keskiviikko 28. joulukuuta 2016

SNTL/ USSR/ CCCP-sarjan n:ro 123 (Ivan Maiskin merkintöjä)
 
Taman Numeron aiheena "The Maiskyn Diaries.  Punainen suurlähettiläs tuomioistuimen St James n.  1932-1943" (Yale 2015).
 
Hei,
 
Winston Churchill oli keskeinen kylmän sodan sytyttäjä ja siksi radikaalin vasemmiston näkökulmasta varsinainen pahantekijä ja ilkimys. Ivan Maiskin kirjan valossa on hauska tarkastella Churchillia eri näkökulmasta.
 
Olen itsekin aina nähnyt Iso-Britannian ja Neuvostoliiton suhteen kylmän sodan särmiön kautta. Olen elänyt maissa (Suomi, Tanska, Englanti), joissa kommunistit on esitetty julkisuudessa enemmän tai vähemmän kielteisessä valossa. Näistä syistä olen lapsesta saakka yrittänyt tasapainottaa kommunistien moittimista Britannian epäkohtien arvioimisella.
 
Chamberlainin myönnytyspolitiikka 1930-luvulla ja Churchillin erivä asenne on tietysti kaikille tuttua, mutta millä tavalla tämä eroavaisuus ilmeni ja kuinka terävä Churchill oli ja kuinka aikaisin hän tämän viisaan asenteen omaksui, ja miten hän sen ilmaisi, siitä Maiski antaa elävän kuva. Itsestäni tuli tämän myötä jonkin asteinen Winston Churchillin ihailija.
 
Marraskuussa 1937 Yrjö VI järjesti juhlat vierailevan Belgian kuninkaan Leopoldin kunniaksi. Seremonioiden aikana Maiski huomasi vaimonsa Agnijan kanssa jäävänsä sivuraiteille "Neuvostoliitto ei ole muodissa tänään, varsinkaan konservatiivisen puolueen isojen kihojen parissa".
 
Maiski oli jo vaihtamassa maisemaa, kun hän huomasi, että Churchill esiteltiin Belgian kuninkaalle. Myös Yrjö IV osallistui keskusteluun. Kuninkaat nauroivat ja Churchill elehti vilkkaasti. "Saksan syöjä" Churchill erkani ryhmästä ja törmäsi Rippentorpiin ja ihmiset kerääntyivät heidän ympärilleen.
 
Rippentrop ryhtyi julistamaan Natsi-Saksan sanomaa synkkään tyylinsä. Churchill vastasi huumorilla ja väki purskahti nauruun. Churchill kyllästyi saksalaiseen ja huomasi Maiskin. Kuninkaiden seuratessa silmä kovana Churchill käveli Maiskin luokse ja puristi lujasti tämän kättä.
 
Churchill ja Maiski ryhtyivät pitkään ja vilkkaaseen keskusteluun, jonka kesken Yrjö-kuningas käveli heidän luokseen ja sanoi jotakin Churchillille. Maiskille syntyi vaikutelma, että kuningas yritti pelastaa Churchillin "Moskovan paholaisen" kynsistä. Maiski astui syrjään ja odotti, mitä seuraa.
 
Churchill vaihtoi kuninkaan kanssa pari sanaa ja palasi Maiskin luo ja keskustelu jatkui. Maiskille syntyi vaikutelma, että ylhäinen väki suorastaan järkyttyi näkemästään.
 
Entä mitä mahtoi Churchillilla olla Maiskille asiaa? Hän kertoi olevansa sitä mieltä, että antikommunistinen liittoutuma on suunnattu ennen muuta brittiläistä imperiumia vastaan ja vasta sen jälkeen Neuvostoliittoa vastaan. "Saksa on päävihollinen ja kaikkien niiden, jotka haluavat säilyttää rauhan, heidän tärkein tehtävä on pysyä yhdessä. Muussa tapauksessa olemme tuhoon tuomittuja."
 
Churchill jatkoi - "Venäjän mahdollinen heikkous on suurin vaara rauhan asialle ja imperiumin koskemattomuudelle. Me tarvitsemme vahvan, hyvin vahvan Venäjän".
 
Tässä vaiheessa Churchill madalsi ääntänsä ja kysyi, mitä hittoa Venäjällä oikein tapahtuu. Ovatko poliittiset puhdistukset mahdollisesti heikentäneet Neuvostoliiton armeijaa? Tulevatko ne heikentämään Neuvostoliiton kykyä kestää Japanin ja Saksan painostusta?
 
Maiski sanoi, ettei kannata kuunnella vanhojen akkojen juttuja. Neuvostoliitto olisi tämän jälkeen vahvempi, ei heikompi. Churchill sanoi, että - "me kaikki tarvitsemme vahvan Venäjän, me tarvitsemme sitä hyvin paljon". Pienen tauon jälkeen hän jatkoi - "Se Trotski, hän on täydellinen piru. Hän on tuhoava, ei rakentava voima. Olen täysin Stalinin kannalla" (I'm wholly for Stalin).
 
Keskustelun päätteeksi Churchill puristi uudestaan Maiskin kättä ja tokaisi - 'meidän täytyy tavata useammin'.
 
Pikakelaus nykyhetkeen: Kuuleeko Theresa May? Ota pikaisesti Sergei Lavroviin yhteyttä. Yhteinen sävel on täysin mahdollinen. J. Staliniin verrattuna V. Putin on kuin persikkapyllyinen vauva.
 
Tauno Auer 7.12.2016
Helsinki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti