torstai 30. kesäkuuta 2016
Kommunistien Liitto
Hallituksen kokous 20.6.2016
STP:n uudelleen rekisteröiminen ei ole ajankohtaista.
Toimintataktiikkaa tulee kehittää siten, että se edistää
parhaiten laajan uusliberalisminvastaisen kansanrintaman
kehittämistä.
Sen jälkeen kun Suomen Työväenpuolue STP ei edellisissä eduskuntavaaleissa saanut eduskuntaan
kansanedustajaa, asettui kysymys STP:n uudelleen rekisteröimisestä. Keskustelua aiheesta on käyty
eri tasoilla nyt vuoden ajan. STP:n piirissä asiasta asia nostettiin esiin 9.4.2016 toimikunnan
kokouksessa. Silloin äänin 3-3 puheenjohtajan äänen ratkaistessa hyväksyttiin esitys, että aloitetaan
nimien keräys puolueen uudelleen rekisteröimiseksi. Tähän päätökseen esitettiin eriävä mielipide,
jossa hyvinkin perustellusti torjuttiin ajatus lähteä kannattajakorttien keräykseen STP:n uudelleen
rekisteröimiseksi (”Eriävä mielipide”; liite 1). Asiaa on tämän jälkeen käsitelty Kansan äänen
järjestöjen keskuudessa. Vuosikokouksessaan 25.5.2016 EU:n Vastainen kansanrintama torjui
esityksen STP:n rekisteröimisestä äänin 9-2. Kokous hyväksyi perusteeksi asiasta kannanoton
(”Suomen Työväenpuolueen uudelleen rekisteröiminen ei ole ajankohtaista”; Liite 2).
STP:n liittokokous käsitteli asiaa 18.6.2016 ja torjui osaltaan ajatuksen uudesta nimien keräyksestä
äänin 5-10. Samassa yhteydessä STP:n liittokokous hyväksyi kaksi asiaan läheisesti liittyvää
arviota: 1) ”Johtopäätöksiä kevään 2016 osuuskauppavaaleista”; Liite 3 ja 2) ”Tarvitaan
todellinen muutos”; Liitte 4. Kokouksessa päätettiin järjestää STP:n jatkoliittokokous la.
1.10.2016.
Luonnollisestikaan STP ei ole ajamassa toimintaansa alas, vaan tulee olemaan aloitteellinen siinä
tavoitteessaan, että maahamme luodaan laaja uusliberalistisen vastaisen kansanrintama, joka ottaa
tavoitteekseen kehittää poliittinen vaihtoehto ja toimiva vastarinta uusliberalistiselle
markkinakapitalismille. Tätä tullaan käsittelemään myös 1.10.2016 jatkoliittokokouksessa.
Kommunistien Liitto esitti STP:n tilanteeseen liittyen laajennetussa hallituksen
kokouksessaan 20.6.2016 seuraavan arvion:
Suomen Työväenpuolueen- ja Kansan äänen järjestöjen piirissä on todettu, että EU on sama asia,
kuin uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka. Siksi esitimme jo puolueemme perustamisesta lähtien,
että uusliberalistista EU-suuntausta torjumaan tarvitaan laaja yhteisrintama. Suomen
Työväenpuoluetta emme perustaneet vaalipuolueeksi vaan yhteistyöjärjestöksi, jonka tehtävänä on
luoda maahamme uusliberalistisen politiikan vastainen yhteisrintama. Tähän saakka STP:n sekä
Kansan äänen järjestöjen työ uusliberalistisen politiikan vastaisen yhteisrintaman kokoamiseksi ei
ole tuottanut isoa tulosta, vaan STP on mielletty työstämme huolimatta lähinnä yhdeksi
pikkupuolueeksi muiden pikkupuolueiden joukossa. Tällä hetkellä, kun edellisissä valtiollisissa
vaaleissa emme saaneet kansanedustajia ja äänimäärämme oli lähinnä hyvin marginaalinen, on
kannattajakorttien keräämisestä puolueen uudelleen rekisteröimiseksi pidättäydyttävä toistaiseksi
seuraavista syistä:
1. STP:n 10-vuotisen toiminnan aikana emme ole nykyisellä toimintataktiikalla kyenneet
laajentamaan uusliberalistisen politiikan vastaista yhteisrintamaa muutosrintaman luomiseksi. Siksi
meidän tulee miettiä toisenlaista taktiikkaa yhteisrintaman kokoamiseksi. Se on keskustelujen ja
neuvottelujen tie liittolaisten keräämiseksi uusliberalisminvastaiseen työhön. Ajatus
yhteisrintamasta on kyettävä viemään STP:n järjestöjen kenttää laajemmalle alueelle. Siihen on tällä
hetkellä suuret mahdollisuudet siksi, että uusliberalistisen hallituspolitiikan vastustaminen on
kerännyt laajaa kannatusta.
2. Uuden taktiikan löytäminen ja hakeminen on välttämätöntä siksikin, että 10 toimintavuoden
kuluessa STP:n aktivistien voimat ovat ehtyneet. Siitä joukosta, joka keräsi kadulla 10 vuotta sitten
puolueen rekisteröimiseen tarvittavat kannattajakortit, on tällä hetkellä samaan työhön kykeneviä
enää murto-osa. Osa on jo ehtinyt poistua keskuudestamme ja osan terveys sekä muut työtehtävät
eivät salli enää vastaavanlaista työtä. Nykyisillä voimilla kannattajakorttien keräämiseen
jouduttaisiin käyttämään kykenevien aktivistien voimin vuoden aikana kaikki vapaa-aika, eikä
siihen ole mahdollisuutta.
3. Jos otamme huomioon sen mahdollisuuden, että tarvittavat kannattajakortit saataisiin kerättyä,
niin tulee esittää kysymys. Mitä tässä vaiheessa teemme näillä kannattajakorteilla, koska
edellisissäkin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa ehdokkaiden etsiminen yhdeksi
pikkupuolueeksi miellettyyn STP:een on ollut lähes mahdoton tehtävä, eivätkä edes kaikki aktivistit
ole nähneet järkeväksi asettua puolueen ehdokkaaksi? STP:n piirissä ei ole juuri nyt valmiuksia
työhön, jossa pyritään pienen joukon turvin nostamaan esille ajatus uusliberalismin vastaisen
yhteisrintaman kehittämisestä, koska ajatus siitä on kehkeytymässä laajoissa yhteiskuntapiireissä.
Puolueemme uudelleen rekisteröiminen merkitsisi käytännössä irti ottoa näistä joukoista. Meidän
aktivistijoukkomme keski-ikä lähentelee 70 vuotta ja näillä voimilla vaaleihin osallistuminen -
johon kannattajakorttien keräämisellä tähdätään - on sekin toivoton tehtävä. On toivoton tehtävä
hakea ehdokkaat, kerätä työhön tarvittavat varat ja organisoida vaalimainonta sekä katujulisteet.
Siihen tarvitaan laajemmat voimat.
4. Tällä hetkellä, kun uusliberalismin vastaisen toiminnan taakse on organisoitunut joukkoja, olisi
enemmänkin poliittista ”sooloilua” lähteä pienellä joukolla kadulle nimienkeräykseen ilman, että
siihen löydetään yhdessä isomman joukon kanssa yhteisymmärrys ja valmiuksia.
On nähtävä, että 10 vuotta sitten, kun perustimme STP:n, tämä oli ensimmäisiä esityksiä
uusliberalistisen politiikan ja sitä vastustavan yhteisrintaman kehittämiseksi. Silloin ei ollut
nykyistä uusliberalisminvastaiseen toimintaan orientoitunutta kansanliikettä. Tänään ajatus
yhteisrintamasta on edennyt laajempiin piireihin. Se ei kuitenkaan ole realisoitunut STP:n
toiminnan kautta, vaan vaan siitä irrallaan laajoissa yhteiskuntapiireissä, joilla ei ole suoraa yhteyttä
STP:n toimintaan. Tämä tulee ottaa huomioon.
Kommunistien Liitto katsookin, että nyt tulee löytää muita etenemistapoja. Tulee tehdä esityksiä eri
kansanliikkeiden piirissä yhteisrintaman luomiseksi. Tätä varten tulisi valmistella kentältä löytyvien
asiasta kiinnostuneiden kesken yhteinen neuvottelukokous, joka vie ajatusta eteenpäin. Tulevien
kuntavaalien suhteen yksi mahdollisuus olisi valmistella eri kunnissa valitsijayhdistyksiä.
Valitsijayhdistysten perustamista voisimme pohjustaa yhteisillä tavoitesuunnitelmilla. Hyvissä ajoin
nämä perustetut valitsijayhdistykset kokoontuisivat, antaisivat yhteisen tavoite-ohjelman ja
esiintyisivät eri kunnissa tämän yhteisen ohjelman tavoitteiden puolesta ja mahdollisesti yhteisellä
nimellä. Tämä yhteistyö voisi olla alkua laajemman rintaman kehittelemiseksi. Tähän tulisi liittää
keskustelujen käyminen potentiaalisten liittolaisten kanssa yhteistyön mahdollisuudesta ja yleensä
liittolaisten etsiminen. Tällä tavalla tulisi etsiä yhteisrintaman taakse lisää väkeä, joilla on kykyjä ja
voimia reaaliseen toimintaan.
Vuosien ajan STP ja STP:n järjestöt ovat ilmoittaneet, että olemme valmiit ilman ennakkoehtoja
etsimään kaikkien potentiaalisten liittolaisten kanssa tapaa laajan uusliberalisminvastaisen
kansanrintaman luomiseksi. Nyt tulee olla aloitteellinen laajan yhteistyön kehittämiseksi. STP:n ja
Kansan äänen järjestöjen tulee olla mukana tukemassa tätä kehitystä.
Kommunistien Liitto ry.
Laajennettu toimikunta 20.6.2016
Asiakirjan liitteet:
Liite 1
Eriävä mielipide
Suomen Työväenpuolueen STP:n hallitus kokoontui 9.4.2016. Keskusteltiin kysymyksestä
aloittaako STP kannattajakorttien keräämisen puolueen rekisteröimiseksi. Kokouksessa
puheenjohtaja Juhani Tanski sekä Esko Luukkonen ja Anne Luukkonen kannattivat nimien
keräyksen aloittamista. Jäsenet Paavo Heikkinen, Hannu Kautto sekä Heikki Männikkö vastustivat
nimien keräyksen aloittamista.
Puheenjohtajan äänen turvin tämän kokouksen päätökseksi tuli, että aloitetaan nimien keräys.
Paavo Heikkinen, Heikki Männikkö ja Hannu Kautto pyysivät kirjaamaan päätökseen eriävän
mielipiteensä pöytäkirjaan. Keskustelussa he ilmaisivat päätökseen nähden seuraavan kantansa:
Suomen Työväenpuoluetta emme perustaneet vaalipuolueeksi vaan yhteistyöjärjestöksi, jonka
tehtävänä on luoda maahamme uusliberalistisen politiikan vastainen yhteisrintama. Tähän saakka
STP:n sekä STP:n järjestöjen työ uusliberalistisen politiikan vastaisen yhteisrintaman kokoamiseksi
ei ole tuottanut isoa tulosta, vaan STP on mielletty työstämme huolimatta lähinnä yhdeksi
pikkupuolueeksi muiden pikkupuolueiden joukossa. Tällä hetkellä, kun edellisissä valtiollisissa
vaaleissa emme saaneet kansanedustajia ja äänimäärämme oli lähinnä hyvin marginaalinen, on
kannattajakorttien keräämisestä puolueen uudelleen rekisteröimiseksi pidättäydyttävä toistaiseksi
seuraavista syistä:
1. STP:n 10-vuotisen toiminnan aikana emme ole nykyisellä toimintataktiikalla kyenneet
laajentamaan uusliberalistisen politiikan vastaista yhteisrintamaa muutosrintaman luomiseksi. Siksi
meidän tulee miettiä toisenlaista taktiikkaa yhteisrintaman kokoamiseksi. Se on keskustelujen ja
neuvottelujen tie liittolaisten keräämiseksi uusliberalisminvastaiseen työhön. Jos aiomme
kannattajakortit kerätä, on työhön löydyttävä uusia voimia. Ajatus yhteisrintamasta on kyettävä
viemään STP:n järjestöjen kenttää laajemmalle alueelle.
2. Uuden taktiikan löytäminen ja hakeminen on välttämätöntä siksikin, että 10 toimintavuoden
kuluessa STP:n aktivistien voimat ovat ehtyneet. Siitä joukosta, joka keräsi kadulla 10 vuotta sitten
puolueen rekisteröimiseen tarvittavat kannattajakortit, on tällä hetkellä samaan työhön kykeneviä
enää murto-osa. Osa on jo ehtinyt poistua keskuudestamme ja osan terveys sekä muut työtehtävät
eivät salli enää vastaavanlaista työtä. Nykyisillä voimilla kannattajakorttien keräämiseen
jouduttaisiin käyttämään kykenevien aktivistien voimin vuoden aikana kaikki vapaa-aika, eikä
siihen ole mahdollisuutta.
3. Jos otamme huomioon sen mahdollisuuden, että tarvittavat kannattajakortit saataisiin kerättyä,
niin tulee esittää kysymys. Mitä tässä vaiheessa teemme niillä kannattajakorteilla, koska
edellisissäkin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa ehdokkaiden etsiminen on ollut lähes
mahdoton tehtävä, eivätkä edes kaikki aktivistit ole halukkaita puolueen ehdokkaaksi? Ihmisillä ei
ole juuri nyt valmiuksia tällaiseen työhön. Meidän aktivistijoukkomme keski-ikä lähentelee 70
vuotta ja näillä voimilla vaaleihin osallistuminen - johon kannattajakorttien keräämisellä tähdätään -
on sekin toivoton tehtävä. On toivoton tehtävä hakea ehdokkaat, kerätä työhön tarvittavat varat ja
organisoida vaalimainonta sekä katujulisteet.
4. Puheenjohtaja Juhani Tanski otti syksyllä tehtäväkseen luoda ja esittää suunnitelma
kannattajakorttien keräämisen organisoimiseksi siten, että em. ongelmat huomioidaan. Tällaista
suunnitelmaa ei hän ole kirjallisesti eikä suullisesti esittänyt ja perusteet tälle äänestyspäätökselle
eivät syksystä ole muuttuneet mihinkään suuntaan. Piti esittää suunnitelma, johon päätös voisi
perustua. Mitään sellaista ei ole esitetty. On vain tilaisuuden tullen tehty äänestyspäätös.
Eriävän mielipiteen allekirjoittajat katsovat, että päätös kannattajakorttien keräyksen aloittamisesta
on näissä olosuhteissa täysin epärealistinen ja että tämä äänestyspäätös tulee perua.
Eriävän mielipiteen esittäjät esittivät puheenvuoroissaan toisenlaisia etenemistapoja. Yksi
mahdollisuus olisi valmistella eri kunnissa valitsijayhdistyksiä. Valitsijayhdistysten perustamista
voisimme pohjustaa yhteisillä tavoitesuunnitelmilla. Hyvissä ajoin nämä perustetut yhdistykset
kokoontuisivat, antaisivat yhteisen tavoite-ohjelman ja esiintyisivät yhdessä eri kunnissa tämän
ohjelman tavoitteiden puolesta ja mahdollisesti yhteisellä nimellä. Tämä yhteistyö voisi olla alkua
laajemman rintaman kehittelemiseksi. Tähän tulisi liittää keskustelujen käyminen potentiaalisten
liittolaisten kanssa yhteistyön mahdollisuudesta ja yleensä liittolaisten etsiminen. Tällä tavalla tulisi
etsiä yhteisrintamaan lisää väkeä, joilla on vielä kykyjä ja voimia reaaliseen toimintaan.
Heikki Männikkö
Hannu Kautto
Paavo Heikkinen
Liite 2
Suomen Työväenpuolueen uudelleen rekisteröiminen ei ole ajankohtaista
Sen jälkeen kun Suomen Työväenpuolue STP ei edellisissä eduskuntavaaleissa saanut eduskuntaan
kansanedustajaa, asettui kysymys STP:n uudelleen rekisteröimisestä. Asiasta on käyty Kansan
äänen järjestöjen keskuudessa keskustelua. EU:n vastaisen kansanrintaman vuosikokous käsitteli
asiaa ja esittää seuraavan arvionsa:
EU:n Vastainen Kansanrintama oli ensimmäisiä järjestöjä, jonka piirissä todettiin, että EU on sama
asia, kuin uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka. Siksi järjestömme jo varhain esitti, että
uusliberalistista Eu-suuntausta torjumaan tarvitaan laaja yhteisrintama. Suomen Työväenpuoluetta
emme perustaneet vaalipuolueeksi vaan yhteistyöjärjestöksi, jonka tehtävänä on luoda maahamme
uusliberalistisen politiikan vastainen yhteisrintama. Tähän saakka STP:n sekä Kansan äänen
järjestöjen työ uusliberalistisen politiikan vastaisen yhteisrintaman kokoamiseksi ei ole tuottanut
isoa tulosta, vaan STP on mielletty työstämme huolimatta lähinnä yhdeksi pikkupuolueeksi muiden
pikkupuolueiden joukossa. Tällä hetkellä, kun edellisissä valtiollisissa vaaleissa emme saaneet
kansanedustajia ja äänimäärämme oli lähinnä hyvin marginaalinen, on kannattajakorttien
keräämisestä puolueen uudelleen rekisteröimiseksi pidättäydyttävä toistaiseksi seuraavista syistä:
1. STP:n 10-vuotisen toiminnan aikana emme ole nykyisellä toimintataktiikalla kyenneet
laajentamaan uusliberalistisen politiikan vastaista yhteisrintamaa muutosrintaman luomiseksi. Siksi
meidän tulee miettiä toisenlaista taktiikkaa yhteisrintaman kokoamiseksi. Se on keskustelujen ja
neuvottelujen tie liittolaisten keräämiseksi uusliberalisminvastaiseen työhön. Jos aiomme
kannattajakortit kerätä, on työhön löydyttävä uusia voimia. Ajatus yhteisrintamasta on kyettävä
viemään STP:n järjestöjen kenttää laajemmalle alueelle. Siihen on tällä hetkellä suuret
mahdollisuudet siksi, että uusliberalistisen hallituspolitiikan vastustaminen on kerännyt laajaa
kannatusta.
2. Uuden taktiikan löytäminen ja hakeminen on välttämätöntä siksikin, että 10 toimintavuoden
kuluessa STP:n aktivistien voimat ovat ehtyneet. Siitä joukosta, joka keräsi kadulla 10 vuotta sitten
puolueen rekisteröimiseen tarvittavat kannattajakortit, on tällä hetkellä samaan työhön kykeneviä
enää murto-osa. Osa on jo ehtinyt poistua keskuudestamme ja osan terveys sekä muut työtehtävät
eivät salli enää vastaavanlaista työtä. Nykyisillä voimilla kannattajakorttien keräämiseen
jouduttaisiin käyttämään kykenevien aktivistien voimin vuoden aikana kaikki vapaa-aika, eikä
siihen ole mahdollisuutta.
3. Jos otamme huomioon sen mahdollisuuden, että tarvittavat kannattajakortit saataisiin kerättyä,
niin tulee esittää kysymys. Mitä tässä vaiheessa teemme niillä kannattajakorteilla, koska
edellisissäkin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa ehdokkaiden etsiminen on ollut lähes
mahdoton tehtävä, eivätkä edes kaikki aktivistit ole halukkaita puolueen ehdokkaaksi? Ihmisillä ei
ole juuri nyt valmiuksia tällaiseen työhön. Meidän aktivistijoukkomme keski-ikä lähentelee 70
vuotta ja näillä voimilla vaaleihin osallistuminen - johon kannattajakorttien keräämisellä tähdätään -
on sekin toivoton tehtävä. On toivoton tehtävä hakea ehdokkaat, kerätä työhön tarvittavat varat ja
organisoida vaalimainonta sekä katujulisteet.
4. Tällä hetkellä, kun uusliberalismin vastaisen toiminnan taakse on organisoitunut joukkoja, olisi
enemmänkin poliittista ”sooloilua” lähteä pienellä joukolla kadulle nimienkeräykseen ilman, että
siihen löydetään yhdessä isomman joukon kanssa yhteisymmärrys ja valmiuksia
EU:n Vastainen kansanrintama esittääkin muita etenemistapoja. Tulee tehdä esityksiä eri
kansanliikkeiden piirissä yhteisrintaman luomiseksi. Tätä varten tulisi valmistella kentältä löytyvien
asiasta kiinnostuneiden kesken yhteinen neuvottelukokous, joka vie ajatusta eteenpäin. Tulevien
kuntavaalien suhteen yksi mahdollisuus olisi valmistella eri kunnissa valitsijayhdistyksiä.
Valitsijayhdistysten perustamista voisimme pohjustaa yhteisillä tavoitesuunnitelmilla. Hyvissä ajoin
nämä perustetut yhdistykset kokoontuisivat, antaisivat yhteisen tavoite-ohjelman ja esiintyisivät
yhdessä eri kunnissa tämän ohjelman tavoitteiden puolesta ja mahdollisesti yhteisellä nimellä. Tämä
yhteistyö voisi olla alkua laajemman rintaman kehittelemiseksi. Tähän tulisi liittää keskustelujen
käyminen potentiaalisten liittolaisten kanssa yhteistyön mahdollisuudesta ja yleensä liittolaisten
etsiminen. Tällä tavalla tulisi etsiä yhteisrintamaan lisää väkeä, joilla on vielä kykyjä ja voimia
reaaliseen toimintaan.
EU:n Vastainen kansanrintama ry.
Vuosikokous 25.5.2016
Liite 3
Johtopäätöksiä kevään 2016 osuuskauppavaaleista
Keväällä 2016 käytiin Osuuskunta Tradekan- ja HOK-Elannon vaalit. Osuuskunta Tradekan
vaaleihin STP:n ja Kansan äänen järjestöt asettivat yhteiselle ”Kommunistien ja edistysmielisen
osuustoimintaväen vaaliliiton” listalle kuusi (6) ehdokasta. KTP ei asettanut näissä vaaleissa
ehdokkaita. Ääniä lista sai 3546 (4,7 %) sekä yhden edustajistopaikan. Edellisissä vaaleissa 2010
SKP sai 6765 ääntä (5,9 %), KTP 634 (0,6 %) ja STP:n järjestöt 323 (0,3 %). Yhteensä v. 2010
nämä listat saivat 7722 ääntä (6,8 %?) ja kolme edustajistopaikkaa. Äänimäärän menetys Tradekan
vaaleissa oli 4176 ääntä, osuus äänistä laski 2,1 % ja kaksi edustajistopaikkaa.
HOK-Elannon vaaliin STP:n ja Kansan äänen järjestöt osallistuivat SKP:n ja KTP:n kanssa
yhteisellä ”Kommunistien ja edistysmielisen osuustoimintaväen vaalilistalla” asettamalla sinne 15
ehdokasta. Lista sai 2662 ääntä (1,71 %) sekä yhden edustajistopaikan. Vuoden 2012 vaaleissa
KTP:n ja SKP:n yhteislista sai 2020 ääntä (1,8 %). STP:n ja Kansan äänen järjestöjen lista sai 584
ääntä (0,5 %). Yhteensä v. 2012 vaalissa saimme 2604 ääntä (2,3 %). HOK-Elannossa
yhteisäänimäärä kasvoi 48:lla mutta osuus annetuista äänistä laski 0,6 %.
STP:n ja Kansan äänen järjestöjen piirissä toivoimme osuuskauppavaalista alkua demokraattisen
yhteisrintaman kehittämiselle. Olemme katsoneet, että demokraattisen yhteistyön tulee pitää
lähtökohtanaan kaikkien yhteistyöhön osallistuvien tasapuolisuutta. Kuitenkin KTP ja SKP
halusivat liittää vaaliliiton nimeen sanan ”kommunisti”, joka ei ole oikea lähtökohta
demokraattiselle yhteistyölle. Yhteistyön kehittämiseksi SKP:n ja KTP:n kanssa suostuimme
kuitenkin heidän vaatimukseensa.
Vaalien tulos kuitenkin osoitti, että olisi tullut lähteä selkeästi kehittämään demokraattista
yhteistyötä, josta olisi voitu rakentaa uusliberalistisen politiikan vastaista kansanrintamaa. Nämä
eivät kyenneet vahvistamaan nykytilanteessa välttämätöntä demokraattista uusliberalismin vastaista
voimaa. Lisäksi on huomattava, että Pekka Tiaisen johtama ”Demokraattinen liitto” juuri tästä
syystä irtaantui yhteiseltä listalta, koska katsoi sen leimautuvan demokraattisen yhteistyön sijaan
pelkästään kommunistien listaksi. ”Demokraattinen Liitto” sai Tradekan vaalissa 211 ääntä (0,3 %)
ja HOK-Elannon vaalissa 284 ääntä (0,19 %).
Suomen Työväenpuolue ry.
Kommunistien Liitto ry.
EU:n Vastainen Kansanrintama ry.
Liite 4
Tarvitaan todellinen muutos
SKP:n Yrjö Hakanen kutsui HOK-Elannon vaaleissa kommunistien ja edistysmielisten listalle
osallistuneita SKP:n Helsingin vaalityöryhmään keskustelemaan osallistumisesta kevään 2017
kuntavaaleihin. Kutsussa todetaan: ”Ensi kevään kuntavaaleissa äänestäjillä on mahdollisuus ottaa
kantaa porvarihallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Samalla vaaleissa on kyse muun muassa siitä,
karsitaanko julkisia lähipalveluja, jatketaanko suurtyöttömyyttä, alistetaanko sosiaaliset
perusoikeudet kauppatavaraksi ja syrjäytetäänkö kunnallinen demokratia yhä laajemmin
yhtiövallalla.” Varmasti Hakasen kutsussaan esittämät asiat ovat oikeita, mutta jotain tärkeää siitä
puuttuu.
Uusliberalismi on tämän päivän kapitalismia
STP:n ja Kansan äänen järjestöt ovat ilmaisseet kantanaan, että tärkein tavoite on politiikan suunnan
muutos. Suomessa toteutetaan täysin markkina-ehtoista uusliberalistista politiikkaa. Kaikki
alistetaan markkinavoimille. Suunnitelmat ovat pitkällä julkisen omaisuuden myymiseksi ja
yksityistämiseksi mukaan lukien terveydenhuolto, tie- ja rautatielaitos, alkoholiliike, kaikki
valtionyritykset jne. Saavutettuja etuja leikataan urakalla. Toimeentulon kaventamisesta on tehty
kapitalisteille voittoja ja kilpailukykyä lisäävä tekijä. Perinteiset vasemmistopuolueet sekä
Perussuomalaiset yhteiskunnallisen vaikutusvaltansa säilyttääkseen hyväksyivät 90-luvulta saakka
uusliberalistisen EU-suuntauksen politiikan raamiksi. Viimeisin esimerkki työväen- ja ay-liikkeen
johdon petoksesta oli äsken hyväksytty kilpailukykysopimus.
Tarvitaan laaja yhteisrintama uusliberalismia vastaan
Tällä hetkellä ei ole poliittista voimaa, joka ajaisi yhteiskuntapolitiikan suuntaan muutosta. Erilaiset
uusliberalisminvastaiset ryhmät saivat 2014 EU-parlamentin vaaleissa 0,6 % ja 2015
eduskuntavaaleissa 0.8 % ääniosuuden. Näillä äänillä ei uusliberalistista EU- suuntausta käännetä.
Siksi ainoa keino on työväenliikkeen pitkäaikaiseen luokkataistelukokemukseen perustuen
muodostaa yhteinen kansanrintama, joka kehittää poliittisen vaihtoehdon nykyiselle
uusliberalismille ja sitoutuu taistelemaan sen puolesta pitkällä aikajänteellä. On varmaa, että
yksikään nykyisistä pienryhmistä ei tähän yksin kykene.
SKP:n taktiikalla ei luoda demokraattista rintamaa
STP ja Kansan äänen järjestöt esiintyivät SKP:n kanssa v. 2014 yhteisillä listoilla EU-vaalissa.
Tämä perustui siihen, että silloin käymiemme keskustelujen perusteella oli aihetta uskoa, että EUvaaliyhteistyöstä
lähtisi liikkeelle työ uusliberalisminvastaisen kansanrintaman rakentamiseksi.
Välittömästi vaalien jälkeen selvisi, ettei SKP:llä ollut minkäänlaisia valmiuksia lunastaa antamiaan
lupauksia. SKP:n taktiikkana on ollut kerätä kylkeensä erilaisia yhteisöjä toimimaan ”SKP:n
yhteydessä.” Silloinen yhteistyömme EU-vaaleissa SKP:n piirissä ymmärrettiin lopuksikin vain
tämän taktiikan onnistumisena.
Osuuskauppavaali ei avannut yhteisrintamaa
HOK-Elannon ja Tradekan vaalien osalta esitimme jo varhaisessa vaiheessa, että tulee rakentaa
laaja yhteisrintama, joka voisi olla alku uusliberalisminvastaisen poliittisen yhteistyön syntymiselle.
Neuvotteluissa kuitenkin sekä KTP että SKP suostuivat ”yhteistyöhön” vain kommunisteihin
samaistuvalla listalla. Se ei vienyt eteenpäin ajatusta uusliberalismin vastaisesta kansanrintamasta.
Suostuimme osallistumaan tälle listalle siksi, että halusimme säilyttää yhteyden näiden järjestöjen
kesken.
Vaalien tulos kommunistien ja demokraattien osalta vuoden 2014 EU-vaalissa ja kevään 2016
osuuskauppavaalissa oli kielteinen. Tämä osaltaan osoittaa, että nyt tarvitaan laaja uusliberalismin
vastainen yhteisrintama.
Poliittinen yhteisrintama ei pysähdy vaaleihin
Kirjeessään Hakanen esitti joukon tavoitteita SKP:n listan rakentamiseksi. Onko niissä jotain
laadullisesti uutta? Uusliberalismin puitteissa Perussuomalaiset, SDP ja Vasemmistoliitto esittävät
aivan samanlaisia tavoitteita. Niitä esittävät myös KTP ja IPU. Uutta poliittista lisä-arvoa näillä
esityksillä ei saavuteta, jos ne tähtäävät ainoastaan SKP:n omaan vaalimenestykseen. Olisi aivan
toinen asia, jos rakentaisimme jo näihin vaaleihin yhteistä rintamaa, joka rakentaa pysyvää
poliittista muutosta markkinaehtoista EU-suuntausta vastaan, eikä pysähdy pelkkiin vaaleihin. Ne
voimat, jotka tänään esiintyvät joukkovoiman kaltaisissa liikkeissä saisivat poliittisen
hyväksyttävän kanavan toiminnalleen ja voimaa tavoitteidensa taakse.
STP ja Kansan äänen järjestöt etsivät kuntavaaleihin osallistumiseksi muotoja, jotka parhaiten
edistävät laajan uusliberalisminvastaisen kansanrintaman syntymistä.
Suomen Työväenpuolue ry.
Kommunistien Liitto ry.
EU:n Vastainen Kansanrintama ry.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti