Neuvostoliiton historia - osa 108

 

Tässä numerossa:

o J.K. Paasikivi

o Juri Žukovin haastattelu - osa 11/23

o Latvian SNT - sivistyselämä

o vuoden 1967 aakkoset

o korkeimman ylipäällikön päiväkäsky

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Paasikivi

 

10/2 1922

 

Sosialidemokraatissa huhtikuussa 1922 [oli] kirjoitus, jossa puolustettiin Suomen ehdotonta puolueettomuutta. Verrattiin Hollannin, Belgian ja Sveitsin puolueettomaan politiikkaan [puolueettomuuspolitiikkaan].

 

Vastaus: Ei mikään kansa saavuta itsenäisyyttä puolueettomuudella, vaan omalla taistelulla, muiden suurempien avulla. [Kuten] Balkanin vallat 19. vuosisadalla. Samoin Hollanti ym.

 

Suomi tuskin on vielä muuta kuin päässyt alkuun itsenäisyydessään. Muilla ei ole myöskään Venäjän tapaista naapuria.

 

Sitä paitsi Hollannin ja Belgia itsenäisyyden turvana on ollut suuresti se, että suurvaltojen, Englannin mutta myös Ranskan edut ovat vaatineet näiden säilymistä itsenäisinä tai niiden säilymistä Saksan valtauksesta.

 

Ainoastaan suurvaltojen kannatus suojelee meitä Venäjän imperialismilta. Tämä kannatus voi kyllä tapahtua sillä tavalla että sellainen yleinen henki - katsontatapa - kansainväliset periaatteet vallalle, että suuret ei saa ahdistaa pieniä. S.O. kansainliitto tms. Tämäkin sisältäisi meille suurten kannatuksen ja se olisi paras, jos se olisi effektiivinen [tehokas, vaikuttava].

 

T. Auer: Tässä sekavassa ja poliittisesti omahyväisessä vuodatuksessa Paasikivi on heikoimmillaan. Vastalauseita löytyy useita.

 

1. Suomi saavutti itsenäisyyden vallankumouksen seurauksena. Keisarillinen Venäjä tai kuninkaallinen Ruotsi eivät sellaista ole meille aiemmin suoneet.

 

2. Suomen valtiollisen kehityksen ikiaikainen vihollinen oli Ruotsi, ei Venäjä. (Yhtenä todisteena voidaan myös pitää sitä, että toisen maailmansodan jälkeen Venäjä kohteli Suomea juuri samalla tavalla kuin Englanti ja Ranska Hollantia ja Belgiaa.)

 

3. Punaisten vaatimusten esittäminen uhkana Suomen itsenäisyydelle perustui ennen muuta omien etuoikeuksien puolustamiseen. Jos olisi pitänyt valita itsenäisyys, johon sisältyy punaisten (noin 60 % suomalaisista) vaatimukset tasa-arvosta, valkoiset olisivat toki valinneet liittoutumisen keisarillisen Venäjän kanssa. Jos joku tämän kieltää, hän ei tiedä paljoakaan 1900-luvun alun yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.

 

4. Voidaan myös katsoa mitä tapahtui Neuvostoliiton jälkeen. Suomi liittyi Euroopan Unioniin, joka on täysin verrannollinen Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon. Erot näiden välillä ovat poliittiset ja kulttuuriset. Ei ole rehtiä puhua itsenäisyydestä, kun todellisuudessa tarkoitetaan yksipuolista sisäpoliittista sanelupolitiikkaa.

 

5. Voidaan myös katsoa mitä EU teki Baltian maille 1990-luvun alusta lukien. Viro, Latvia ja Liettua olivat neuvostotasavaltoina huomattavasti itsenäisempiä ja vauraampia kuin EU:n jäsenmaina.

 

6. Kenen avulla Balkanin maat saavuttivat vapauden 1800-luvulla? Venäjän rooli ei siinä todellakaan ollut vähäinen.

 

Yhdessä asiassa Paasikivi osuu oikeaan. Maltilliset sosialistit esittivät utopistisia ehdotuksia.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

UUSI KUVA STALINISTA - JURI ŽUKOVIN HAASTATTELU (11/23)

 

Viime vuosina on usein sanottu, että Berija oli demokratisoinnin, Neuvostoliiton ja muiden maiden suhteiden muutoksen puolella...

- Ei. Berijalla ei ole tällaisia ”syntejä ". Hän oli puolueen rakenteiden tuote, ja jäi sellaiseksi. Hän, kuten Hruštšov ajattelivat, että maamme piti olla vastakkainasettelussa lännen kanssa, ja että elintason noususta puhumme 200 vuoden kuluttua. Berija ja Hruštšov kulkivat käsikkäin. Meillähän monet eivät tunne keskuskomitean työskentelytekniikkaa eikä mekanismia. Asiakirjat valmisteltiin Hruštšovin koneistossa, ja sitten hän joidenkin kanssa meni keskuskomiteaan, jotain Berija esitti omissa nimissään... Ja jos otetaan ne kaikki joita kumpikin esittivät, käy ilmi että se on yhtenäinen asiakirjakokoelma. Pääasia on, mitä he silloin saavuttivat, sen ettei missään tapauksessa vähennetty puolustusmenoja ja kaikin tavoin vahvistettiin liittotasavaltojen itsenäisyyttä, jota vastaan Stalin oli aina esiintynyt.

Hruštšov oli sitä mieltä, että meillä oli jo rakennettu sosialismi. Kuinka Stalinin aikana Itä-Euroopan maita nimitettiin? Kansandemokratian maiksi. Stalin tarvitsi niitä vain yhtä tarkoitusta varten, puskurivyöhykkeeksi (on olemassa sellainen sotilaallinen käsite). Jos länsi yrittää uudelleen tunkeutua alueellemme, niin he eivät heti, kuten vuonna 1941 valtaa aluettamme, vaan välissä on melko laaja ala. Kuinka niitä alettiin nimittää Hruštšovin aikana? Sosialistiseksi leiriksi. Stalinin aikana perustimme vain keskinäisen talousavunneuvoston (SEV) vastaukseksi Marshall-suunnitelmalle ja Trumanin doktriinille. Hruštšov muodosti Varsovan liiton. Kumpikaan, ei Stalin eikä Molotov menneet muodostamaan sotilaallista organisaatiota. Stalin ei luovuttanut Kiinan itäistä rautatietä eikä Port-Arthuria, sen teki Hruštšov keneltäkään kysymättä lentokoneessa matkalla Moskovasta Pekingiin. Juri Olešinilla on ”Hyvien tekojen luettelo” niminen näytelmä. Jos tehdään tällainen luettelo Stalinin ja Hruštšovin synneistä, niin hruštšovilaiset synnit ovat paljon painavampia.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Latvian SNT - sivistyselämä

 

Vuonna 1965 oli Latviassa 1600 yleistä kirjastoa, 30 museota ja noin 1000 kulttuurikerhoa. Vuonna 1940 oli Latviassa 2100 lääkäriä (11 lääkäriä 10 000 asukasta kohden), 1964 heidän lukumääränsä oli noussut 6 900:ään (30,8 lääkäriä 10 000 asukasta kohden).

 

Vuonna 1964 tasavallassa oli 233 sairaalaa, joissa oli yhteensä 25 700 potilaspaikkaa (1940 oli 89 sairaalaa, joissa potilaspaikkoja 12 000).

 

Latvia on kuuluisa kylpylöistään, joista erityisen suositut ovat Riianlahden rannikolla.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

AMUR [-u'r]

 

Amur on Neuvostoliiton isoimpia jokia, Kaukoidän sisämaan päävesiväylä. Sillä on kaksi latvahaaraa, Šilka ja Argun. Laskee Amurin lahteen. Sen pituus on 2848 km, latvajokineen (Šilka ja Onon) 4510 km.

 

Amurin alajuoksu on Kaukoidän tärkein kalastusalue. Siperianlohi ja amurinlohi ovat tärkeimmät pyyntikalat.

 

Amur on koko pituudeltaan purjehduskelpoinen. Suurimmat satamat ovat Pokrovka, Blagoveštšensk, Habarovsk, Komsomolsk-na-Amure ja Nikolajevsk-na-Amure.

 

Puutavaran, kivihiilen, öljytuotteiden, viljan, metallien, kalan ja suolan kuljetusta.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

KORKEIMMAN YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY

N:o 16, helmikuun 23 pnä 1944 Moskova

 

[Toverit puna-armeijalaiset ja punalaivastolaiset, kersantit, upseerit ja kenraalit, sissitaistelijat - miehet sekä naiset!]

 

KÄSKEN:

 

4. Sissitaistelijoita - miehiä sekä naisia - tehostamaan Punaisen Armeijan auttamista, hyökkäilemään vihollisen esikuntien ja varuskuntien kimppuun, hävittämään sen huoltolaitoksia, katkomaan sen huolto- ja yhteysteitä, riistämään siltä mahdollisuudet reservien tuomiseen paikalle.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Helsinki 3.10.2016