torstai 21. heinäkuuta 2016

Yhdysvallat manipuloi Filippiinien yksipuolisen "oikeudenkäynnin" Kiinaa vastaan



Yhdysvallat on turvautunut näennäisoikeudelliseen temppuiluun yrittäessään oikeuttaa sotilaallista läsnäoloaan Kiinan rajojen tuntumassa samalla kun Yhdysvaltain meri- ja ilmavoimat lisäävät liikehdintäänsä Etelä-Kiinan merellä, jonka saarien hallintaoikeuksista on erimielisyyksiä alueen valtioiden kesken. 

The Manila Times -päivälehteen säännöllisesti kirjoittava filippiiniläinen kolumnisti Rigoberto Tiglao sanoi viime perjantaina, että Yhdysvallat on raastanut hiuksiaan yrittäessään löytää tekosyyyn voidakseen puuttua Etelä-Kiinan meren asioihin. 

Hän huomautti, että Yhdysvallat ei itse ole esittänyt vaatimuksia tähän alueeseen eikä Washington ole liioin ratifioinut YK:n merioikeussopimusta (United Nations Convention on the Law of the Sea, UNCLOS ), jonka toimivaltaan kansainväliset merioikeusasiat ja siten myös Etelä-Kiinan meren merenkulun vapauteen ja alueen saarien hyödyntämiseen liittyvät kysymykset kuuluvat. 

Yhdysvallat ei ole kyennyt löytämään kansainvälisoikeudellista perustetta puuttumiselle Etelä-Kiinan meren kiistoihin ja tunkeutumiselle Kiinan rajojen tuntumaan Etelä-Kiinan merelle eikä Yhdysvallat liioin vole oinut esittää vaatimuksia Kiinan historiallisiin alueellisiin oikeuksiin tällä alueella. Yhdysvaltain liittolainen Filippiinit on sen sijaan ollut oiva välikappale nähin tarkoituksiin, koska maa on saarikiistojen osapuoli. Washington manipuloi Manilan käynnistämään oikeustoimet, joilla pyrittiin saamaan aikaan näennäinen "oikeuden" päätös heikentämään Kiinan asemaa ja oikeuksia tällä alueella. 

Filippiinien hallitus nosti yksipuolisin toimin Yhdysvaltain haluaman kanteen niin sanotussa Etelä-Kiinan mersn välimiesoikeudessa. Tämä välimiesoikeus antoi 12.7.2016 päätöksen, jolla yritettiin kumota Kiinan näkemysten perustana olevia historiallisia tosiasioita. "Tuomiolla" ei kuitenkaan ole oikeudellista eikä poliittista merkitystä. 

Tiglao kirjoitti 15.7.2016, että Yhdysvaltojen pitäisi nyt korvata oikeudenkäyntikulut Filippiineille ja totesi, että hänen saamiensa tietojen mukaan Filippiinit oli käyttänyt 30 miljoonaa dollaria kahdeksan kansainvälisen huippulakimiehen ja heidän avustajiensa palkkaamiseen valmisteltaessa prosessia Kiinaa vastaan. 

Hän kertoi, että nämä lakimiehet olivat onnistuneet saamaan Haagin pysyvän välimiestuomioistuimen (Permanent Court of Arbitration in The Hague, PCA) määrittelemään uudelleen välimiestuomioistuimen tarkoituksen, jota sitten sovellettiin Etelä-Kiinan meren tilapäisen välimiesoikeuden päätöksenteossa. Välimiesoikeudessa on aiemmin soviteltu lähinnä kahden osapuolen keskinäisiä kiistoja ja niiden vaikutuksia kolmanteen osapuoleen. Nyt näyttää siltä, "sovittelu" välimiesoikeudessa voi tarkoittaa myös yksipuolisen tuomion hakemista, sanoi Tiglao. 

Asiaa ei kuitenkaan edes käsitelty Haagin pysyvässä välimiesoikeudessa, vaan tilapäisessä Etelä-Kiinan meren välimiesoikeudessa, jolla ei ole varsinaista oikeudellista suhdetta pysyvään välimiestuomioistuimeen, kuten Hongkongissa 16.7. 2016 pidettyyn asiantuntuntijakokoukseen osallistuneet kansainvälisen merenkulun oikeudellisiin kiistoihin perehtyneet lakimiehet totesivat. 

Maailman laajoissa asiantuntijapiireissä todettiin heti päätöksen antamisen jälkeen, että välimiesoikeudella ei ole saarikiistassa tuomiovaltaa ja että sen päätös on vastaavasti mitätön. 

"Tuomiossa" asetuttiin yleistävästi puolustamaan niitä yksipuolisia vaatimuksia, joita Filippiinien entinen presidentti Benigno S. Aquino III:n hallitus oli taannoin esittänyt, mikä monien tarkkailijoiden silmissä ei ole muuta kuin oikeuden halveksuntaa. 

Kiina, joka on alusta lähtien kieltäytynyt osallistumasta tähän prosessiin, on jälleen toistanut, että sen enempää Haagin pysyvällä välimiesoikeudella kuin tilapäisellä alueellisella välimiesoikeudellakaan ei ole tuomiovaltaa asiassa, joka pohjimmiltaan liittyy alueelliseen suvereniteettiin ja merenkulun vapauteen ja kuuluu siten YK:n merioikeussopimuksen piiriin. 

Kiina on toistanut, että Etelä-Kiinan meren kiistat on pyrittävä ratkaisemaan rauhanomaisesti asianomaisten osapuolten kesken käytävillä suorilla neuvotteluilla historiallisten tosiasioiden kunnioittamisen pohjalta ja kansainvälisen oikeuden normien mukaisesti. 

Ihmisten Daily / Kominform 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti