Yhdysvaltain puolustusministeriön Stars & Stripes -julkaisu tietää kertoa, että maan sotavoimien päämajassa Pentagonissa kaavaillaan Euroopassa sijaitsevien amerikkalaisten sotilastukikohtien henkilökunnan sekä tulivoiman dramaattista kasvattamista vuonna 2017.
Rahaa tähän Pentagon toivoo saavansa 3,4 miljardia dollaria eli nelinkerroin sen, mikä vuodelle 2016 oli pyydetty. Tällä summalla tuotaisiin prikaatin suuruiset, 3000–5000 sotilaan liikkuvat lisäjoukot Eurooppaan. Samalla toimitettaisiin prikaatin tarpeisiin raskasta kuljetuskalustoa ja aseistusta.
Viime vuonna tekemällään Itä-Euroopan matkalla Yhdysvaltain puolustusministeri Ash Carter ilmoittimaansa sijoittavan mm. 250 panssarivaunua, panssaroitua ajoneuvoa ja muuta sotilaskalustoa kuuteen entisen itäblokin maahan.

NATO JA VENÄJÄ sopivat vuonna 1997, ettei kumpikaan sijoita vakinaisia joukkoja tai ydinaseistusta lähelle yhteisiä rajoja.
Amerikkalaiset sanovat, ettei Pentagonin suunnitelma riko sopimusta, koska joukkojen on tarkoitus olla asemapaikasta toiseen kiertäviä, vaikka käytännön vaikutus onkin sotajoukkojen jatkuva läsnäolo,kirjoittaa The New York Times.
Vuoden 2017 määrärahoja perustellaan Venäjän toimilla ja Euroopan turvallisuustilanteen heikkenemisellä sekä ”suurvaltakilpailulla”, jonka Yhdysvallat katsoo armeijaansa kohdistuvan Venäjän lisäksi Kiinan taholta. Perusteina mainitaan myös perinteisemmät terrorismiuhat ja Islamilaisen kalifaatin Syyriaan ja Irakiin tuoma epävakaus.
Neuvostoliiton — ”virallisen” vihollisen — hajottua vuonna 1991 Nato aloitti kylmän sodan jälkeisen itälaajentumisen Jugoslavian sodalla, jossa Jugoslavia balkanisoitiin pienempiin valtioihin.


NATON LAAJENEMISTA perustellaan Naton vuoden 2010 strategisessa konseptissa tarpeella johtaa länsi-Balkanin euroatlanttista integraatiota. Balkan on strategisesti tärkeä niin Venäjälle, Turkille, Yhdysvalloille kuin Euroopan unionillekin.
Yhdysvallat käyttää puolustusmenoihin enemmän kuin seitsemän seuraavaksi eniten käyttävää valtiota yhteensä. Yhdysvalloilla on pelkästään Saksassa 174 tukikohta-aluetta (”base sites”). Kaiken kaikkiaan amerikkalaistukikohtia on noin 80 maassa ympäri maailmaa, kun taas Venäjällä on 10 tukikohtaa pääasiassa entisissä neuvostotasavalloissa. The Nation -lehdessä kirjoittavan David Vinen mukaan ei ole selviö, että amerikkalaistukikohta lisää isäntämaansa turvallisuutta; yhtä todennäköistä on, että isäntämaasta tulee vieraan vallan tai puolisotilaallisten joukkojen kohde tukikohdan sijainnin takia.