Vallinnut politiikka on kärsinyt takaiskuja. Ne ovat kirvoittaneet pettymyksellä ladattuja kommentteja siitä, että elämme ”totuuden jälkeistä aikaa”. Jotkut ovat toki huomauttaneet, että olemme aina eläneet tosiasioiden jälkeistä aikaa. ”Ihmisistä on mukavampaa uskoa yksinkertaiseen valheeseen kuin monitahoiseen totuuteen”, totesi kansalaisyhteiskunnan tutkija, filosofi Charles Alexis de Tocqueville jo 1800-luvulla.
Nykytodellisuutta voi yrittää kuvata vielä yhdellä näkökulmalla. Ehkä elämmekin valheiden jälkeistä aikaa. Ei niin, että valheita ei enää esitettäisi, vaan että nykyinen tila on seurausta pitkään jatkuneesta järjestelmällisestä valehtelusta – ja ennen muuta kyllästymisestä siihen. On sanottu, että ”Kansa ei ehkä näe, mutta se voi tuntea”. Nyt kansalaiset voivat kuitenkin nähdä entistä enemmän, kun nettimaailma avaa asioita uudella tavalla.
Nobelin rauhanpalkinnolla presidenttikautensa alussa palkitun presidentti Barack Obaman viimeisenä virkavuotena USA pudotti 26 000 pommia. Se ei ole ollut kummoinenkaan uutinen. Sen sijaan juuri äsken nousi kohu presidentti Trumpin sanottua toimittajalle, että ”On olemassa paljon tappajia. Luuletko, että meidän maamme on viaton?” Kohu siis nousi, kun presidentti sanoi ääneen itsestään selvän asian, joka on vuosikymmeniä ollut totta.
Ranskassa Kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine Le Pen ilmoitti muuttavansa maan noin 2 000 miljardin valtionvelat euroista frangeiksi, jos hän voittaa kevään vaaleissa. Tässä ei ole mitään erikoista, kun otetaan huomioon Lex Monetae, kansainvälisesti hyväksytty ja käytetty lakiperiaate, jolla kansallisvaltio päättää, millä rahayksiköllä sopimuksia maksetaan.
Millainen on järjestelmä, jossa tällaisten totuuksien julkituomiseen tarvitaan näkyvyys, jonka näyttää saavan vain vihankylvämisellä? Siihen sitten hukkuvat myönteiset yksityiskohdat. Sellainen järjestelmä on juuri se, jossa elämme.
Miten sitten on keskustelun laita pienessä ja sisukkaassa Suomessa? Brittien päätettyä kansanäänestyksessä erota EU:sta kokoomuslainen ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen oli yksi niistä, jotka esittivät, että tällaiset kansanäänestykset pitää vastaisuudessa torjua. Voiko demokratiaa enää selvemmin halveksia? Että kansanedustaja tyrmää kansalaisten mahdollisuuden ratkaista tulevaisuutensa keskeisen tärkeässä asiassa näyttää olevan aivan normaalia toimintaa.
Presidentti Niinistö on todennut, että ”Liittyminen EU:hun on peruuttamaton valinta”. Miten lienee?


Antti Pesonen on itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja.
Kuva: Kate Greenaway (1888, käytetty Robert Browningin kirjassa The Pied Piper of Hamelin, 1910)