Neuvostoliiton historia - osa 131

 

MARSALKKA ŽUKOV: ENNEN SOTAA

 

Neuvostoliiton korkeimman neuvoston ylimääräisellä IV istuntokaudella syyskuussa 1939 hyväksyttiin "Laki yleisestä asevelvollisuudesta". Uuden lain mukaan kutsuttiin armeijaan 19 vuotta täyttäneet henkilöt ja keskikoulun käyneille säädettiin kutsuntaiäksi 18 vuotta. Parempaa sotilaskoulutusta ajatellen pidennettiin maavoimien ja ilmavoimien alemman päällystön vakinainen asepalvelusaika kahdesta vuodesta kolmeksi vuodeksi, ilmavoimien miehistön sekä rajavartiojoukkojen sotamiesten ja alemman päällystön asepalvelusaika neljäksi vuodeksi sekä merivoimissa palvelevien viideksi vuodeksi.

 

Kolmannen viisivuotissuunnitelman ja erityisesti raskaan teollisuuden ja sotatarviketeollisuuden tehtävien täyttäminen sekä Neuvostoliittoa uhkaavan hyökkäyksen vaara pakottivat lisäämään työajan määrää kansantaloudessa. Siksi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö antoi 26. pnä kesäkuuta 1940 asetuksen siirtymisestä 8 tunnin työpäivään ja 7-päiväiseen työviikkoon. Samalla asetuksella kiellettiin työläisten ja toimihenkilöiden omavaltainen lähtö tuotantolaitoksista ja virastoista. Lisäksi luotiin uusi järjestelmä ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseksi ammatti- ja rautatieopistoissa sekä tehdaskouluissa. Tämän systeemin mukaan valmennettiin keskimäärin 0,8 - 1 miljoonaa henkilöä vuodessa.

 

Samaan aikaan eli vuoden 1940 puolivälissä Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö antoi asetuksen, jonka mukaan syylliset saatettiin edesvastuuseen ala-arvoisten tuotteiden valmistamisesta sekä pakollisten ja ehdottomien määräysten rikkomisesta. Ankarin toimenpitein pyrittiin tehostamaan tuotantolaitosten johtamista. Kuri, vastuuntunto ja järjestys paranivat.

 

[...]

 

Kaikkiin näihin muutoksiin oli syynä tavattomasti lisääntynyt työmäärä ja se, että hyökkäyksen uhka kasvoi kuukausi kuukaudelta vaatien valmistautumista aktiiviseen puolustamiseen.

 

T. Auer: tämän kuvauksen pohjalta on mahdollista tehdä kolme erityistä ja kaksi yleistä huomiota.

 

(1) Neuvostoliittoa rakennettiin tavattomalla tarmolla koko 1930-luvun ajan. Sodanuhan kasvaessa painopiste siirtyi yhä enemmän sotatarviketeollisuuden ja armeijan kehittämiseen. (2) Saksan hyökkäys ei tullut yllätyksenä. (3) Kansallisen olemassaolon ollessa uhattuna ankara kuri on ehdottoman välttämätöntä.

 

Yleinen asevelvollisuus otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Ranskan vallankumouksen jälkeen, kun ulkovallat halusivat murskata tasavallan. Myös Venäjä joutui vastaavien hyökkäysten kohteeksi. Sekä Ranskan tasavalta että Neuvostoliitto onnistuivat torjumaan vihollisten hyökkäykset.

 

Ranskan vallankumous 1789, Napoleonin valtakauden yhteiskunnalliset ja oikeudelliset uudistukset sekä Neuvostoliiton vuosien 1922-1991 kansankulttuuri saattavat hyvinkin muodostaa henkisen ja moraalisen perustan tuleville 2000- ja 2100 -lukujen uudistuksille.

 

Helsinki 9.2.2017