Napoleon on sanonut: ”Armeija marssii vatsallaan.” Tämä kuvastaa sotilaallisen huollon tärkeyttä. On tosiasia, ettei terroristijärjestö Isis kykenisi etenemään eikä säilyttämään asemiaan ilman toimivaa huoltoa.
Suomalaisissa medioissa on viimeisen vuoden ajan esitelty lukuisia karttoja Isiksen hallitsemista alueista. Kaikissa näissä kartoissa on yksi vakio: Isiksen huoltoreitit Turkin ja Jordanian rajoille.
Isis hallitsee puolta Irakin sekä puolta Syyrian maa-alueista, ja myös hallinnoi niissä asuvaa väestöä. Tämä vaatii mittavaa logistiikkaa. Tuoreessa muistissa on vielä Yhdysvaltain vuoden 2003 aloittama sota Irakissa ja sen sotilaallisen huollon vaatimat satojen rekkojen saattueet.1
Kuvakaappaus eräistä Helsingin Sanomien sekä Ylen käyttämistä kartoista, joissa näytetään Isiksen hallitsemat alueet.
Näyttökuva Helsingin Sanomien sekä Ylen käyttämistä kartoista, joissa näytetään Isiksen hallitsemat alueet.
Kuitenkin yleinen narratiivi suomalaisessa mediassa on, että Isis kykenee kaikkeen tähän myymällä öljyä pimeillä markkinoilla ja kiristämällä rahaa paikalliselta väestöltä.2
Tämä herättää epäilyjä.
Isis ei ole sotateollisesti omavarainen. Tässä suhteessa se on ehdottomasti riippuvainen ulkoisista tekijöistä. Aseet, ja nopeammin kuluvat aseissa käytetyt ammukset, tulevat ulkopuolelta.
Toisaalta jos pelkästään alueelliset resurssit riittäisivät Isikselle sen sotiessa useita valtioita vastaan, täytyisi olettaa, että Syyrian ja Irakin hallituksilla olisi vastaavasti vähintään yhtä suuri taistelukyky kuin Isiksellä. Kuitenkin Syyrian ja Irakin hallitukset eivät nauttimastaan ulkoisesta tuesta huolimatta ole pärjänneet Isikselle, jonka uskotaan pyörittävän toimintaansa paikallisella kiristyksellä ja mitättömällä öljykaupalla.
Lopuksi jos Isiksen huoltoreitit olisivat rajoittuneet pelkästään Syyrian ja Irakin alueille, olisi oletettavissa, että Syyrian ja Irakin hallitukset käyttäisivät ainoaa ylivoimaansa — ilmavoimaa — katkaistaakseen Isiksen huoltoreitit.
Herääkin kysymys: Missä ovat Isiksen huoltoreitit?
Saksalainen Deutsche Welle uutisoi marraskuussa 2014 Isiksen huoltoreiteistä Syyriaan Nato-maa Turkin rajalta.3 Deutsche Wellen raportissa kerrottiin sadoista rekoista, jotka kuljettivat tarvikkeita päivittäin Turkin kautta suoraan Isiksen hallitsemille alueille Syyriassa.
Yhdysvaltalainen aikakauslehti Time puolestaan uutisoi huomaamattomasti kesäkuussa 2015 Isiksen huoltoreiteistä Naton maaperälle:4
Hyökkäykset tulivat sen jälkeen kun ryhmä [Isis] oli kärsinyt edeltävinä viikkoina sarjan tappioita, mukaan lukien syyrialaisen Tel Abyadin rajakaupungin menettämisen — yhden ryhmän tärkeimmistä keskuksista tarvikkeiden ja taistelijoiden tuomiselle [Syyriaan Turkin rajan yli].
Niin kauan kuin Naton maaperältä virtaa rajaton määrä aseita ja taistelijoita Isikselle, on Isiksen pysäyttäminen käytännössä mahdotonta. Turkin hallitus on julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaantukenut taistelijoiden ja tarvikkeiden kuljetusta rajan yli Syyriaan.
Syyrian ilmavoimien yritykset tuhota Isiksen sotilaallista huoltoa on ilmeisesti estetty Turkin asevoimien toistuvasti tuhotessa rajalla operoivia syyrialaisia hävittäjiä.5

Lähteet

  1. Filkins, D. | The New York Times (28.3.2003). Endless Supply Convoy Is Frustrated Endlessly. E-lähde
  2. Hannikainen, T. | Yle Uutiset (1.10.2014). Millainen on terrorilla hallitseva Isis? E-lähde
  3. Deutsche Welle (26.11.2014). ’IS’ supply channels through Turkey. E-lähde
  4. Hendawi, H. | Time (27.6.2015). ISIS Fighters Kill 200 Civilians in Syrian Town. E-lähde
  5. Sly, L. | The Washington Post (23.3.2014). Turkey shoots down Syrian plane as rebels, Assad forces battle near border. E-lähde