VENEZUELAN TVIITTAAVA VASTAVALLANKUMOUS

Ylen uutisissa on esitetty useaan otteeseen, kuinka mielenosoittajat ja poliisit ovat ottaneet yhteen katumellakoissa Caracasin kaduilla Venezuelassa. 19.5.2017 näytetyssä uutispätkässä yhdistettiin saumattomasti kaksi erillistä mielenosoitusta yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Toisessa, siinä isommassa, mielenilmauksessa ruudussa marssivat bolivaarista vallankumousta puolustavien punapaitaisten chavistojen sankat rivistöt.

Mellakat alkoivat Venezuelan korkeimman oikeuden napattua 29.3.2017 maan oikeiston käsissä olevalta kansalliskokoukselta oikeuden säätää lakeja. Oikeuslaitos perusteli päätöstään ottaa väliaikaisesti kansalliskokouksen tehtävät hoitaakseen sillä, että oikeiston hallitsema parlamentti halveksi ja jätti toimeenpanematta sille säädettyjä perustuslaillisia tehtäviä. Se oli säätänyt mm. lain, jonka mukaan kaikki vallankaappaushankkeista ja mellakoista tuomitut henkilöt pitäisi ehdoitta armahtaa. Korkein oikeus kumosi tämän lain.

Tilanne Venezuelassa on vakava ja vaikea, mutta se ei oikeuta vallankaappaukseen ryhtymistä tai sen ulkoista tukemista.

HUHTIKUUN MELLAKAT

Caracasin mellakat ovat keskittyneet Itäisen Caracasin Vapauttajan Avenuelle. Mielenosoittajat ovat viskoneet kiviä, rakentaneet kaduille barrikadeja ja hyökänneet paloautoja vastaan. Ammattihuligaanit heittelivät myös polttopulloja Korkeimman oikeuden rakennukseen. Äärioikeistolainen Oikeus ensin –puolue (PJ) narahti todistetusti kyseisen hankkeen rahoittamisesta. Nuori opposition protestoija Guido Rodriquez on tunnustanut televisiossa osallisuutensa tekoon.

Mellakkapoliisi on käyttänyt kyynelkaasua väkivaltaisia mielenosoittajia vastaan. Parilla sadalla tviittariaktivistilla ”focos” on viestiminään uudenaikaisimmat, tarkoilla kameroilla varustetut älypuhelimet. He ovat julkaisseet valikoidusti otoksiaan sosiaalisessa mediassa. Valokuvien perusteella mielenosoittajien lukumäärä on pysynyt tuhansissa. Ne eivät ole yltäneet koskaan mediassa suollettuihin satoihin tuhansiin. Mielenosoituksissa on kuollut tähän mennessä jo kahdeksan ihmistä.

Venezuelan tilanne on poikkeuksellinen  Latinalaisessa Amerikassa. Oikeisto osoittaa mieltään kaduilla demokratian nimissä ja vaatii vasemmistolaisen presidentin eroa, jotta se saisi palautettua entiset etuoikeutensa. Traditioista poiketen armeija ja poliisi tukevat yhä maan sosialistihallitusta.

ULKOPUOLISTEN EI PITÄISI SEKAANTUA VENEZUELAN SISÄISIIN ASIOIHIN

USA:n eteläisen komentokeskuksen päällikkö amiraali Kurt Tidd totesi 6.4.2017 että, ”Venezuelan kasvava humanitaarinen kriisi voitaisiin ratkaista alueellisin vastatoimin.” Bolivaarisen hallituksen mukaan tällaiset viestit auttavat luomaan maahan vain lisää epävarmuutta ja -vakautta. Yhdysvallat vaihtaisi mielellään maahan itselleen mieluisen hallituksen. USA hyödyntää horjutuskampanjassaan myös estoitta Amerikan maiden järjestön (OAS) pääsihteeri Luis Almagron asemaa.

Vasemmiston kannatuksen hiipumisen myötä Venezuela on menettänyt useita tärkeitä liittolaisiaan omassa maanosassaan. Brasilian, Argentiinan, Perun, Meksikon, Kolumbian, Guatemalan ja Panaman oikeistohallitukset kohdistavat syvän kritiikkinsä Venezuelan demokratiaa kohtaan. Perun, Argentiinan ja Meksikon hallitukset tukevat avoimesti maan oikeisto-opposition vaatimuksia. Bolivia, Ecuador, Kuuba ja Nicaragua ovat edelleen Venezuelan liittolaisia.

KATUMELLAKAT EIVÄT NAUTI KANSAN TUKEA

Venezuelalaisen, sitoutumattoman gallup-toimiston Hinterlacesin tekemän tutkimuksen perusteella 76 % venezuelalaisista ei hyväksy kansainvälistä sekaantumista maansa presidentin syrjäyttämiseksi.  87 % heistä ei hyväksy minkäänlaista kansainvälistä sotilaallista interventiota Venezuelassa. 90 % tutkimukseen vastanneista tuomitsee väkivaltaiset katumellakat ja hallitusta vastustavat kadunvaltaajat ¬– guarimbas.

Hinterlaces on v. 2004 perustettu yksityinen venezuelalainen yhtiö, joka on erikoistunut mielipidetiedusteluihin ja markkinoiden tilannekohtaisiin analyyseihin sekä niiden strategiseen konsultointiin. 

”DIKTATUURIN UHRIT”

Oikeisto-oppositio ja heidän kannattajansa väittävät olevansa diktatuurin uhreja, joita järjestelmä rankaisee ja jotka edustavat kansaa eivätkä suinkaan mitään yhteiskunnallista vähemmistöä. He levittävät näitä ajatuksia kansainväliseen valtamediaan vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen. He selittävät Caracasin ulkopuolella pääkaupungin olevan täydessä kaaoksessa. Kuinka paljon tviittauksia ja tekstiviestejä onkaan lähetetty verkkoon tämän oikeisto-opposition edustaman virtuaalisen totuuden rakentamiseksi?

Diktatuurin uhreiksi itsensä kokevat mellakoijat edustavat ylempää keskiluokkaa ja taloudellista eliittiä ja heidän lapsiaan. He ovat porvareita, jotka vihaavat Chávezia ja Maduroa. Heidän toimenkuvanaan on yllyttää kansaa väkivaltaan maan sosialistisen hallituksen kaatamiseksi. He haluavat säilyttää yhteiskunnallisen asemansa ja siihen liittyvät etuudet.

Oikeisto-oppositio on yrittänyt Venezuelassa kolmesti vuosina 2002, 2013 ja 2014 USA:n tukemana väkivaltaista vallankaappausta. Tähän asti tilanne on pysynyt hallinnassa, koska kansan enemmistö ja maan armeija ovat kyenneet liittoutumaan yhteen puolustamaan bolivaarisen vallankumouksen saavutuksia. Venezuelan hallitus julisti 16.5.2016 maahan hätätilan voidakseen vakauttaa maansa ja estää sitä uhkaava ulkoinen interventio ja sisäinen vallankaappaus. 

HÄMÄYSTÄ JA HORJUTUSTA

Kansainvälisen median mukaan Venezuelan bolivaarisen tasavallan sosialistinen hallitus mielistelee laajoilla sosiaali- ja terveyspoliittisilla ohjelmillaan kansaa vain pysyäkseen vallassa. Se tuhlaa näihin ohjelmiin järjettömästi valtion varoja. Tiedotusvälineet eivät kuitenkaan kerro koskaan sitä, että presidentti Maduron johtamalla hallituksella on velvollisuus noudattaa maan perustuslakia, joka takaa jokaiselle venezuelalaiselle perusturvan sekä maksuttoman terveydenhuollon ja koulutuksen. Valtion budjetista käytetään lähes puolet sosiaaliturvaan. Tämäkö on vallan väärinkäyttöä ja diktatuuria?

Pitäisikö presidentti Maduron päästää nurkumatta USA:n tukema maan oikeisto-oppositio valtaan, kun tämä joukko ei puolusta kansan enemmistön etuja? Oikeisto-oppositio haluaa toteuttaa Venezuelassa uusliberalistista talouspolitiikkaa ja luovuttaa yhteiskunnallisen vallan takaisin kapitalisteille. Suomessa laajat kansanjoukot tuomitsevat maamme oikeistohallituksen harjoittaman uusliberalistisen talouspolitiikan, koska sen tekemät leikkaukset ja säästötoimenpiteet kohdistuvat nimenomaan pienituloisiin ja vähäosaisiin ihmisiin loukaten heidän ihmisarvoaan.

MIKSI OIKEISTO-OPPOSITIO MELLAKOI KADUILLA?

Venezuelan entisen suunnitteluministerin Jorge Giordanin arvion mukaan bolivaarisen vallankumouksen kolme tärkeintä saavutusta ovat olleet: 1) köyhyyden dramaattinen väheneminen,  2) valtasuhteiden purkaminen, joka toi ulkomaisen ja kotimaisen pääoman sekä öljy-yhtiön PVDSA:n valtion valvontaan sekä 3) julkisen sektorin luominen, joka hallitsee nykyisin talouden avainsektoreita.

Venezuelan taloudellinen eliitti ei ole hyväksynyt eikä tule koskaan hyväksymään elintasonsa laskemista ja omaisuutensa jakamista. Jos bolivaarisen vallankumouksen saavutuksia aiotaan ylläpitää, niitä on myös puolustettava. Sosialismista kapitalismiin siirtymisen kaudella luokkataistelu kärjistyy sovittamattomaksi. Taistelu yhteiskunnallisesta vallasta saavuttaa sen kriittisen pisteen, jolloin vallanjako kapitalistien kanssa ei ole enää mahdollista. Vallankumousprosessin jättämisestä kesken aiheutuu pahat jälkiseuraukset, jonka maksaa aina työtätekevä kansa.

”Niin kauan kuin on ollut olemassa luokkayhteiskuntia ja luokkataistelu on ollut niiden historian olennaisin sisältö, niin kauan on poliittisen vallan valtaaminen ollut kaikkien nousevien luokkien päämäärä ja samalla myös kunkin historiallisen vaiheen lähtökohta ja päätepiste.” (Rosa Luxemburg)

Venezuelan tilanne on osa kansainvälistä luokkataistelua, jossa on kaksi osapuolta: Yhdysvaltojen johtama maailman kapitalismi ja sen vastavoimana olemassa olevat sosialistiset maat sekä niitä tukeva maailmanlaajuinen antikapitalistinen vasemmisto. Maailman vasemmiston olisi syytä valita selkeämmin puolensa taistelussaan sosialismin puolesta tukemalla ja olemalla aidosti solidaarinen Venezuelan bolivaariselle vallankumoukselle.

Matti Laitinen

Lähteet: ML:n omat artikkelit, venezuealanalysis.com: Oscar Schémel (Hinterlaces), Marco Teruggi ja Bolivarian Republic of Venezuela sekä Yle, AP, AFP ja Reuters.