keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Kaikille
tiedoksi Demokraattisen liiton säännöt, rekisteröintipäätös 1.10.2014 (perustaminen oli kesäkuussa 2014) ja myös Stp:n perustavan kokouksen pöytäkirja 20.8.2003.

Jos olet helsinkiläinen ja haluat allekirjoituksellasi tukea että Helsingissä saadaan kunnallisvaaleihin Demokraattisen liiton ehdokkaita, otatko yhteyttä Helsingin osalta Pekka Tiainen 0503960101 tai Esko Auervuolle 0407073576. Tai tiedät henkilön, joka voi tukea, kerrotko hänelle. Tarvitaan 10 allekirjoitusta ehdokasta kohden. Jos on vähintään kaksi ehdokasta, on tehtävissä valitsijayhdistysten yhteislista ja sille nimi.

Jos jossain muussa kunnassa joku haluaa asettua Demokraattisen liiton ehdokkaaksi, se on mahdollista jos saa kerätyksi 10 allekirjoitusta kun haluaa edistää demokraattisia tavoitteita ja ettei hyväksytä syrjintää.

Suomessa toivat aiemmin laajasti koko maassa Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja Demokraattinen Nuorisoliitto ja Demokraattinen Naisliitto ym. ja se mahdollisti demokraattisen liikkeen nousun maassamme 1960- ja 1970-luvulla. Edistyksen ja paremman tulevaisuuden puolesta tarvitaan tällainen yhteistyöjärjestö Suomeen. Suomen Työväenpuolue oli vuonna 2003 tärkeä yritys rakentaa vastaavaa ideaa taustana se, että Suomen ensimmäinen työväenpuolue oli alun perin vuonna 1899 perustettu Suomen Työväen Puolue,  josta sitten tuli Forssan vuoden 1903 kokouksessa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Sitten oli Suomen Työväenpuolue myös 1920-luvulla ja uudestaan vuodesta 2003.Stp ei ole 2000-luvulla sillä tavoin onnistunut kun oltaisiin toivottu.

Demokraattinen Liitto jatkaa demokraattista linjaa ja ideaa 2000-luvun Suomessa ja kansainvälisesti.

Kun kenttä on pirstaleinen, Demokraattinen Liitto toimii tällä hetkellä niin että pitää esillä yhteistyön ajatusta ja tukee kaikkia edistyksellisiä demokraattisesti suuntautuvia Ktp:ssa, Skp:ssa, Stp:ssa, Vasemmistoliitossa kuten myös sosiaalidemokraateissa, keskiryhmissä, kansalaisliikkeissä jne. ja toimii yhteistyössä asiakysymyksissä ja rakentaa kaikin mahdollisin tavoin demokraattisen yhteistyön verkostoja.

Onnistumiseksi vältetään sellaisia asioita, jotka jakavat ihmisiä, ja keskitytään sellaisiin asioihin jotka yhdistävät. Tällaisia ovat
-Rauhan ja turvallisuuden ja hyvin naapurisuhteiden puolesta
-Työn ja toimeentulon puolesta ja yhteiskunnan peruspalveluiden puolesta että ne ulottuvat kaikille
-Ympäristön tilan parantamisen ja kestävän kehityksen puolesta
-Kansanvallan, demokratian, kansalaisoikeuksien, tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta.
Tähän kaikkeen kuuluu tärkeänä ihmisten välinen keskinäinen solidaarisuus työpaikoilla ja yhteiskunnassa ja heikommassa tai vaikeassa asemassa olevien tukeminen. Mitään syrjintää ei hyväksytä.

Suomelle kuten kaikille kansoille maan itsenäisyys on tärkeä asia. Itsenäisyydessä on tällöin kaksi tärkeää asiaa.
·      Toinen on se, että se on koko kansaa varten ja huolenpito kohdistuu kaikkiin kansan osiin niin ettei osa kansasta tule väärin kohdelluksi tai syrjäytetyksi heikkoon asemaan.
·      Toinen on se, ettei toimita muita kansoja vastaan vaan kaikilla kansoilla tulee olla oikeutensa ja kansainvälisyys rakentuu kansojen oikeuksien kunnioittamiseen ja yhteistyöhön. Silloin se rakentuu niille ajatuksille jotka ovat keskeisiä työväenliikkeen kansainvälisyydessä.

Jakavissa asioissa on tullut isoksi asiaksi suhtautuminen EU:iin. Demokraattinen Liitto antaa tilan kaikille jotka haluavat irti EU:sta ja kannattavat eroa EU:sta ja vastustavat EU:ia.  On samalla ihmisiä, jotka kritisoivat EU:ia ja haluavat korjauksia sen toimintaan mutta eivät kannata eroa tai eivät ole määritelleet suhtautumistaan asiaan. Demokraattinen Liitto antaa tilan myös kaikille heille. Suhtautumisesta eroon EU:sta ei tule tehdä jakavaa tekijää ja tila annetaan molemmille mielipiteille ja keskustelulle.

Sama koskee monia muita kysymyksiä.  Silloin kun kootaan kansaa työn ja toimeentulon ja rauhan ja muiden yhteisten demokraattisten tavoitteiden puolesta, onnistuminen edellyttää että hyväksytään erilaisia mielipiteitä monissa kysymyksissä. Mitään enemmistö- vähemmistö-riitoja ei tarvita kun vähemmistöillekin turvataan tila ja oikeudet. Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä ja näkemyksiinsä. Yhteiset tavoitteet rakennettaan yhdistävistä asioista.  Sen rinnalla jokainen voi olla ajamassa itselleen tärkeitä muita asioita vaikkeivät ne olisi nousseet yhteisten tavoitteiden listalle.

Pekka Tiainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti