaavia USA-lähtöisiä demonisointikampanjoitahan olemme viime vuosina kokeneet useitakin. Irakin Saddam Husseinin ja Libyan Muammar Gaddafin osaltahan nämä kampanjat huipentuivat heidän fyysiseen tuhoamiseensa — ja samalla myös näiden valtioiden hajottamiseen. Syyrian presidentin Bashar al-Assadin osalta projekti on vielä kesken, kun taas Afganistaniin ja Ukrainaan Yhdysvallat on jo onnistunut istuttamaan omat nukkehallitsijansa.  Rikoslain pykälää sotaan yllyttämisestä ei ole Suomessa testattu kertaakaan, vaikka valtiollisen ja kaupallisen median sotaisan Venäjä-vastaisen kirjoittelun osalta siihen olisi kovastikin aihetta. Suomessa käytännön erityisongelmahan on hampaaton ylin laillisuusvalvonta korkeimman valtio- ja virkamiesjohdon toimien osalta. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on osoittautunut ylimmän johdon oivaksi valkopesulaksi. Myöskään median sodanlietsontaa ei kontrolloida. Suomesta puuttuu edelleen perustuslakituomioistuin, joka seuraisi ja käsittelisi perustuslaillisten oikeuksien, kuten sananvapauden, toteutumista. Medialla on omana valkopesulanaan Julkisen sanan neuvosto (JSN); kansalaisilla puolestaan ei ole mitään turvaa oman sananvapautensa toteutumisen osalta.  Valtioneuvoston viestintäjohtaja infosodan lipunheiluttajana  Suomalaisiin hallinnon merkillisyyksiin kuuluu sekin, että valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila on ottanut aktiivisen ja aloitteellisen roolin valtiollisen informaatiosodankäynnin ohjaajana ja organisoijana. Hänen aloitteestaan on jo komennettu sata virkamiesta ”Amerikan oppiin” tunnistamaan informaatiosotaa ja kehittämään valmiuksia sen käymiseen.  Tuoreessa Turun Sanomien haastattelussa Mantila toteaa mm. seuraavaa:  ”Trollit otetaan tosissaan myös valtionhallinnossa. Valtioneuvoston kanslian ja eri ministeriöiden asiantuntijoista koottu yhteysryhmä vaihtaa järjestelmällisesti tietoja keskenään.  – Olemme kouluttaneet virkamiehiä havainnoimaan informaatiovaikuttamista, trollaus mukaan lukien. Lisäksi kokoonnumme säännöllisin väliajoin keskustelemaan aiheesta ja analysoimaan tilannetta.”  Mantilalla on hyvin yksipuolinen käsitys trollauksesta. Hänhän toimi ennen nykyistä tointaan sanomalehti Kalevan innokkaana natottajapäätoimittajana. Nato-trollit ovatkin Mantilan sokea piste. Nato-trollausta on harjoitettu jo vuosikausia ennen viimeaikaista heräämistä kohkaamaan Venäjän trolleista.  Suomen ensimmäinen todellinen trollitehdas on Helsingin Sanomat, jonka Nato-teemaista nettikirjoittelua hallitsi takavuosina arkkitrollina nimimerkki Tavallinen maisteri alias Matti Ridanpää. Kirjoittelu kukoisti aikana, jolloin vanhoillislestadiolainen Mikael Pentikäinen toimi Hesarin päätoimittajana ja hänen veljensä Antti Pentikäisen johtamassa Kirkon Ulkomaanavussa Ridanpäällä oli suojatyöpaikka kirjoittelulleen. Kolmantena pyöränä oli ulkoministeri Alexander Stubb, joka rahoitti runsaanlaisesti Kirkon Ulkomaanapua. Viime kädessä veronmaksajien rahoilla sitäkin kampanjaa siis käytiin.  Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantilalla on muodollinen asema Suomen Turvallisuuskomitean asiantuntijajäsenenä. Turvallisuuskomitean tehtävistä antaa sen oma nettisivusto seuraavan kuvauksen:  ”Turvallisuuskomitea avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä sekä yhteensovittaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista.”  Mantilan julkiesiintymisistä päätellen Turvallisuuskomitean työn pääpaino on ”Venäjän trollien” seuraamisessa ja heidän toimiinsa varautumisessa. Onko odotettavissa, että jos kehitys johtaa Venäjän ja USA:n välien kiristyessä äärimmilleen sotatoimiin, Turvallisuuskomitealla on jo valmiina listat internoitavista Venäjän trolleiksi epäillyistä? Ensimmäistäkään sellaista ei ole vielä tiedotettu löytyneen tai osoitettu Venäjän palkkalistoilla olevaksi.  Etsimättä tulee mieleen opiskeluaikainen keskusteluni Oulun yliopiston kirjallisuuden professorin Raoul Palmgrenin kanssa. Wikipedia tietää kertoa Raoul Palmgrenista seuraavaa:  ”Raoul Palmgren tuomittiin sotilaskarkuruudesta ja valtiopetoksen valmistelusta neljäksi ja puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran johtoon kuulunut Irja Palmgren tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen. Vankeusaikansa Raoul Palmgren oli aluksi Pelson ja myöhemmin Sukevan vankilassa. Raskaat ulkotyöt huonolla ravinnolla olivat viedä hengen, mutta pääsy kirjuriksi ja johtajan sihteeriksi pelastivat.”  Sekä Pelson että Sukevan vankilat ovat vielä toiminnassa. Ja uusiakin keskitysleireiksi sopivia laitoksia löytyy varmasti helposti, jos nämä markkumantilat pääsevät ohjaamaan Suomen kehitystä.  Suomi käy hybridisotaa kahdella rintamalla  Paitsi informaatiosodan alueella, Suomi on aktiivinen Venäjän vastaisessa hybridisodankäynnissä myös taloussodan (kauppasodan) alueella talouspakotteineen, tosin EU:n leveän selän takana piileskellen ja siinäkin Yhdysvaltain alkujaan patistamana. Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat saaneet aikaan yhden aikamme suurista kummallisuuksista: kepulainen pääministeri Juha Sipilä johtaa hallituksestaan käsin pakotesotaa Venäjää vastaan samalla kun kepun keskeinen kannattajakunta, viljelijäväestö, kärsii siitä eniten.  Maanviljelijöiden isänmaallisuuteen vetoaminen ei toimi, kun kokonainen elinkeino on kitumassa hengiltä. Kepun kentältä odotan pikaista ryhdistäytymistä, sillä veronmaksajien aulius maksaa maataloustukia vähenee sitä mukaa kun Kepun johto omilla toimillaan lisää tuen tarvetta.  On aiheellista vakavissaan kysyä: tähdätäänkö nykyisellä informaatio- ja taloussodalla varsinaiseen aseelliseen sotaan, ja kuka tai ketkä ovat viemässä Suomea sitä kohti? Nykyinen asetelmahan ennakoi sitäkin, että todellisen asein käytävän sodan syttyessä olemme jo valmiiksi osana Yhdysvaltain ja Naton johtamaa liittoumaa. Sitähän toki olemme jo olleet Afganistanin ja Syyrian osalta. Liikkumavaramme on olematon, kiitos valtamedian ja valtiollisen johdon toimien.  Sekä valtionhallinnon tuella käytävä valtamedian informaatiosota että talouspakotteet Venäjää vastaan ovat offensiivisia eli hyökkäyksellisiä hybridisodan toimia. Puolustukselliseksi niitä ei saa millään selittelyillä. Johtopäätökseksi tulee väkisinkin se, että Suomi on tyystin luopunut puolueettomuuspolitiikastaan suhteessa suurvaltoihin. Tämä linjavalinta on tapahtunut osin vaivihkaa poliittisen johdonkin toimesta, osin virkamiehistön ja puolustusvoimien johdon omaehtoisen puuhailun tuloksena.  Kansanvaltaa tässä ulkopoliittisen linjan reivauksessa on käytetty äärimmäisen säästeliäästi.  Kun normaalin debatin piiriin kuuluvat eriävät mielipiteet ja kritiikki tulkitaan epämääräisin perustein informaatiosodankäynniksi ja rinnastetaan trollailuun tai jopa terrorismiin, maanpetturuuteen ja valtion turvallisuuden vaarantamiseen, ei enää voi puhua sellaisista länsimaisista arvoista kuin sanan ja mielipiteen vapaus.  Kriittisen ajattelun kriminalisointi on vaarallinen tie.  Jaa tämä:  Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)166Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)166Jaa Google+ palvelussa(Avautuu uudessa ikkunassa)  Aiheeseen liittyy  Mediakritiikkiä: Talouselämä-lehti ja Venäjä-pakotteet  2.4.2015  Kategoriassa "EU"  Joutuuko Suomi sotaan -- omasta syystään?  4.5.2015  Kategoriassa "Ajankohtaista"  Hiilloksesta Vastavalkeaksi  8.4.2015  Kategoriassa "Pääkirjoitus"  AVAINSANATMarkku MantilasananvapausSuomen TurvallisuuskomiteaVenäjä-pakotteet  JAA Facebook Twitter