Sananvapaudesta

”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. (…)” (Suomen perustuslain 12 §:n 1 momentti).
”Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin.” (Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta [HE 309/1993])
Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) annettiin 13 päivänä kesäkuuta 2003, ja laki tuli voimaan 1.1.2004. Lakia (jäljempänä: sananvapauslaki) sovelletaan Suomessa harjoitettavaan julkaisu- ja ohjelmatoimintaan. Sananvapauslain tarkoituksena oli antaa tarkempia säännöksiä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lakia sovellettaessa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa (SananvapausL 1 § 2 mom.).

Vastineoikeus ja oikaisuoikeus

Yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähetettävässä ohjelmassa esitetyn viestin loukkaavan itseään, on oikeus saada vastine julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa. (8 §)
Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja säätiöllä sekä viranomaisella on oikeus saada aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi samassa julkaisussa tai asianomaisen ohjelmatoiminnan harjoittajan ohjelmassa, jollei tiedon oikaiseminen virheen vähäisyyden vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta. (9 §)

Pääministerin menettelystä

Pääministerin olisi Yleisradion sananvapauskriisiin johtaneessa tapauksessa tullut tyytyä käyttämään sananvapauslaissa tarkoitettuja oikaisukeinoja (vastineoikeus ja/tai oikaisuoikeus). Toisin sanoen, menettely (pääministerin Ylelle ilmaisema suuttumus, Ylen toimittajalle ja vastaavalle päätoimittajalle lähetetty sarjaviestintä, jatkuva painostavaksi koettu palaute toimittajalle, ”luottamus Yleen nolla”-ilmoitus jne.), johon pääministeri on mediatietojen mukaan turvautunut, näyttää kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet huomioon ottaen yhden valtiomahdin (toimeenpanovalta) moitittavalta painostavalta puuttumiselta ”neljännen valtiomahdin” (media) toimivallan (tiedotusvälineiden vapaus, medianvapaus) käyttöön.

JSN

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.
Julkisen sanan neuvosto perustettiin 1968. Yleisradio Oy kuuluu sopimuksen allekirjoittajiin.

Journalistin ohjeista

”Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä” (Journalistin ohjeet, JO). Journalistin ”[o]hjeet koskevat kaikkea journalistista työtä” (ibid.).
”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu” (JO n:o 1).
”Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille” (JO n:o 2).
”Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä” (JO n:o 3).

Ylen käytännöstä

”Minua ja tiimiäni on pyydetty vähentämään väärinkäytöksiin ja epäkohtiin puuttuvan paljastusjournalismin tekemistä. Tähän en voi suostua. Journalistin ohjeiden ykköskohdan mukaan yleisöllä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu” (Ylen ajankohtaistoimituksen entinen esimies Jussi Eronen HS 15.12.2016)
”Eronen arvostelee kovin sanoin Ylen vastaavaa päätoimittajaa Atte Jääskeläistä, joka Erosen mielestä suojelee erityisesti Sipilää. ”Päätoimittajan tiiviissä käsiohjauksessa toimitus kohtelee juuri poliitikkoja – etenkin pääministeriä – kaikkein varovaisimmin”.
”Olen tehnyt valtakunnallisia uutisia 20 vuoden ajan, enkä ole missään muualla nähnyt tällaista toimituskulttuuria. Se tapa, jolla päälliköt Yleisradiossa suhtautuvat tutkivaan journalismiin, on äärimmäisen lannistava. Mikä tahansa aihe, joka käsittelee eduskuntaa, pääministeriä tai keskustaa, juuttuu koneistoon pitkäksi aikaa” (ibid.)
”Erosen mukaan Jääskeläinen puuttui Ylen uutisointiin heti, kun pääministeri Sipilä soitti Jääskeläiselle Ylen julkaisemasta Katera Steel -uutisesta. Eronen kertoo, että Jääskeläinen teki useita muutoksia, ja ilmoitti hänelle asiasta alaisensa välityksellä.
– Hän muutti otsikon, poisti faktaa jutusta, poisti paikkaansa pitävän grafiikan ja muutteli asiajärjestystä, eikä keskustellut tästä lainkaan jutun tehneiden toimittajien kanssa, tai minun, joka olin näiden toimittajien esimies” (IS 15.12.2016).
”Salla Vuorikosken eron taustalla on hänen itsensä mukaan viime kädessä uutisointi Juha Sipilän sukulaisten Katera Steel -yhtiön yhteydestä Terrafameen.
Vuorikoski koki, että talon johto halusi suitsia toimittajien työtä jäädyttämällä poliittisesti herkän aiheen käsittelyn.
– Talon ei johto antanut mahdollisuuksia tehdä journalistista työtä, kun kyse oli poliittisesta aiheesta.
Käytännössä johto hyllytti aihetta koskevat, osin ilmeisesti jo tehdyt, jatkojutut” (IL 14.12.2016).
Helsingin Sanomien (HS) verkkolehden (1.12.2016) mukaan ”ainakin neljä Ylen työntekijää sanoo, että pääministeri Sipilän uutisointia koskevia rajoituksia perusteltiin journalististen syiden lisäksi ’muilla syillä’”.
HS on todennut muun ohella seuraavaa:
”[Baba] Lybeck pitää erikoisena ohjeistusta, ettei Päivärinta saa kertoa ’Ylen sisällä, Ylen ulkopuolella ja somessa’, että pääministeri on perunut tulonsa. Hän pitää kohtuuttomana myös Pressiklubi-juontaja Ruben Stillerin saamaa, myöhemmin peruttua varoitusta” (HS:n verkkolehti 1.12.2016). HS jatkaa: ”Yksinkertaisesti, vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläisen selitykset toiminnastaan ovat mielestäni kestämättömät ja herättävät suurta huolta Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan riippumattomuudesta. Luottamukseni Jääskeläiseen mureni täysin nähtyäni tämän haastattelun enkä koe, että hän voi jatkaa Ylen vastaavana päätoimittajana.”

Laki Yleisradio Oy:stä (1380/1993)

Yleisradio Oy on lain 7 §:n mukaista julkista palvelua liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla harjoittava osakeyhtiö. Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.
”Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;” (7 §:n 2 mom.).
Kansanvaltaan (demokratia) kuuluu olennaisena osana perustuslaissa turvattu sananvapaus.
On ilmeistä, että esillä olevassa sananvapauskriisissä Yleisradio ei ole halunnut noudattaa tai kyennyt noudattamaan sille laissa asetettua kansanvallan tukemisen velvoitetta.   

Yleisradion hallintoneuvoston tehtävät

Hallintoneuvoston tehtävänä on muun ohessa ”3) huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi;” (6 §:n 1 mom.).
On selvää, että hallintoneuvosto on epäonnistunut kyseisessä tehtävässään sikäli kuin on kysymys mainitussa lainkohdassa (6 §:n 1 momentin 3 kohta) tarkoitetusta valvontatehtävästä. 
”Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa omaksutun vakiintuneen tulkinnan mukaan Yleisradio Oy kuuluu oikeusasiamiehen toimivaltaan siltä osin kuin kyse on Yleisradiosta annetun lain (jäljempänä yleisradiolain) 7 §:ssä tarkoitetusta julkisen palvelun tehtävästä” (Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 16.5.2016 Dnro 5018/4/15).
Huom! Yleisradion sananvapauskriisi on saatettu Eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavaksi siltä osin kuin on kysymys Yleisradiosta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta julkisen palvelun tehtävästä (kansanvallan tukeminen sananvapaus mukaan lukien) ja sitä koskevasta hallintoneuvoston suoritettavasta valvonnasta..

Ylen sananvapauskriisi, kronologia

2011
Ylen ajankohtaisohjelmat siirtyvät Jääskeläisen alaisuuteen vuoden 2011 alusta. Jääskeläinen johtaa myös Ylen urheilua ja suomenkielistä aluetoimintaa.
Ylen ajankohtaistoimituksen toimittaja Timo Harakka valmistelee suureen toimituskokoukseen muistion, jonka mukaan ”päätoimittaja Atte Jääskeläinen on viime kuukausina puuttunut Ylen Ajankohtaistoimituksen juttuihin tavalla, joka on toisaalta aiheuttanut pelkoa journalismimme riippumattomuuden puolesta ja toisaalta viestinyt epäluottamusta toimittajien ammattitaitoa ja etiikkaa kohtaan”. Muistion mukaan Jääskeläiseltä tullut viesti on, että ”poliitikkoja ei pidä ärsyttää. Jos täytyy valita, toimituksen johto on vallanpitäjien eikä journalistien puolella”.
Muistiossa viitataan muun muassa Ylen Ajankohtaisen kakkosen juttuun, jossa poliisin esitutkintamateriaalin pohjalta luotiin virheellinen kuva siitä, miten keskustataustaisen Nuorisosäätiön rahaa oli päätynyt ehdokkaille. Lisäksi muistiossa viitattiin muun muassa siihen, että Jääskeläisen päätöksellä viivytettiin juttua, joka olisi ennakoinut perussuomalaisten jytkyä vaaleissa.
2014
Lokakuussa Ylen Silminnäkijä julkaisee dokumentin vanhoillislestadiolaisuudesta otsikolla ”Tavoitteena taivaspaikka”. Ohjelmaan yritetään useaan otteeseen saada myös keskustan puheenjohtajan, lestadiolaisuushaara Rauhan Sanan jäsenen Juha Sipilän haastattelu. Sipilä ei suostu.
Marraskuussa 2016 selviää, mitkä Ylen ohjelmat ovat erityisesti ärsyttäneet Sipilää. Tämä käy ilmi sähköposteista, joilla pääministeri Sipilä pommittaa Ylen toimittaja Salla Vuorikoskea. Sipilä mainitsee muun muassa ”lestadiolaisjutut” ja ”yrityksen tuulesta temmatut työsuojelujutut”. Päätoimittaja Jääskeläinen kertoo 3. joulukuuta 2016 Demokraatin haastattelussa, että Sipilä on antanut palautetta jutuista, jotka ovat koskeneet hänen henkilökohtaista varallisuuttaan, yritystaustaansa tai uskonnollista vakaumusta.
Marras–joulukuussa eduskunnassa puidaan tasa-arvoista avioliittolakia. Päätoimittaja Jääskeläinen ohjeistaa toimitusta käyttämään lakiesityksestä muuta nimitystä kuin tasa-arvoinen avioliittolaki. Jääskeläisen mukaan tuo nimitys luo lakiesityksestä vahvasti positiivisia mielikuvia, eikä Yle voi sitä käyttää, koska se hänen mielestään on kannanotto lakiesitykseen.
Loppuvuonna 2014 Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa toteutettiin suuri organisaatiouudistus. Henkilöstö joutui hakemaan uudestaan omia työpaikkojaan. Organisaatiouudistus aiheutti Ylen sisällä paljon tyytymättömyyttä. Monet kokivat, ettei työnantaja kuunnellut työntekijöitä. Asiaa puitiin myös julkisuudessa, koska esimerkiksi tunnettu uutisankkuri Arto Nurmi poistettiin ruudusta.
2015
Helmikuussa Yle kertoo, että Ajankohtainen kakkonen lopetetaan ja Silminnäkijä siirretään verkkoon. Verkossa palkittu ajankohtaisohjelma Silminnäkijä ei aloita koskaan.
Ylen sisäisissä työhyvinvointikyselyissä johto saa joillakin osastoilla hyvin huonot pisteet. Kyselyjen kaikkia tuloksia ei julkisteta ja käsitellä henkilöstön kanssa.
2016
Perjantaina 25. marraskuuta Yle uutisoi Talvivaaran/Terrafamen urakoitsijan, konepajayhtiö Katera Steelin saaneen noin puolen miljoonan euron tilauksen Terrafamelta.
”Sipilä pommittaa sähköposteilla Ylen toimittajaa Salla Vuorikoskea ja päätoimittaja Jääskeläistä. Sipilä ilmoittaa arvostuksensa Yleä kohtaan olevan ’täysi nolla’” (IL 8.12.2016).
”Jääskeläinen päättää, että jatkojuttuja Sipilän mahdollisesta jääviydestä koskien valtion tukea Terrafamelle, ei julkaista. Tietoja Sipilän sähköpostipommituksesta tai siitä, että hän perui tulonsa Ylen A-studioon, ei julkaista. Ylen Pressiklubin juontaja Ruben Stiller saa kirjallisen varoituksen, koska myöhemmin perutaan, koska hän valmistelee aiheesta lähetystä ’uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti’. Nämä tiedot tulevat julki Suomen Kuvalehden jutussa keskiviikkona 30. marraskuuta”
Ylen A-studion lähetyksessä Jääskeläiseltä kysytään, maksettiinko Ylen uutisten politiikan toimituksen entinen esimies Pekka Ervasti hiljaiseksi. Jääskeläinen tai Ervasti eivät kommentoi lähdön syitä, mutta Ervasti sanoo olevansa ”erittäin huolestunut sitä, kuinka ahtaaseen rakoon Ylen poliittinen journalismi on ajettu toimivan johdon linjauksilla”. (IL 8.12.2016)

Ylen vastaavan päätoimittajan ongelma

”Näyttää siltä, että hän [Eronen] ei voi hyväksyä Ylen journalistisia periaatteita ja arvoja”, Jääskeläinen sanoo Ylelle (HS 15.12.2016).
Edellä siteerattu vastaavan päätoimittajan lausuma on huolestuttava. Näyttää siltä, ettei hän ole oivaltanut, ettei ’Ylen journalistisilla periaatteilla ja arvoilla’ voida syrjäyttää perustuslain sananvapautta koskevia säännöksiä eikä myöskään Journalistin ohjeita, joihin Yleisradion ja sen toimittajien (vastaava päätoimittaja mukaan lukien) on katsottava sitoutuneen.
Summa summarum: On selvää, että Yleisradiossa on ”sananvapausongelma”. Ongelman syy on ilmeinen. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja on toimitusjohtajan nimenomaisella tai hiljaisella hyväksynnällä käytännössä kohdistanut uutis- ja ajankohtaistoimitusten toimittajiin heidän journalistista työskentelyään vaikeuttavia tai rajoittavia tai jopa estäviä sensuuritoimenpiteitä (sensurointi de facto). Joulukuun 14. päivänä 2016 kyseisen vastaavan päätoimittajan menettely on johtanut kahden pätevän ja palkitun toimittajan eroon.
Asiaan perehtyneen kansalaisen käsityksen mukaan kysymyksessä oleva sananvapausongelma olisi tullut ja tulisi ratkaista vastaavan päätoimittajan erolla. Tulisi lisäksi harkita, voiko toimitusjohtajana jatkaa mies, joka näyttää ainakin konkludenttisesti hyväksyneen vastaavan päätoimittajan pitkään jatkuneen asiattoman menettelyn. 
Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että toimitusjohtaja on tullut aiemmin tunnetuksi salanimellä Ilari Vinkuen, jolla nimellä hän on osallistunut Åttopojat-levyllä Olof Palme –pilkkalaulun esittämiseen.
Niille, jotka eivät muista tai tiedä, pientä kertausta:
”Juomalaulu löytyy Åttopoikien 21. heinäkuuta julkaistulta Kauneimmat snapsilaulut -levyltä. Yhtyeen perustaja ja johtaja on Nokian entinen toimitusjohtaja Kalle Isokallio. – Vuonna 1986 murhatun Olof Palmen hyvä ystävä, kirjailija Harry Schein sanoi eilisessä Expressen -lehdessä, että Isokallio on ”mitätön henkilö”, koska yhtye on levyttänyt tällaisen kappaleen.” (IS 15.8.2003).
Expressen 14.8.2003:
Nu rasar författaren och Palmevännen Harry Schein:
– Det är alldeles självklart att man inte ska göra så här.”
”Initiativtagaren till skivan med snapsvisor är Kalle Isokallio som ännu 1991 var andre man på Nokia och tilltänkt koncernchef. Styrelsen valde den gången Jorma Ollila. Efter det har Isokallio verkat som fri författare. (…) Även om de sex som medverkar i kören vill vara anonyma vet man i Helsingfors att åtminstone Nokias informationsdirektör Lauri Kivinen, (…) (Expressen 14.8.2003)
Sellainen Ylen toimitusjohtaja näyttää (de facto -sensorina toimivan vastaavan päätoimittajan ohella) olevan Yleisradion hallituksen erityisessä suojeluksessa!? Surullista, tuiki surullista. On syvästi järkyttävää, että rohkeat, taitavat, palkitut ja ehdottomasti pätevät toimittajat ovat katsoneet ainoaksi ulospääsyksi irtisanoutumisen kansalaisten verorahoin ylläpidetystä Yleisradiosta!
J.K.
Toivon, että Eduskunnan oikeusasiamies ja Julkisen sanan neuvosto selvittävät Yleisradion sananvapaustapauksen perusteellisesti. Kysymys ei ole ainoastaan Yleisradiosta. Kysymys on jokaiselle kuuluvasta perusoikeudesta, sananvapaudesta eli demokratian keskeisestä peruspilarista.
Tapio Kuosma