Tulevatko Venäjä ja Kiina rakentamaan SCO:n yhteisen ohjuspuolustusjärjestelmän? Moskova, 21.7. (Sputnik) -- Venäjällä ja Kiinalla on mahdollisuus luoda yhteinen ja yhtenäinen ohjuspuolustusjärjestelmä euraasialaiselle yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö SCO:lle (Shanghai Cooperation Organization), sanovat asiantutijat.  Asiasta keskusteltiin  torstaina 21.7. foorumissa, joka oli järjestetty siksi, että Yhdysvallat oli ilmoittanut sijoittavansa THAAD -ohjuspuolustusjärjestelmän (Terminal High Altitude Area Defense) Etelä-Koreaan. Minkälaisia mahtaisivat tätä taustaa vasten olla yhteisen venäläis-kiinalaisen ohjuspuolustusjärjestelmän näkymät? Sputnik tiedusteli asiantuntijoiden näkemyksiä.  Moskovassa ja Pekingissä maanantaina pidetyssä videokeskustelussa asiantuntijat kertoivat näkemyksensä tällaisen järjestelmän merkityksestä alueelliselle turvallisuudelle Yhdysvaltain sijoitettua Etelä-Koreaan uudentyyppisen ohjuspuolustusjärjestelmän.  Vaikka foorumissa keskityttiin lähinnä THAAD-järjestelmän käyttöön ottamisen poliittisiin ja sotilaallisiin vaikutuksiin, asiantuntijat saivat tarkkailijoiden erityisen mielenkiinnon heräämään todetessaan, että Venäjällä ja Kiinalla todella on mahdollisuus rakentaa yksi yhteinen ja yhtenäinen ohjuskilpi itäiselle yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö SCO:lle.  SCO on poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen organisaatio, johon kuuluvat sekä Venäjä että  Kiina ja monet muutkin Euraasian merkittävät valtiot.  Mitä THAAD-järjestelmän käyttöön ottoon tulee, Moskova on toistuvasti korostanut, että se vastustaa ehdottomasti tätä hanketta. THAAD pystyy valvomaan ballistisia ja muita lentäviä kohteita jopa 1550 kilometrin etäisyydellä ja sen odotetaan antavan Yhdysvaltain asevoimille kyvyn "nähdä" sekä Venäjän federaation alueelle että myös entistä syvemmälle Kiinaan.  Puhuessaan videokeskustelussa maanantaina Moskovassa toimivan Kaukoidän instituutin Venäjän ja Kiinan suhteiden kehittymisen tutkimuslaitoksen (Center for the Studies and Forecasting of Russia-China Relations at the Institute for Far Eastern Studies) vanhempi tutkija Vladimir Petrovski sanoi, että mahdollisuudet yhteisen ohjustorjuntajärjestelmän luomiseen ovat olemassa. Lisäksi tällainen puolustusjärjestelmä olisi erittäin tarkoituksenmukainen vastaus Yhdysvaltojen Etelä-Koreaan sijoittamalle THAAD-ohjusjärjestelmälle, hän huomautti.  "Venäjästä ja Kiinasta saattaisi tulla liikkeellepaneva voima laajan alueellisen ohjuspuolustusjärjestelmän toteuttamisessa. Tältä kannalta tulisi erityistä huomiota kiinnittää meillä jo käytössä oleviin ohjuspuolustusjärjestelmiin", sanoi tutkija.  Hän muistutti, että Japani, Etelä-Korea ja Yhdysvallat järjestivät äskettäin harjoituksen, jossa testattiin yhdysvaltalaista mereltä käsin ohjattavan Aegis-järjestelmän toimivuutta ballistisia ohjuksia vastaan. Petrovski sanoi, että Moskovan ja Pekingin tilanteeseen soveltuva vastaus tällaisille harjoituksille olisi se, että Venäjän ja Kiinan ilmapuolustusvoimat järjestävät vastaavia yhteisiä harjoituksia Ashulukin suunnalla Venäjän Astrakanin alueella.  Pyydettäessä kommentoimaan Petrovskin sanoja asiantuntijat sanoivat riippumattoman Svobodnaja Pressa -julkaisun suoralla uutis- ja keskustelukanavalla, että yhteinen ohjuspuolustusjärjestelmä oli kaiken kaikkiaan todellinen mahdollisuus.  IVY-instituutin varajohtaja Vladimir Evsejev kertoi, että hän uskoo yhteisen ohjustorjuntajärjestelmän luomisen olevan täysin mahdollista.  "Puhumme vain ohjuspuolustusjärjestelmästä, emme ilmapuolustuksesta yleisesti. Venäjä ja Kiina järjestivät toukokuussa Moskovassa tietokonesimulaationa ensimmäiset yhteiset ohjuspuolustusharjoitukset. Tämä oli varhainen alku suunnitelmalle, jossa tarkoituksena on luoda yhteinen ohjuspuolustusjärjestelmä. Seuraavaksi tällaisiin harjoituksiin voidaan ottaa mukaan reaaliaikaisia kokemuksia ballististen kohteiden torjunnasta esimerkiksi Ashulukin alueella."  Evsejev totesi, että tällä hetkellä Kiinalla on kaksi pataljoonaa S-300PMU -tyyppistä maasta-ilmaan -ohjusjärjestelmää, kaksi rykmenttiä S-300PMU-1s- ja neljä rykmenttiä S-300PMU-2s -järjestelmää. Lisäksi heillä on oma kotimainen maasta-ilmaan -järjestelmä HQ-9, joka on kehitetty vastaavan venäläisen järjestelmän pohjalta. Tähän järjestelmään liittyy monimutkainen meriversio sn-HHQ-9. Lisäksi Kiinalla on ranskalaisen Thomson-CSF TAVITA -järjestelmän pohjalta rakennettu samanlainen ohjusten ohjausjärjestelmä kuin yhdysvaltalainen Aegis. Nämä järjestelmät pystyvät havaitsemaan ballistiset kohteet, jotka ovat enintään 30 km korkeudessa ja liikkuvat 1,5-2 km sekunnissa. Venäjä aikoo pian toimittaa Kiinalle S-400 -tyypppisiä Triumf-ohjusjärjestelmiä, jotka kykenevät niinikään tavoittamaan kohteet 30 kilometrin korkeudella, mutta suuremmalla osumatarkkuudella.  Venäjällä on S-300- ja S-400-ilmapuolustusohjusjärjestelmien lisäksi Moskovaan sijoitettu vastaava A-135 -järjestelmä, joka pystyy tavoittamaan vihollisen ohjukset jopa 60 km korkeudessa.  Ohjushyökkäyksen ennakkovaroitusjärjestelmään (EWS), joka Venäjän on kehittyneempiä, kuuluvat maan pinnalla olevat ennakkovaroitustutkajärjestelmät Darjal, Volga, Don-2N ja Voronezh sekä joukko satelliitteja korkealla elliptisellä radalla.  Evsejev totesi, että hyödyntämällä tehokkaasti käytettävissä olevia valmiuksia voidaan järjestää harjoituksia, joissa aluksi pyritään havaitsemaan ballistiset kohteet Venäjän alueen yllä käyttämällä yhteisiä laskelmia ja sittemmin luomaan yhteinen ohjuspuolustusjärjestelmä.  "Tämä olisi tehokas vastaus Yhdysvaltain suunnitelmille sijoittaa ohjuspuolustusjärjestelmän elementtejä avaruuteen. Juuri avaruudessa oleva ABM-järjestelmä antaa mahdollisuuden havaita ja tuhota ohjus sen aktiivisen lennon aikana. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen tehdä valintoja ohjusjoukon kohteiden välillä kuten silloin, kun havainto tehdään passiivisen vaiheen aikana lähempänä maanpintaa". Tutkija varoitti lopuksi, että mikäli Yhdysvallat jatkaa ohjuspuolustusjärjestelmän osien sijoittamista avaruuteen, ainoa tehokas vastatoimenpide on käyttää satelliittien tuhoamiseen soveltuvia aseita. Tiedämme, että Kiina on testannut tällaisia järjestelmiä, mutta myös meillä on näitä aseita, vaikka niistä ei julkisuudessa ole paljoa kerrottu.  "Mielestäni voimme vastata Washingtonille vain yhdistämällä sotilaalliset ja diplomaattiset ponnistelut. Diplomatia ei yksin riitä pysäyttämään Yhdysvaltain toimia ohjusjärjestelmien rakentamiseksi", painotti Evsejev.   Kaukoidän tutkimuksen instituutin vanhempi tutkija Vasili Kashin totesi, että Venäjän ja Kiinan ohjuspuolustusjärjestelmäyhteistyö on mahdollinen, joskin täysimittaisen yhteisen ohjuskilven rakentaminen on epätodennäköistä.  Kashin totesi, että kollektiivisen ohjuspuolustusjärjestelmä ei SCO:n puitteissa ole sanan täydessä merkityksessä mahdollista, koska järjestön jäsenmailla on politiikassaan eräiden yksityiskohtien osalta erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi Uzbekistanilla on oma näkemyksensä tällaisista kysymyksistä, puhumattakaan Intiasta ja Pakistanista, joista on määrä tulla SCO:n jäseniä vuonna 2017.  Venäjän ja Kiinan yhteinen kollektiivinen ohjuspuolustusjärjestelmä on epätodennäköinen, mutta mahdollinen, kun otetaan huomioon, että laaja yhteistyö tällä alueella on jo olemassa.  Kiina on nyt luomassa ennakkovaroitusjärjestelmää ja kehittää ohjuspuolustusjärjestelmästrategiaa.  Kashin sanoi, että Peking on luonnollisesti kiinnostunut Venäjän kokemuksista ja automatisoituun ohjustorjuntajärjestelmään liittyvästä tietojen vaihdosta. Tiedämme, että Yhdysvaltain omalta alueeltaan laukaisemat mannertenvälisten ohjusten lentorata kulkee Venäjän ja Kiinan alueelle Pohjoisnavan kautta. Tarvitsemme tietojen vaihtoa, koska tällaisilla globaaleilla iskuilla olisi vakava merkitys kummallekin maalle. Jotakin tämäntapaista onkin suunnitteilla - Yhdysvalloilla on jo saatavilla tällaisissa laajamittaisissa iskuissa tarvittavaa reaaliaikaista ennakkotietoa niiden tutkajärjestelmien kautta, joita on myyty Taiwanille ja todennäköisesti myös Etelä-Korealle.  Kashin arveli kuitenkin, että venäläis-kiinalainen yhteinen ohjuspuolustusjärjestelmä ei vielä tässä vaiheessa ole etenemässä  suunnittelupöytää pidemmälle.  Sputnik / Kominform  http://sputniknews.com/middleeast/20160721/1043397297/ehrc-turkey-suspension.html