Pohjois-Korea ei ollut Bangladeshin keskuspankkiin kohdistuneen verkkohyökkäyksen takana

YLE uutisoi torstaina (17.6.2016) maaliskuussa Bangladeshin keskuspankkiin kohdistuneesta hyökkäyksestä, jossa yritettiin viedä lähes miljardi dollaria. Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan pankkijärjestelmään kohdistuneen hyökkäyksen taustalla on Lazarus-nimellä kutsuttu verkkorikollisryhmä, joka on yhdistetty Pohjois-Koreaan. Ryhmä on liitetty muun muassa vuonna 2014 Sony Pictures Entertainment -yhtiöön kohdistettuihin verkkohyökkäyksiin. F-Securen tutkimusjohtajan Mikko Hyppösen mukaan pankkiverkkohyökkäyksestä löytyy linkki toiseen hyökkäykseen, joka nähtiin joulukuussa 2014 ja joka kohdistui Sony Pictures -elokuvastudiota vastaan. Samaa salausavainta, jota käytettiin Sony Pictures -hyökkäyksessä, käytettiin myös näissä SWIFT-hyökkäyksissä.

USA:n hallitus syytti tuolloin Sony Picturesiin kohdistuneesta hyökkäyksestä KDKT:aa, tosin ilman minkäänlaisia todisteita. Tämän USA:n syytöksen perusteella YLE antaa ymmärtää Bangladeshin keskuspankkiinkin kohdistuneen hyökkäyksen takana olevan KDKT:n valtion.

Sonya vastaan tehty kyberhyökkäys ei ollut pohjoiskorealaista käsialaa.

Vuoden vaihteessa 2014 kohistiin amerikkalaisesta elokuvasta, jossa toimittajakaksikko yrittää salamurhata KDKT:n päämiehen Kim Jong Unin sekä elokuvan tuotantoyhtiö Sonyyn kohdistuneesta tietomurrosta.
Amerikkalaisten mukaan tietomurron takana olisi KDKT:n valtio ja Obaman hallinto yritti jälleen lisätä KDKT:n terrorismia tukevien valtioiden listalle. KDKT:n hallitus kiisti osallisuutensa ja tarjosi amerikkalaisille apua sen selvittämiseksi, kuka hyökkäyksen takana on. Amerikkalaiset luonnollisesti kieltäytyivät KDKT:n tarjoamasta avusta. Totuutta ei ollut tarpeen selvittää.

USA:lla ei ollut todisteita asiasta, itse asiassa kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että KDKT ei ole hyökkäyksen takana. Siitä huolimatta koko läntinen lehdistö piti yllä valheellista kuvaa siitä, että KDKT:n olisi syyllinen.

Nyt esiin noussut tapaus noudattaa samaa kaavaa kuin aiemmin esimerkiksi eteläkorealaisen sota-aluksen Cheonanin uppoaminen tai väitteet Kim Jong Unin entisen tyttöystävän teloittamisesta; kaikki tapaukset on pystytty osoittamaan valheellisiksi, mutta silti ne nousevat aika-ajoin esiin länsimaisessa lehdistössä osoituksena KDKT:n epäluotettavuudesta.

Miksi KDKTaa koskevat valheelliset uutiset elävät jatkuvasti mediassa?

Yleisen mielipiteen kääntyminen KDKT:aa vastaan oikeuttaa Yhdysvaltojen vahvan sotilaallisen roolin Koillis-Aasiassa. Jos KDKT:n suhteet Japanin ja Etelä-Korean kanssa normalisoituisivat, USA menettäisi oikeuden säilyttää sotilaallisen läsnäolonsa näissä maissa, niin epäsuosittuja USA:n tukikohdat. USA haluaa säilyttää sotilaallisen läsnäolonsa Koillis-Aasiassa ylläpitämällä KDKT:n uhkaa. Todellinen uhka KDKT ei ole. Se on hyvin USA:n, Japanin ja Etelä-Korean hallitusten tiedossa.

Juha Kieksi


-- 
Juha Kieksi
Kytömaantie 174
FI-32200 LOIMAA
Finland
tel. +358456713408