Kommunistien Liitto Hallituksen kokous 20.6.2016 STP:n uudelleen rekisteröiminen ei ole ajankohtaista. Toimintataktiikkaa tulee kehittää siten, että se edistää parhaiten laajan uusliberalisminvastaisen kansanrintaman kehittämistä. Sen jälkeen kun Suomen Työväenpuolue STP ei edellisissä eduskuntavaaleissa saanut eduskuntaan kansanedustajaa, asettui kysymys STP:n uudelleen rekisteröimisestä. Keskustelua aiheesta on käyty eri tasoilla nyt vuoden ajan. STP:n piirissä asiasta asia nostettiin esiin 9.4.2016 toimikunnan kokouksessa. Silloin äänin 3-3 puheenjohtajan äänen ratkaistessa hyväksyttiin esitys, että aloitetaan nimien keräys puolueen uudelleen rekisteröimiseksi. Tähän päätökseen esitettiin eriävä mielipide, jossa hyvinkin perustellusti torjuttiin ajatus lähteä kannattajakorttien keräykseen STP:n uudelleen rekisteröimiseksi (”Eriävä mielipide”; liite 1). Asiaa on tämän jälkeen käsitelty Kansan äänen järjestöjen keskuudessa. Vuosikokouksessaan 25.5.2016 EU:n Vastainen kansanrintama torjui esityksen STP:n rekisteröimisestä äänin 9-2. Kokous hyväksyi perusteeksi asiasta kannanoton (”Suomen Työväenpuolueen uudelleen rekisteröiminen ei ole ajankohtaista”; Liite 2). STP:n liittokokous käsitteli asiaa 18.6.2016 ja torjui osaltaan ajatuksen uudesta nimien keräyksestä äänin 5-10. Samassa yhteydessä STP:n liittokokous hyväksyi kaksi asiaan läheisesti liittyvää arviota: 1) ”Johtopäätöksiä kevään 2016 osuuskauppavaaleista”; Liite 3 ja 2) ”Tarvitaan todellinen muutos”; Liitte 4. Kokouksessa päätettiin järjestää STP:n jatkoliittokokous la. 1.10.2016. Luonnollisestikaan STP ei ole ajamassa toimintaansa alas, vaan tulee olemaan aloitteellinen siinä tavoitteessaan, että maahamme luodaan laaja uusliberalistisen vastaisen kansanrintama, joka ottaa tavoitteekseen kehittää poliittinen vaihtoehto ja toimiva vastarinta uusliberalistiselle markkinakapitalismille. Tätä tullaan käsittelemään myös 1.10.2016 jatkoliittokokouksessa. Kommunistien Liitto esitti STP:n tilanteeseen liittyen laajennetussa hallituksen kokouksessaan 20.6.2016 seuraavan arvion: Suomen Työväenpuolueen- ja Kansan äänen järjestöjen piirissä on todettu, että EU on sama asia, kuin uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka. Siksi esitimme jo puolueemme perustamisesta lähtien, että uusliberalistista EU-suuntausta torjumaan tarvitaan laaja yhteisrintama. Suomen Työväenpuoluetta emme perustaneet vaalipuolueeksi vaan yhteistyöjärjestöksi, jonka tehtävänä on luoda maahamme uusliberalistisen politiikan vastainen yhteisrintama. Tähän saakka STP:n sekä Kansan äänen järjestöjen työ uusliberalistisen politiikan vastaisen yhteisrintaman kokoamiseksi ei ole tuottanut isoa tulosta, vaan STP on mielletty työstämme huolimatta lähinnä yhdeksi pikkupuolueeksi muiden pikkupuolueiden joukossa. Tällä hetkellä, kun edellisissä valtiollisissa vaaleissa emme saaneet kansanedustajia ja äänimäärämme oli lähinnä hyvin marginaalinen, on kannattajakorttien keräämisestä puolueen uudelleen rekisteröimiseksi pidättäydyttävä toistaiseksi seuraavista syistä: 1. STP:n 10-vuotisen toiminnan aikana emme ole nykyisellä toimintataktiikalla kyenneet laajentamaan uusliberalistisen politiikan vastaista yhteisrintamaa muutosrintaman luomiseksi. Siksi meidän tulee miettiä toisenlaista taktiikkaa yhteisrintaman kokoamiseksi. Se on keskustelujen ja neuvottelujen tie liittolaisten keräämiseksi uusliberalisminvastaiseen työhön. Ajatus yhteisrintamasta on kyettävä viemään STP:n järjestöjen kenttää laajemmalle alueelle. Siihen on tällä hetkellä suuret mahdollisuudet siksi, että uusliberalistisen hallituspolitiikan vastustaminen on kerännyt laajaa kannatusta. 2. Uuden taktiikan löytäminen ja hakeminen on välttämätöntä siksikin, että 10 toimintavuoden kuluessa STP:n aktivistien voimat ovat ehtyneet. Siitä joukosta, joka keräsi kadulla 10 vuotta sitten puolueen rekisteröimiseen tarvittavat kannattajakortit, on tällä hetkellä samaan työhön kykeneviä enää murto-osa. Osa on jo ehtinyt poistua keskuudestamme ja osan terveys sekä muut työtehtävät eivät salli enää vastaavanlaista työtä. Nykyisillä voimilla kannattajakorttien keräämiseen jouduttaisiin käyttämään kykenevien aktivistien voimin vuoden aikana kaikki vapaa-aika, eikä siihen ole mahdollisuutta. 3. Jos otamme huomioon sen mahdollisuuden, että tarvittavat kannattajakortit saataisiin kerättyä, niin tulee esittää kysymys. Mitä tässä vaiheessa teemme näillä kannattajakorteilla, koska edellisissäkin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa ehdokkaiden etsiminen yhdeksi pikkupuolueeksi miellettyyn STP:een on ollut lähes mahdoton tehtävä, eivätkä edes kaikki aktivistit ole nähneet järkeväksi asettua puolueen ehdokkaaksi? STP:n piirissä ei ole juuri nyt valmiuksia työhön, jossa pyritään pienen joukon turvin nostamaan esille ajatus uusliberalismin vastaisen yhteisrintaman kehittämisestä, koska ajatus siitä on kehkeytymässä laajoissa yhteiskuntapiireissä. Puolueemme uudelleen rekisteröiminen merkitsisi käytännössä irti ottoa näistä joukoista. Meidän aktivistijoukkomme keski-ikä lähentelee 70 vuotta ja näillä voimilla vaaleihin osallistuminen - johon kannattajakorttien keräämisellä tähdätään - on sekin toivoton tehtävä. On toivoton tehtävä hakea ehdokkaat, kerätä työhön tarvittavat varat ja organisoida vaalimainonta sekä katujulisteet. Siihen tarvitaan laajemmat voimat. 4. Tällä hetkellä, kun uusliberalismin vastaisen toiminnan taakse on organisoitunut joukkoja, olisi enemmänkin poliittista ”sooloilua” lähteä pienellä joukolla kadulle nimienkeräykseen ilman, että siihen löydetään yhdessä isomman joukon kanssa yhteisymmärrys ja valmiuksia. On nähtävä, että 10 vuotta sitten, kun perustimme STP:n, tämä oli ensimmäisiä esityksiä uusliberalistisen politiikan ja sitä vastustavan yhteisrintaman kehittämiseksi. Silloin ei ollut nykyistä uusliberalisminvastaiseen toimintaan orientoitunutta kansanliikettä. Tänään ajatus yhteisrintamasta on edennyt laajempiin piireihin. Se ei kuitenkaan ole realisoitunut STP:n toiminnan kautta, vaan vaan siitä irrallaan laajoissa yhteiskuntapiireissä, joilla ei ole suoraa yhteyttä STP:n toimintaan. Tämä tulee ottaa huomioon. Kommunistien Liitto katsookin, että nyt tulee löytää muita etenemistapoja. Tulee tehdä esityksiä eri kansanliikkeiden piirissä yhteisrintaman luomiseksi. Tätä varten tulisi valmistella kentältä löytyvien asiasta kiinnostuneiden kesken yhteinen neuvottelukokous, joka vie ajatusta eteenpäin. Tulevien kuntavaalien suhteen yksi mahdollisuus olisi valmistella eri kunnissa valitsijayhdistyksiä. Valitsijayhdistysten perustamista voisimme pohjustaa yhteisillä tavoitesuunnitelmilla. Hyvissä ajoin nämä perustetut valitsijayhdistykset kokoontuisivat, antaisivat yhteisen tavoite-ohjelman ja esiintyisivät eri kunnissa tämän yhteisen ohjelman tavoitteiden puolesta ja mahdollisesti yhteisellä nimellä. Tämä yhteistyö voisi olla alkua laajemman rintaman kehittelemiseksi. Tähän tulisi liittää keskustelujen käyminen potentiaalisten liittolaisten kanssa yhteistyön mahdollisuudesta ja yleensä liittolaisten etsiminen. Tällä tavalla tulisi etsiä yhteisrintaman taakse lisää väkeä, joilla on kykyjä ja voimia reaaliseen toimintaan. Vuosien ajan STP ja STP:n järjestöt ovat ilmoittaneet, että olemme valmiit ilman ennakkoehtoja etsimään kaikkien potentiaalisten liittolaisten kanssa tapaa laajan uusliberalisminvastaisen kansanrintaman luomiseksi. Nyt tulee olla aloitteellinen laajan yhteistyön kehittämiseksi. STP:n ja Kansan äänen järjestöjen tulee olla mukana tukemassa tätä kehitystä. Kommunistien Liitto ry. Laajennettu toimikunta 20.6.2016 Asiakirjan liitteet: Liite 1 Eriävä mielipide Suomen Työväenpuolueen STP:n hallitus kokoontui 9.4.2016. Keskusteltiin kysymyksestä aloittaako STP kannattajakorttien keräämisen puolueen rekisteröimiseksi. Kokouksessa puheenjohtaja Juhani Tanski sekä Esko Luukkonen ja Anne Luukkonen kannattivat nimien keräyksen aloittamista. Jäsenet Paavo Heikkinen, Hannu Kautto sekä Heikki Männikkö vastustivat nimien keräyksen aloittamista. Puheenjohtajan äänen turvin tämän kokouksen päätökseksi tuli, että aloitetaan nimien keräys. Paavo Heikkinen, Heikki Männikkö ja Hannu Kautto pyysivät kirjaamaan päätökseen eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan. Keskustelussa he ilmaisivat päätökseen nähden seuraavan kantansa: Suomen Työväenpuoluetta emme perustaneet vaalipuolueeksi vaan yhteistyöjärjestöksi, jonka tehtävänä on luoda maahamme uusliberalistisen politiikan vastainen yhteisrintama. Tähän saakka STP:n sekä STP:n järjestöjen työ uusliberalistisen politiikan vastaisen yhteisrintaman kokoamiseksi ei ole tuottanut isoa tulosta, vaan STP on mielletty työstämme huolimatta lähinnä yhdeksi pikkupuolueeksi muiden pikkupuolueiden joukossa. Tällä hetkellä, kun edellisissä valtiollisissa vaaleissa emme saaneet kansanedustajia ja äänimäärämme oli lähinnä hyvin marginaalinen, on kannattajakorttien keräämisestä puolueen uudelleen rekisteröimiseksi pidättäydyttävä toistaiseksi seuraavista syistä: 1. STP:n 10-vuotisen toiminnan aikana emme ole nykyisellä toimintataktiikalla kyenneet laajentamaan uusliberalistisen politiikan vastaista yhteisrintamaa muutosrintaman luomiseksi. Siksi meidän tulee miettiä toisenlaista taktiikkaa yhteisrintaman kokoamiseksi. Se on keskustelujen ja neuvottelujen tie liittolaisten keräämiseksi uusliberalisminvastaiseen työhön. Jos aiomme kannattajakortit kerätä, on työhön löydyttävä uusia voimia. Ajatus yhteisrintamasta on kyettävä viemään STP:n järjestöjen kenttää laajemmalle alueelle. 2. Uuden taktiikan löytäminen ja hakeminen on välttämätöntä siksikin, että 10 toimintavuoden kuluessa STP:n aktivistien voimat ovat ehtyneet. Siitä joukosta, joka keräsi kadulla 10 vuotta sitten puolueen rekisteröimiseen tarvittavat kannattajakortit, on tällä hetkellä samaan työhön kykeneviä enää murto-osa. Osa on jo ehtinyt poistua keskuudestamme ja osan terveys sekä muut työtehtävät eivät salli enää vastaavanlaista työtä. Nykyisillä voimilla kannattajakorttien keräämiseen jouduttaisiin käyttämään kykenevien aktivistien voimin vuoden aikana kaikki vapaa-aika, eikä siihen ole mahdollisuutta. 3. Jos otamme huomioon sen mahdollisuuden, että tarvittavat kannattajakortit saataisiin kerättyä, niin tulee esittää kysymys. Mitä tässä vaiheessa teemme niillä kannattajakorteilla, koska edellisissäkin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa ehdokkaiden etsiminen on ollut lähes mahdoton tehtävä, eivätkä edes kaikki aktivistit ole halukkaita puolueen ehdokkaaksi? Ihmisillä ei ole juuri nyt valmiuksia tällaiseen työhön. Meidän aktivistijoukkomme keski-ikä lähentelee 70 vuotta ja näillä voimilla vaaleihin osallistuminen - johon kannattajakorttien keräämisellä tähdätään - on sekin toivoton tehtävä. On toivoton tehtävä hakea ehdokkaat, kerätä työhön tarvittavat varat ja organisoida vaalimainonta sekä katujulisteet. 4. Puheenjohtaja Juhani Tanski otti syksyllä tehtäväkseen luoda ja esittää suunnitelma kannattajakorttien keräämisen organisoimiseksi siten, että em. ongelmat huomioidaan. Tällaista suunnitelmaa ei hän ole kirjallisesti eikä suullisesti esittänyt ja perusteet tälle äänestyspäätökselle eivät syksystä ole muuttuneet mihinkään suuntaan. Piti esittää suunnitelma, johon päätös voisi perustua. Mitään sellaista ei ole esitetty. On vain tilaisuuden tullen tehty äänestyspäätös. Eriävän mielipiteen allekirjoittajat katsovat, että päätös kannattajakorttien keräyksen aloittamisesta on näissä olosuhteissa täysin epärealistinen ja että tämä äänestyspäätös tulee perua. Eriävän mielipiteen esittäjät esittivät puheenvuoroissaan toisenlaisia etenemistapoja. Yksi mahdollisuus olisi valmistella eri kunnissa valitsijayhdistyksiä. Valitsijayhdistysten perustamista voisimme pohjustaa yhteisillä tavoitesuunnitelmilla. Hyvissä ajoin nämä perustetut yhdistykset kokoontuisivat, antaisivat yhteisen tavoite-ohjelman ja esiintyisivät yhdessä eri kunnissa tämän ohjelman tavoitteiden puolesta ja mahdollisesti yhteisellä nimellä. Tämä yhteistyö voisi olla alkua laajemman rintaman kehittelemiseksi. Tähän tulisi liittää keskustelujen käyminen potentiaalisten liittolaisten kanssa yhteistyön mahdollisuudesta ja yleensä liittolaisten etsiminen. Tällä tavalla tulisi etsiä yhteisrintamaan lisää väkeä, joilla on vielä kykyjä ja voimia reaaliseen toimintaan. Heikki Männikkö Hannu Kautto Paavo Heikkinen Liite 2 Suomen Työväenpuolueen uudelleen rekisteröiminen ei ole ajankohtaista Sen jälkeen kun Suomen Työväenpuolue STP ei edellisissä eduskuntavaaleissa saanut eduskuntaan kansanedustajaa, asettui kysymys STP:n uudelleen rekisteröimisestä. Asiasta on käyty Kansan äänen järjestöjen keskuudessa keskustelua. EU:n vastaisen kansanrintaman vuosikokous käsitteli asiaa ja esittää seuraavan arvionsa: EU:n Vastainen Kansanrintama oli ensimmäisiä järjestöjä, jonka piirissä todettiin, että EU on sama asia, kuin uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka. Siksi järjestömme jo varhain esitti, että uusliberalistista Eu-suuntausta torjumaan tarvitaan laaja yhteisrintama. Suomen Työväenpuoluetta emme perustaneet vaalipuolueeksi vaan yhteistyöjärjestöksi, jonka tehtävänä on luoda maahamme uusliberalistisen politiikan vastainen yhteisrintama. Tähän saakka STP:n sekä Kansan äänen järjestöjen työ uusliberalistisen politiikan vastaisen yhteisrintaman kokoamiseksi ei ole tuottanut isoa tulosta, vaan STP on mielletty työstämme huolimatta lähinnä yhdeksi pikkupuolueeksi muiden pikkupuolueiden joukossa. Tällä hetkellä, kun edellisissä valtiollisissa vaaleissa emme saaneet kansanedustajia ja äänimäärämme oli lähinnä hyvin marginaalinen, on kannattajakorttien keräämisestä puolueen uudelleen rekisteröimiseksi pidättäydyttävä toistaiseksi seuraavista syistä: 1. STP:n 10-vuotisen toiminnan aikana emme ole nykyisellä toimintataktiikalla kyenneet laajentamaan uusliberalistisen politiikan vastaista yhteisrintamaa muutosrintaman luomiseksi. Siksi meidän tulee miettiä toisenlaista taktiikkaa yhteisrintaman kokoamiseksi. Se on keskustelujen ja neuvottelujen tie liittolaisten keräämiseksi uusliberalisminvastaiseen työhön. Jos aiomme kannattajakortit kerätä, on työhön löydyttävä uusia voimia. Ajatus yhteisrintamasta on kyettävä viemään STP:n järjestöjen kenttää laajemmalle alueelle. Siihen on tällä hetkellä suuret mahdollisuudet siksi, että uusliberalistisen hallituspolitiikan vastustaminen on kerännyt laajaa kannatusta. 2. Uuden taktiikan löytäminen ja hakeminen on välttämätöntä siksikin, että 10 toimintavuoden kuluessa STP:n aktivistien voimat ovat ehtyneet. Siitä joukosta, joka keräsi kadulla 10 vuotta sitten puolueen rekisteröimiseen tarvittavat kannattajakortit, on tällä hetkellä samaan työhön kykeneviä enää murto-osa. Osa on jo ehtinyt poistua keskuudestamme ja osan terveys sekä muut työtehtävät eivät salli enää vastaavanlaista työtä. Nykyisillä voimilla kannattajakorttien keräämiseen jouduttaisiin käyttämään kykenevien aktivistien voimin vuoden aikana kaikki vapaa-aika, eikä siihen ole mahdollisuutta. 3. Jos otamme huomioon sen mahdollisuuden, että tarvittavat kannattajakortit saataisiin kerättyä, niin tulee esittää kysymys. Mitä tässä vaiheessa teemme niillä kannattajakorteilla, koska edellisissäkin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa ehdokkaiden etsiminen on ollut lähes mahdoton tehtävä, eivätkä edes kaikki aktivistit ole halukkaita puolueen ehdokkaaksi? Ihmisillä ei ole juuri nyt valmiuksia tällaiseen työhön. Meidän aktivistijoukkomme keski-ikä lähentelee 70 vuotta ja näillä voimilla vaaleihin osallistuminen - johon kannattajakorttien keräämisellä tähdätään - on sekin toivoton tehtävä. On toivoton tehtävä hakea ehdokkaat, kerätä työhön tarvittavat varat ja organisoida vaalimainonta sekä katujulisteet. 4. Tällä hetkellä, kun uusliberalismin vastaisen toiminnan taakse on organisoitunut joukkoja, olisi enemmänkin poliittista ”sooloilua” lähteä pienellä joukolla kadulle nimienkeräykseen ilman, että siihen löydetään yhdessä isomman joukon kanssa yhteisymmärrys ja valmiuksia EU:n Vastainen kansanrintama esittääkin muita etenemistapoja. Tulee tehdä esityksiä eri kansanliikkeiden piirissä yhteisrintaman luomiseksi. Tätä varten tulisi valmistella kentältä löytyvien asiasta kiinnostuneiden kesken yhteinen neuvottelukokous, joka vie ajatusta eteenpäin. Tulevien kuntavaalien suhteen yksi mahdollisuus olisi valmistella eri kunnissa valitsijayhdistyksiä. Valitsijayhdistysten perustamista voisimme pohjustaa yhteisillä tavoitesuunnitelmilla. Hyvissä ajoin nämä perustetut yhdistykset kokoontuisivat, antaisivat yhteisen tavoite-ohjelman ja esiintyisivät yhdessä eri kunnissa tämän ohjelman tavoitteiden puolesta ja mahdollisesti yhteisellä nimellä. Tämä yhteistyö voisi olla alkua laajemman rintaman kehittelemiseksi. Tähän tulisi liittää keskustelujen käyminen potentiaalisten liittolaisten kanssa yhteistyön mahdollisuudesta ja yleensä liittolaisten etsiminen. Tällä tavalla tulisi etsiä yhteisrintamaan lisää väkeä, joilla on vielä kykyjä ja voimia reaaliseen toimintaan. EU:n Vastainen kansanrintama ry. Vuosikokous 25.5.2016 Liite 3 Johtopäätöksiä kevään 2016 osuuskauppavaaleista Keväällä 2016 käytiin Osuuskunta Tradekan- ja HOK-Elannon vaalit. Osuuskunta Tradekan vaaleihin STP:n ja Kansan äänen järjestöt asettivat yhteiselle ”Kommunistien ja edistysmielisen osuustoimintaväen vaaliliiton” listalle kuusi (6) ehdokasta. KTP ei asettanut näissä vaaleissa ehdokkaita. Ääniä lista sai 3546 (4,7 %) sekä yhden edustajistopaikan. Edellisissä vaaleissa 2010 SKP sai 6765 ääntä (5,9 %), KTP 634 (0,6 %) ja STP:n järjestöt 323 (0,3 %). Yhteensä v. 2010 nämä listat saivat 7722 ääntä (6,8 %?) ja kolme edustajistopaikkaa. Äänimäärän menetys Tradekan vaaleissa oli 4176 ääntä, osuus äänistä laski 2,1 % ja kaksi edustajistopaikkaa. HOK-Elannon vaaliin STP:n ja Kansan äänen järjestöt osallistuivat SKP:n ja KTP:n kanssa yhteisellä ”Kommunistien ja edistysmielisen osuustoimintaväen vaalilistalla” asettamalla sinne 15 ehdokasta. Lista sai 2662 ääntä (1,71 %) sekä yhden edustajistopaikan. Vuoden 2012 vaaleissa KTP:n ja SKP:n yhteislista sai 2020 ääntä (1,8 %). STP:n ja Kansan äänen järjestöjen lista sai 584 ääntä (0,5 %). Yhteensä v. 2012 vaalissa saimme 2604 ääntä (2,3 %). HOK-Elannossa yhteisäänimäärä kasvoi 48:lla mutta osuus annetuista äänistä laski 0,6 %. STP:n ja Kansan äänen järjestöjen piirissä toivoimme osuuskauppavaalista alkua demokraattisen yhteisrintaman kehittämiselle. Olemme katsoneet, että demokraattisen yhteistyön tulee pitää lähtökohtanaan kaikkien yhteistyöhön osallistuvien tasapuolisuutta. Kuitenkin KTP ja SKP halusivat liittää vaaliliiton nimeen sanan ”kommunisti”, joka ei ole oikea lähtökohta demokraattiselle yhteistyölle. Yhteistyön kehittämiseksi SKP:n ja KTP:n kanssa suostuimme kuitenkin heidän vaatimukseensa. Vaalien tulos kuitenkin osoitti, että olisi tullut lähteä selkeästi kehittämään demokraattista yhteistyötä, josta olisi voitu rakentaa uusliberalistisen politiikan vastaista kansanrintamaa. Nämä eivät kyenneet vahvistamaan nykytilanteessa välttämätöntä demokraattista uusliberalismin vastaista voimaa. Lisäksi on huomattava, että Pekka Tiaisen johtama ”Demokraattinen liitto” juuri tästä syystä irtaantui yhteiseltä listalta, koska katsoi sen leimautuvan demokraattisen yhteistyön sijaan pelkästään kommunistien listaksi. ”Demokraattinen Liitto” sai Tradekan vaalissa 211 ääntä (0,3 %) ja HOK-Elannon vaalissa 284 ääntä (0,19 %). Suomen Työväenpuolue ry. Kommunistien Liitto ry. EU:n Vastainen Kansanrintama ry. Liite 4 Tarvitaan todellinen muutos SKP:n Yrjö Hakanen kutsui HOK-Elannon vaaleissa kommunistien ja edistysmielisten listalle osallistuneita SKP:n Helsingin vaalityöryhmään keskustelemaan osallistumisesta kevään 2017 kuntavaaleihin. Kutsussa todetaan: ”Ensi kevään kuntavaaleissa äänestäjillä on mahdollisuus ottaa kantaa porvarihallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan. Samalla vaaleissa on kyse muun muassa siitä, karsitaanko julkisia lähipalveluja, jatketaanko suurtyöttömyyttä, alistetaanko sosiaaliset perusoikeudet kauppatavaraksi ja syrjäytetäänkö kunnallinen demokratia yhä laajemmin yhtiövallalla.” Varmasti Hakasen kutsussaan esittämät asiat ovat oikeita, mutta jotain tärkeää siitä puuttuu. Uusliberalismi on tämän päivän kapitalismia STP:n ja Kansan äänen järjestöt ovat ilmaisseet kantanaan, että tärkein tavoite on politiikan suunnan muutos. Suomessa toteutetaan täysin markkina-ehtoista uusliberalistista politiikkaa. Kaikki alistetaan markkinavoimille. Suunnitelmat ovat pitkällä julkisen omaisuuden myymiseksi ja yksityistämiseksi mukaan lukien terveydenhuolto, tie- ja rautatielaitos, alkoholiliike, kaikki valtionyritykset jne. Saavutettuja etuja leikataan urakalla. Toimeentulon kaventamisesta on tehty kapitalisteille voittoja ja kilpailukykyä lisäävä tekijä. Perinteiset vasemmistopuolueet sekä Perussuomalaiset yhteiskunnallisen vaikutusvaltansa säilyttääkseen hyväksyivät 90-luvulta saakka uusliberalistisen EU-suuntauksen politiikan raamiksi. Viimeisin esimerkki työväen- ja ay-liikkeen johdon petoksesta oli äsken hyväksytty kilpailukykysopimus. Tarvitaan laaja yhteisrintama uusliberalismia vastaan Tällä hetkellä ei ole poliittista voimaa, joka ajaisi yhteiskuntapolitiikan suuntaan muutosta. Erilaiset uusliberalisminvastaiset ryhmät saivat 2014 EU-parlamentin vaaleissa 0,6 % ja 2015 eduskuntavaaleissa 0.8 % ääniosuuden. Näillä äänillä ei uusliberalistista EU- suuntausta käännetä. Siksi ainoa keino on työväenliikkeen pitkäaikaiseen luokkataistelukokemukseen perustuen muodostaa yhteinen kansanrintama, joka kehittää poliittisen vaihtoehdon nykyiselle uusliberalismille ja sitoutuu taistelemaan sen puolesta pitkällä aikajänteellä. On varmaa, että yksikään nykyisistä pienryhmistä ei tähän yksin kykene. SKP:n taktiikalla ei luoda demokraattista rintamaa STP ja Kansan äänen järjestöt esiintyivät SKP:n kanssa v. 2014 yhteisillä listoilla EU-vaalissa. Tämä perustui siihen, että silloin käymiemme keskustelujen perusteella oli aihetta uskoa, että EUvaaliyhteistyöstä lähtisi liikkeelle työ uusliberalisminvastaisen kansanrintaman rakentamiseksi. Välittömästi vaalien jälkeen selvisi, ettei SKP:llä ollut minkäänlaisia valmiuksia lunastaa antamiaan lupauksia. SKP:n taktiikkana on ollut kerätä kylkeensä erilaisia yhteisöjä toimimaan ”SKP:n yhteydessä.” Silloinen yhteistyömme EU-vaaleissa SKP:n piirissä ymmärrettiin lopuksikin vain tämän taktiikan onnistumisena. Osuuskauppavaali ei avannut yhteisrintamaa HOK-Elannon ja Tradekan vaalien osalta esitimme jo varhaisessa vaiheessa, että tulee rakentaa laaja yhteisrintama, joka voisi olla alku uusliberalisminvastaisen poliittisen yhteistyön syntymiselle. Neuvotteluissa kuitenkin sekä KTP että SKP suostuivat ”yhteistyöhön” vain kommunisteihin samaistuvalla listalla. Se ei vienyt eteenpäin ajatusta uusliberalismin vastaisesta kansanrintamasta. Suostuimme osallistumaan tälle listalle siksi, että halusimme säilyttää yhteyden näiden järjestöjen kesken. Vaalien tulos kommunistien ja demokraattien osalta vuoden 2014 EU-vaalissa ja kevään 2016 osuuskauppavaalissa oli kielteinen. Tämä osaltaan osoittaa, että nyt tarvitaan laaja uusliberalismin vastainen yhteisrintama. Poliittinen yhteisrintama ei pysähdy vaaleihin Kirjeessään Hakanen esitti joukon tavoitteita SKP:n listan rakentamiseksi. Onko niissä jotain laadullisesti uutta? Uusliberalismin puitteissa Perussuomalaiset, SDP ja Vasemmistoliitto esittävät aivan samanlaisia tavoitteita. Niitä esittävät myös KTP ja IPU. Uutta poliittista lisä-arvoa näillä esityksillä ei saavuteta, jos ne tähtäävät ainoastaan SKP:n omaan vaalimenestykseen. Olisi aivan toinen asia, jos rakentaisimme jo näihin vaaleihin yhteistä rintamaa, joka rakentaa pysyvää poliittista muutosta markkinaehtoista EU-suuntausta vastaan, eikä pysähdy pelkkiin vaaleihin. Ne voimat, jotka tänään esiintyvät joukkovoiman kaltaisissa liikkeissä saisivat poliittisen hyväksyttävän kanavan toiminnalleen ja voimaa tavoitteidensa taakse. STP ja Kansan äänen järjestöt etsivät kuntavaaleihin osallistumiseksi muotoja, jotka parhaiten edistävät laajan uusliberalisminvastaisen kansanrintaman syntymistä. Suomen Työväenpuolue ry. Kommunistien Liitto ry. EU:n Vastainen Kansanrintama ry